Häät on nyt juhlittu

Tässä ensi fiiliksiä

Meidän häitä juhlittiin menneenä lauantaina. Ja samalla 1,5 vuoden suunnittelu ja odottelu tuli päätökseen. Ja voitte varmaan uskoa, että nyt olo hyvin haikea ja onnellinen samaan aikaan!

Meidän häät oli aivan ihanat. Todella meidän näköiset ja täytti kaikki meidän toiveemme. Ne asiat, joihin halusimme panostaa ja jotka oli meille tärkeitä, onnistui paremmin kuin toivoimme. Miehelleni oli alusta asti selvää, että ruokaan panostetaan ja se on se tärkein juttu. Ruoka oli äärimmäisen hyvää ja sai myös vierailta todella paljon kehuja. Olen haaveillut häiden alkupalapöydästä monesti häiden jälkeen. Teimme ruoan suhteen hyvät valinnat. Myös musiikkipuoli ja musiikkivalinnat olivat miehelleni tärkeitä ja niissäkin koimme onnistumista. Häissämme kuultiin upeita musiikkiesityksiä ja ilta tanssittiin DJ:n tahtiin. 

Itselleni tärkeitä asoita oli valokuvaus ja visuaalinen ilme. Erityisesti kukat ja kattaus oli itselleni tärkeitä, se miltä kaikki näyttää. Ja kaikki näytti kyllä todella kauniilta.

Meillä ei ollut mitään teemaa, mutta kyllä meille vahingossa syntyi tietty tyylisuunta häihin. Tietynlainen maalaisromantiikka, klassisuus ja värikkyys. Meillä on paljon väriä kattauksessa, meidän perheen asuissa, kukissa ja silti kaikki sointui yhteen. Valokuvaajan kuvia ja videota tietysti vielä odottelemme, mutta jo muutaman maistiaiskuvan perusteella kuvat ovat upeita. Olin todella tyytyväinen omaan lookkini hääkimppua myöten. 

Meille jäi juhlista olo, että vieraat viihtyi, pöydissä oli puheensorinaa ja naurua. Oli ohjelmaa, mutta oli myös aikaa vain olla ja jutella ihmisten kanssa. Aikataulu pysyi, tai oikeastaan olimme “etuajassa”, eli meillä meni vähemmän aikaa, kuin mitä olimme asioihin varanneet ja se oli kyllä kiva. Oli ihana väljyys ja rauha, ei sellaista kiirettä ja suorittamista aikataulusta. 

Juhlissa ollut ohjelma oli todella hauskaa. Sitä on muisteltu ja naurettu. Lisäksi kaikki puheet keräsi todella paljon kehuja, erityisesti mieheni puhe. Se todella oli erinomainen, ihan täydellinen. Mieheni lisäksi pidin puheen myös itse ja meidän molempien äidit pitivät puheet.

Lasten osalta meni paremmin mitä osasimme myöskään kuvitella. He nukahti päiväunille tosi hyvin hääpäivänä, söivät lounaan ja pukivat juhlavaatteet isovanhempien kanssa kuin unelma. He kulkivat edelläni kirkon käytävää kohti alttaria ja istuivat kirkossa paikoillaan. Tätä ei odotettu eikä missään tapauksessa edes oletettu, lapset olisi saaneet näkyä ja kuulua. Mutta siellä he istui isovanhempien kanssa. Vieraiden joukossa oli muutama muukin lapsi omiemme lisäksi ja lapset löysi toisensa juhlapaikalla. Siellä he leikkivät, tanssivat ja juoksivat pitkin pihaa. 

Ainoa miinus oli oikeastaan sää. Päivä oli pilvinen ja sateinen. Onneksi ei sentään kaatosadetta, mutta ajoittain vettä ripotteli ja ilma oli todella kostea ja sumuinen. Olin stressannut säätä etukäteen. Vaikka se oli turhaa, kun sille nyt ei voi mitään. Sää olisi voinut olla parempi, mutta loppuen lopuksi sateinen ilma ei haitannut yhtään niin paljoa, kuin alkuun ajattelin. Lopulta säällä ei ollut niin iso merkitystä, vaikka juhlamme paljon ulkona olikin. 

Kaikki meni jotenkin nappiin. Meillä oli ihanan lämminhenkinen ja rento juhla. Olemme olleet lauantaista asti aivan fiiliksissä. Kaikki se onni ja rakkaus meidän suhteesta, meidän perheestä, läheisistä ja ystävistä. Kuinka onnekkaita olemme! 

Päivä meni tavallaan ohi nopeasti. Kuten oikeastaan tämä 1,5 vuoden suunnittelu aikakin. Mutta samalla päivä tuntui pitkältä. Se piti sisällään niin paljon ja paljon erilaisia juttuja ja tilanteita. Valmistautumista, kirkkoa, juhlapaikalle siirtymistä, valokuvausta, syömistä, ohjelmaa, iltajuhlaa jne. Yhteen päivään mahtui jotenkin paljon kaikkea!

Häiden jälkeen olo on ollut samaan aikaan todella onnellinen ja samaan aikaan todella haikea. Ja vähän tyhjäkin. Tätä oli odotettu ja valmisteltu kauan ja nyt se yhtäkkiä onkin ohitse. Yhtäkkiä on jotenkin tyhjää. Ei mitään odotettavaa. Ei mitään verrattavissa häihin. Omissa häissä olin jotenkin liian jännittynyt ja en itkenyt yhtään, mutta häiden jälkeen olen ollut tosi itkuherkkä. Kuunnellut häissä olleita biisejä ja itkeä vollottanut. Kun oli niin ihanaa. Nautinko nyt tarpeeksi? Olisiko voinut tehdä jotain paremmin? Viihtyikö kaikki? En ollut yhtään osannut odottaa tällaista alakuloa ja tunnemyräkkää häiden jälkeen, ihan kuin olisin juuri synnyttänyt!

Ihana päästä käymään syksyn mittaan häitä vielä tarkemmin läpi, kun saan valokuvaajalta kuvia. Toiveita kiinnostavista teemoista saa laittaa!

-Iida