Ajattelen, että itsetunnon perusta luodaan lapsuudessa. Itsetunto perustuu siihen, että koemme itsemme arvokkaina, eli se rakentuu suhteessa toisiin ihmisiin ja siihen, mistä saamme palautetta. Palaute voi olla sanallista, mutta myös ilmeitä ja eleitä.
Oleellisessa asemassa itsetunnon kannalta on aikuiset, jotka lapsen elämässä ovat läsnä, kuten huoltajat, sukulaiset, kummit, opettajat, ohjaajat, valmentajat yms. Lapsen elämässä mukana olevat henkilöt, roolimallit, vaikuttavat suuresti siihen, miten lapsi itsensä näkee, millaista palautetta hän tärkeitä ihmisiltä saa ja kokeeko hän itsensä tärkeäksi ja arvokkaaksi heidän silmissään. Lapsuudessa jo yksi aikuinen, joka uskoo, tukee ja vahvistaa lapsen realistista minäkuvaa, vaikuttaa itsetuntoon positiivisesti.
Lapsuudessa saatu pohja itsetunnolle, auttaa esimerkiksi monesti vaikean nuoruuden yli ja suojelee kolhuilta, joita varmasti itsetuntoon tulee. Usein nuoruudessa itsetunto on herkillä, koska silloin oma itsetietoisuus suhteessa ympäristöön kasvaa ja silloin suuremmin vertailee itseään muihin. Hyvä pohja kuitenkin auttaa ymmärtämään, että elämä on sekä ihanaa että haastavaa, eikä pettymykset, mokailut ja kriisit vähennä arvoa ihmisenä.
Tärkeää kuitenkin olisi, että läpi elämän, eri yhteyksissä, olisi ihmisiä elämässäsi, jotka arvostavat sinua ja näkevät sinussa hyvää sekä antavat realistista palautetta. He auttavat sinua näkemään itsesi, kuten he näkevät ja auttavat sinua itsetuntemuksessa. Itsetunto jaetaan kahteen osaan, annettuun itsetuntoon, joka on juurikin lapsuudesta muotoutunut ja hankittuun itsetuntoon, johon vaikuttaa omat kokemukset itsestä ja saatu palaute.
Mitä hyvä itsetunto tarkoittaa?
Itsetunto on totuuden mukainen arvio itsestään, eli käsitys sinusta. Hyvän itsetunnon taustalla on hyvä itsetuntemus. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, osaa nähdä itsensä hyvät ja huonot puolensa realistisessa valossa. Hän hyväksyy itsensä ja oman inhimillisyytensä. Hän pitää itseään ihan hyvänä tyyppinä puutteista huolimatta. Hän suhtautuu lempeästi itseensä, arvostaa itseään sellaisena kun on ja arvostaa elämää pitäen sitä ainutkertaisena, spesiaalina juttuna, jolla on paljon tarjottavaa. Ennen kaikkea hän arvostaa toisia ihmisiä ja suhtautuu heihin hyväksyvästi.
Hyvä itsetunto helpottaa elämää, sillä se lisää tyytyväisyyttä omaan elämään ja antaa varmuutta tehdä oman näköisiä elämänvalintoja uskoen itseensä. Silloin ei liikaa vertaile itseään toisiin eikä anna muiden mielipiteiden vaikuttaa omiin päätöksiin, jotka koskevat omaa elämää. Silloin on riippumaton muiden mielipiteistä ja toisten kannattelusta. Silloin ei myöskään niin helposti ota paineita ulkopuolelta ja osaa suhtautua realistisesti vaikkapa someen.
Kun on hyvä itsetunto, olo tuntuu omalta, on hyvä olla ja onnellinen olo, toiveikas olo. On sellainen olo, että voi ottaa rennosti, ei tarvitse turhaan stressata, että epäonnistuu tai mokaa, koska tietää, että niistä selviää tavalla tai toisella. Ei tarvitse selitellä tai puolustella itseään muille tai omia tekemisiään. On sellainen olo, että hallitsee omaa elämäänsä ja ymmärtää olevansa siitä vastuussa. Vaikka mokaisi tai tekisi virheen, niin on silti ihmisenä arvokas, se ei heikennä ihmisarvoa. Hyvä itsetunto ei kuitenkaan tarkota sitä, että pitäisi tehdä kaikki itse, eikä koskaan tarvita ketään, vaikka ottaakin vastuun elämästään ja virheistään. Sekin on vastuun ottamista omasta elämästään, kun pyytää apua. Silloin osaa nähdä ne hetket, kun oma hyvinvointi tarvitsee tukea.
Terveeseen itsetuntoon ei kuulu muiden vähättely, tarve loukata toisia, oman edun tavoittelu toisten kustannuksella tai itsensä pitäminen muita parempana. Henkilö, jolla on terve, hyvä itsetunto, ei ole tarvetta korostaa itseään. Hän ei myöskään piiloudu heikkouksiensa taakse, esim. ”En voi sille mitään, minä olen nyt vain tälläinen ”. Omia heikkouksiaan voi kehittää ja niiden kanssa voi oppia elämään.
Miten itsetuntoaan voi parantaa?
Itsetuntoa voi parantaa läpi elämän ja kehittää kaikissa elämäntilanteissa. Vaikka itsetunnon pohja rakentuu lapsuudessa, ei kannata jäädä siihen ajatukseen, ettei tilanteelle voisi enää aikuisena tehdä mitään. Luonnollisestihan itsetuntokin on asia, joka voi vaihdella heikon ja terveen itsetunnon välillä elämän aikana.Se siis vaihtelee paljonkin eikä kenelläkään ole täydellistä itsetuntoa, vaan se muuttuu eletyn elämän mukana.
Heikko itsetunto ei tarkoita, että olisi epäonnistuja tai onneton elämässään. Monesti itsetuntoa voi heikentää mm. sivuutetuksi, ylenkatsotuksi, nolatuksi, kiusatuksi, loukatuksi tai petetyksi tuleminen. Jos tulee esimerkiksi toistuvasti sivuutetuksi omassa elämässään, niin luonnollisesti se voi tehdä suurtakin vahinkoa itsetunnolla, jota joutuu sitten tietoisesti työstämään. Usein minullakin on ollut se ajatus, että olen huono, ruma, eikä kukaan tykkää minusta. Olen pelännyt mitä muut minusta oikeen ajattelevat ja sen takia pyrkinyt olemaan kiva kaikille.
Oleellista itsetunnon kannalta on miettiä, omat parhaat puolet ja omat huonot puolet. Hyviä puolia kannattaa korostaa ja miettiä omia onnistumisia sekä saavutuksia silloin, kun on tiukka paikka. Omista huonoista puolista voi miettiä kehitettävää. Mutta on hyvä ymmärtää, ettei kaikkien omien heikkouksien kehittäminen ole tarpeen, eikä aina edes välttämätöntä. Toisinaan asioiden hyväksyminen muuttamisen sijaan toimii paremmin. Mikäli jokin on oman hyvinvoinnin kannalta oleellista, kannattaa alkaa tietoisesti työskentelemään asian kanssa. Sisälläsi on kaikki mitä tarvitset! Mieli tarvitsee treeniä.
Konkreettiset vinkit itsetunnon työstämiseen on luvassa ensi viikolla. Olen listannut asioita, jotka ovat omalla kohdallani auttaneet ja olleet toimivia.
-Iida
4 kommenttia