Eka yö kotona oli haastava. Päivät meni hyvin, sillä vierailijoita oli kyllä ja perheeni kyläili. Toinen yö kotona oli hirveä. Vauva vain huusi. Ensimmäisenä yönä se sentään vähän nukkui, toisena ei sitäkään. Toisena yönä soitin äidille, koska olin aivan neuvoton ja itkin itsekin vauvan kanssa kilpaa. Sanoin, etten halua olla äiti, jos se on tämmöistä. Tietysti äitini ei hirveästi voinut öiseen aikaan auttaa, mutta sovimme, että seuraavan yön nukkuisin äidilläni.
Myöhemmin sitten selvisi, että vauva itki nälkäänsä, kun rintamaitoni ei hänelle riittänyt. Yöt alkoivat sujua heti, kun korvike tuli mukaan kuvioon. Ensimmäisen viikon olinkin täysin äitini luona kahta ensimmäistä yötä lukuunottamatta. Olin ollut ihan tyhmä, kun olin ajatellut, että minun täytyy nyt heti osata ja pärjätä omillani. Äitini luona oli turvallista opetella vauvanhoitoa ja lisäksi pystyin itse käydä suihkussa tai vessassa hyvillä mielin, kun tiesin, että joku toinenkin on huolehtimassa vauvasta. Toki bonuksena myös ruokaetu, yksin ei ruuanlaitolle ollut aikaa.
Sairaalassa alkanut silmätulehdus sai jatkoa toisella viikolla. Se vaikutti uusiutuneen ja silmät rähmivät ja turposivat. Silmät kutitti vauvaa ja hän itki varmasti sitä. Toisella viikolla kävimme useamman kerran lastenlääkärissä ja saimme silmiin useampaakin lääkettä. Silmätippojen laitto pienelle ihmiselle osoittautui todella kamalaksi projektiksi ja taas itkimme molemmat. Lisäksi ensimmäisinä viikkoina kävimme useasti neuvolassa painokontrolleissa. Paino oli ensimmäisellä viikolla tippunut yli 10% syntymäpainon ja alkoi nousta todella hitaasti. Mutta nyt olemme saaneet sitä pikkuhiljaa kasvatettua.
Päivä päivältä alkoi helpottaa ja itseensä luottaa enemmän vauvan hoidossa. Sitä huomasi alkavansa tehdä toisella viikolla jo rutiineita. Toinen viikko oli huomattavasti ensimmäistä helpompi ja oikeastaan toisen viikon jälkeen alkoi tuntua, että hei mä osaan tän homman, aloin saada varmuutta omaan tekemiseen.
Äidiksi kasvaminen on ihanaa, mutta myös intenssiivistä hommaa, jossa oppii joka päivä. Ikinä en uskonut, että syöminen, nukkuminen ja vaipanvaihto voi pitää niin kiireisenä ja olla niin haastavaakin.
-Iida
*Kuvien kortit saatu Camala Storesta
5 kommenttia
Ihana nähdä teijät tänään!!!! <3