Ootteko te käynyt jossain?
Millainen viikkoaikataulu teillä on?
Meinasitteko alottaa muskarin?
Äitiyslomalla ajattelin, että teen ihan kaikkea. Vauvan synnyttyä neuvola tuntui kuitenkin harrastukselta jatkuvien painokontrollien ja viikkokäyntien takia. Sitten alkoi allergiaepäilyt ja viisi kuukautta meillä oli joka viikko joku terveyteen liittyvä tutkimus, lääkäri tai muu meno. Silti ilmottauduin jumppaan, kun Eemi oli 2kk ja muskariin, kun hän oli 4 kk. Minua alkoi kuitenkin ahdistaa. Minua alkoi ahdistaa aivan hirveästi, että minulla oli joka viikko kaksi päivää varattuna harrastuksiin, jossa piti olla paikalla tiettyyn aikaan. Huomasin, että minulle harrastukset tuovat stressiä. Jumpan kävin loppuun asti, mutta muskarin jätin kesken. Tuntui vaikealta sitoutua tiettyyn aikaan, sillä päivän fiilis vaihteli (vauvan ja äidin) ja monesti tulikin jotain muuta menoa tai joku ystävä ehdotti jotain, jonka olisin halunnut valita mielummin kuin muskarin.
Niinpä en sittemmin ole harrastanut Eemin kanssa yhtään mitään. Ja minusta se on ihanaa. Minusta on ihanaa, että minulla on vapaus valita meidän tekemiset. Menen mielelläni tapahtumiin, kahviloihin ja kerhoihin, joissa ei ole sitovaa osallistumispakkoa tai ne ovat kertaluonteisia. Olen saanut hämmästyneitä kyselyitä, kun emme harrasta mitään. En koe, että vauva jää mistään paitsi. Vauvalle kyllä riittää leikkimatto ja vähän myöhemmin hiekkalaatikon reuna. Lisäksi minusta on ihanaa olla kotona tekemättä mitään erityistä.
Koen, että vauvan harrastukset ovat enemmän vanhempaa varten kuin vauvaa varten. Usein vanhemmat kokevat tarvetta poistua kotoa, saada päiviin tekemistä. Harrastusten kautta saa vertaista seuraa ja pääsee keskustelemaan aikuisten kanssa. Voipa sieltä saada uusia ystäviäkin. Eli siinä mielessä harrastukset ovat loistava juttu ja varmasti todella tärkeitä monelle vanhemmalle, sellainen henkireikä jopa, jos ei olisi muuta syytä poistua kotoa. Lisäksi perheessä voi olla useampi lapsi vauvan lisäksi, joka jo tarvitsee harrastuksia ja aktiviteettejä. Monet harrastukset sopivat sisaruksille ja toimivat sisarusryhminä.
Minulla taas on hyvin aktiivinen elämäntyyli ja paljon ystäviä, joita tavata. Viikkoni tuntuvat täysiltä jo ilman harrastuksia ja siitä syystä ne tuntuvat olevan minulle lisäkuormite. Ihan alusta asti minulla on ollut suuria vaikeuksia saada itseäni liikkeelle ennen puolta päivää. Eemi on alusta asti nukkunut ensimmäiset päiväunet 9-11 sisällä. Kaikki harrastukset osuvat usein juuri tuohon ajankohtaan. Aluksi tunsin syyllisyyttä siitä, että olen aamuisin laiska löntys, joka hengaa yöpaidassa puolille päivin ja hörppii kahvia. Nyt olen enemmän kuin hyväksynyt tilanteen. Ehdin kyllä kiirehtiä elämässä ihan tarpeeksi ja nautin siitä, kun nyt ei tarvitse. Siksi sovin tekemistä iltapäiviin ja iltoihin.
Olen myös siinä mielessä itsekäs, että mielummin skippaan vauvan harrastukset ja valitsen minun omat menoni ennemmin. Olemmekin siis käyneet minun sometyöhöni liittyvissä palavereissa, koulutuksissa ja pr-tilaisuuksissa. Olemme käyneet salsatunneilla, jossa vauvat ovat passiivisesti kantorepuissa, koska se on minulle mielekkäämpää. Nyt tulevana syksynä menemme taaperosirkukseen. Minusta yksi sitova harrastus viikossa on nyt ok. Eemi on pian vuoden ja selvästi alkaa nauttia tekemisestä eri tavoin kuin silloin 4 kk ikäisenä. Lisäksi menen sinne ystävän kanssa, eli samalla tulee vaihdettua kuulumiset.
Mielestäni vauvan kanssa ei ole pakko harrastaa yhtään mitään. Hieman tuntuu siltä, että pitäisi, mutta se ei tee laiskaa tai huonoa vanhempaa, vaikkei harrasta.Vauva ei jää mistään paitsi ja harrastaa ehtii myöhemminkin, kun lapsi on isompi. Minä esimerkiksi tykkään olla kotona, sillä kaikki vaan sujuu kotona paremmin. Monet vauvat voivat reagoida jatkuvaan menoon ja hälinään, kuten omani. Jos taas nauttii menosta ja kokee harrastukset hyvinvointia lisäävänä tekijänä, niin ilman muuta! Sitä vartenhan niitä on.
Mitä teillä harrastetaan?
-Iida
22 kommenttia