Työntekijät ottavat riskin terveyden uhalla
Korona tuo jokaiselle ammattiryhmälle omat haasteensa. Sitä se tuo myös varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus on auki ja toimii kaikesta huolimatta. Jokainen työtekijä ottaa omalta osaltaan riskin tullessaan töihin, sillä kontakteja tulee päivän aikana väistämättä. Töissä on myös riskiryhmään kuuluvia työntekijöitä. Monen työntekijän perheestä löytyy riskiryhmäläisiä tai lähipiiristä. Työntekijät ovat velvoitettuja tekemään töitä ns. etulinjassa.
Työntekijöillä on huoli omasta ja läheisten terveydestä. Monesti ajattelen itsekin, että onko työnantajan tekemät toimet turvallisuuden eteen riittäviä? Siivouksen ja hygienian tasoon on kiinnitetty huomiota ja vanhempia ohjeistettu pesemään kädet tuodessa ja hakiessa lasta sekä välttämään turhaa liikkumista päiväkodin sisällä. Jossain vanhempia on ohjeistettu tuomaan ja hakemaan lapset ainoastaan ovelta tulematta ollenkaan sisälle. Varhaiskasvatussuunnitelma -keskustelut on siirretty syksyyn tai pidetään etänä kontaktien minimoimiseksi. Mutta onko nämä riittäviä toimia? Henkilökunnan kesken huomioidaan riittävä etäisyys, mutta lasten kanssa sitä on melko mahdotonta ylläpitää. Pienten lasten kanssa oleminen on fyysistä.
Vanhempia on suositeltu järjestämään lasten hoito kotona, jos se vain on mahdollista. Tästä syystä lapsia on vähän ja henkilökuntaa voi olla suhdelukuihin nähden yllin kyllin paikalla. Vähäinen lapsimäärä toki suojaa kaikkia, niin henkilökuntaa kuin varhaiskasvatuksessa olevia lapsia kuin kotona oleviakin. Mutta tässä tulee myös monta ongelmaa vastaan.
Lomautukset pelottaa ja lapsiryhmiä yhdistellään
Useat kunnat ovat tehneet sen päätöksen, ettei asiakkaiden tarvitse maksaa poikkeusajalta varhaiskasvatusmaksuja. Se on todellakin ymmärrettävää ja perheiden kannalta oikea päätös. Kunnille kyseessä on kuitenkin iso taloudellinen menetys. Varhaiskasvatuksessa henkilökuntaa on liikaa ja siitäkin koituu kustannuksia. Monissa yksityisissä päiväkodeissa työntekijät ovat lomautettu ja monet ovat yt-neuvotteluiden piirissä. Kunnallisellakaan puolella lomautuksilta ei ole vältytty, vaan joissain kunnissa työntekijöitä on lomautettu tai tullaan lomauttamaan. Määräaikaisia työsuhteita ei jatketa ja pitkät sijaisuudet päättyvät. Varhaiskasvatuksessa on paljon lähihoitajia töissä ja heidät voidaan tarvittaessa sijoittaa töihin terveydenhuoltoon.
Tällä hetkellä monissa kunnissa on määrätty pitämään vuoden 2019 lomat sekä säästövapaat. Lisäksi työntekijöitä kehotetaan pitämään nyt lomia tai ottamaan palkatonta. Kesän suhteen tilanne on hyvin avoin ja työntekijöitä huolettaa lomiensa tilanne. Voi olla, että varhaiskasvatuksen toimintaa ei voikkaan supistaa kesäksi samaan tapaan kuin aiempina kesinä. Perheet saattavat nyt pitää lomiaan tai olla lomautettuina. Kesällä voikin olla töitä, jolloin perheen lapsilla on myös hoidon tarve ja tämä vaikuttaa alan työntekijöiden kesälomiin. Kesälomakausi on toukokuusta syyskuuhun, eli lomalle voikin päästä toukokuussa tai vaikka syyskuussa heinäkuun sijaan. Kaikki tämä epävarmuus tuo stressiä ja kuormitusta jokaiselle työntekijälle. On huolta työn jatkuvuudesta ja talouden turvaamisesta, huoli siirtymisestä toisiin työtehtäviin ja huoli omasta sekä läheisten terveydestä. Epävarmuus omista lomista, jotka voivat vaikuttaa oman perheen lomiin ja kesän suunnitelmiin.
Kaikki tämä on myös joissain kunnissa johtanut siihen, että päiväkoteja on voitu yhdistää, lapset keskittää yhteen päiväkotiin ja muut sulkea tai lapsiryhmiä yhdistää tai sekottaa. Se taas johtaa suurempiin lapsiryhmiin ja kontaktien lisääntymiseen. Ohjeistus on ollut, ettei ryhmiä tulisi yhdistää hallituksen linjauksen mukaan. Helsingissä, jossa itse työskentelen, on linjattu, ettei lapsiryhmiä yhdistetä. Toimimme pienissä ryhmissä niin normaalisti, kuin näissä olosuhteissa voimme. Päiväkodin muissa ryhmissä ei vierailla ja muiden ryhmien kanssa kontakteja vältetään. Ulkoilut hoidetaan porrastetusti sekä eteistiloissa pukeminen ja riisuminen. Toimintaa voi toteuttaa sisällä sekä ulkona ja liikkua esim. lähimetsässä, eli retkeily ei ole täysin kiellettyä. Poikkeusolosuhteissa on myös ohjeistettu, ettei normaali suhdeluku ole validi, vaan aikuisia saa nyt olla enemmän suhteessa lasten määrään.
Varhaiskasvatus ei ole valmis etäopetukseen
Koronasta johtuen uusia säädöksiä ja ohjeistuksia tulee viikottain. On jatkuvasti oltava tietoinen uusista toimintaohjeista. Suurin osa varhaiskasvatukseen normaalisti osallistuvista lapsista on kotona, jolloin on myös huolta lasten ja perheen hyvinvoinnista ja jaksamisesta kotona. Miten perheisiin pidetään yhteyttä? Mitä, jos perheeseen ei saada yhteyttä? Tällä hetkellä perheiden kanssa pääasiallisesti pidetään yhteyttä sähköpostilla ja puhelimitse viikottain tai tarpeen mukaan. Tilanne on ajanut myös varhaiskasvatuksen miettimään etäopetuksen mahdollisuuksia. Varhaiskasvatuksessa ei ole ollut siihen juuri minkäänlaisia valmiuksia eikä työntekijät ole etäopetusvelvollisia. Kuitenkin nyt kovasti mietitään uusia varhaiskasvatuksen muotoja. Varhaiskasvatuksen käytössä ei ole palvelua, jossa viestien, kuvien ja videoiden jakaminen olisi turvallista ja suojattua. Tälläiselle olisi kuitenkin valtava tarve ja se helpottaisi yhteydenpitoa sekä materiaalin jakoa niin lasten kuin huoltajienkin kanssa.
Välineistö on myös hyvin olematonta etämuotoiselle varhaiskasvatukselle. Älypuhelimet ja tabletit ovat olleet käytössä vain hetken ja tuskin kaikissa kunnissa on edelleenkään. Ennen äitiyslomaani kaksi vuotta sitten oli ryhmässäni vanhanaikainen Nokia. Edelleen päiväkodeissa on yhteiskäyttöpuhelimia, eikä henkilökohtaisia työpuhelimia. Vasta nyt on puhuttu henkilökunnan mahdollisuudesta etätyöhön. Tällä hetkellä Helsingissä varhaiskasvatuksen opettajille on tulossa kannettavat, joilla suunnittelua, arviointia ja kehittämistä voisi tehdä etänä. Siihen on varattu noin 5 tuntia viikkotyöajasta ja sen toteutuminen yhtäjaksoisesti ilman keskeytyksiä on usein hyvin vaikeaa työpaikalla jo rauhallisten työtilojen puutteen vuoksi. Toivottavasti vallitseva tilanne toisi pysyviä muutoksia ja etätyö kehittyisi. Olisi mahtavaa jatkossakin pitää keskusteluita ja palavereita etänä Teamsin tai Skypen välityksellä. Osalle vanhemmista sellainen olisi myös helpommin järjestettävissä työpäivän aikana. Mahdollisesti myös yhteistyön muodot ja yhteydenpito laajentuisivat.
Pienemmät ryhmät myös tulevaisuudessa
Varhaiskasvatuksen merkitys on korostunut yhteiskunnan kriittisen tilanteen myötä. Varhaiskasvatus on osoittautunut todella tärkeäksi yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Toivonkin, että poikkeustilanteen myötä nähtäisiin työn arvo, mutta myös pienempien ryhmäkokojen vaikutus työlle ja työhyvinvoinnille. Olen aivan varma, että henkilökunta jaksaisi paremmin työssä ja työpoissaoloja olisi vähemmän. Lisäksi myös lapset olisivat terveempiä ja vanhempien ei tarvitsisi olla niin usein omasta töistä pois hoitaakseen heitä. Olen itse huomannut, että vähäinen lapsimäärä on antanut aikaa tutustua lapsiin aivan uudella tapaa ja antaa heille hyvinkin yksilöllistä varhaiskasvatusta. Vaikka lapsia on vähemmän, ei ole ollut yhtään tylsää päivää. Päinvastoin, töitä tuntuu riittävän. Olen saanut tehtyä kaikki tammikuusta asti kertyneet kirjaustyöt, vasun päivitykset ja tuen esitykset. Kaikki roikkuneet asiat ja hommat, joita on ollut paljon, koska niitä ei vain koskaan ehdi, kuten turvallisuuskansion läpikäynti. Olen suunnitellut ja järjestänyt oppimisympäristöä sekä luonut uusia oppimismateriaaleja. Se, että on aikaa, tuo myös innostusta työlle. Vaikea tilanne näkyy myös työyhteisössä ja päiväkodin yhteishengessä. Kaikki ovat tässä yhdessä ja ollaan enemmän yhdessä kuin ennen. Töihin on todella kiva mennä! Kukaan ei kulje hartiat sisäänpäin kääntyneenä, vaan katse korkealla ja näin sen pitäisi olla aina! Ei vain nyt poikkeustilanteessa. Koskahan ymmärretään se, että henkilökunnan hyvinvointi on yhtä kuin lasten hyvinvointi? Varhaiskasvatus on valtavan tärkeää ja merkittävää yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Mikä on siis tärkeämpää, kuin varhaiset vuodet ja niihin panostaminen?
-Iida
KUVAT // Leena Warén
34 kommenttia