Pesen farkkuja aika harvoin, mutta aina en uskaltaisi pestä silloinkaan kun pitäisi. Pelkään nimittäin, ettei ne sen jälkeen mahdukkaan jalkaan.
Pesun jälkeen farkut on tiukat ja ahtaat. Ja aivan liian monta kertaa vedän housuja ylös vyölenkeistä. Se on niin tuomittu virhe ja aina vaan toistan sitä. Kun housut saa jalkaan, pullahtaa vatsamakkarat vyötärökaistaleen päälle kuin tyhjästä. Pahinta mitä tiedän on vastapestytyt farkut ja työpäivä. Työssäni vielä ulkoillaan paljon ja jos kireiden farkkujen päälle vetää ulkohousut, niin on varmaa, ettei saa enää itseään ylös hiukkalaatikon reunalta, jos sinne on kerran istahtanut.
Farkkujen pesu ja päälle ahtaminen ei tosiaankaan ole mitään imartelevaa puuhaa. Vyölenksujen jälkeen repeevät farkut haarovälistä. Vaikka minkä tekisi, jalkani hinkkaavat toisiaan ja farkut kuluvat. Hyvät farkut ei ole kohdallani luottoystävä. Ne pettävät vähän liian usein.
Tämän takia kaikkein mieluiten käytän treenitrikoita tai niitä kuuluisan kamalia legginssejä, jotka ovat ihan lempivaatteeni. Ne eivät kuulemma ole housut ja karkoittavat viimeisetkin miehet. Mutta olen tullut siihen pisteeseen lähestyessäni 25 ikävuotta, että en välitä. Olen mukavuudenhaluisempi kuin koskaan. Enää vain muistelen niitä aikoja työssäni, jolloin legginssit ja marimekon raitapaidat eivät vielä kuuluneet vaatekaappiini. Silloin olin aika tarkka siitä, mikä koko vaatteen lapussa luki. Mitä pienempi koko, sen parempi. Mitä tiukempi, sen parempi.
Minun kaapissani ei enää välitetä koosta. Vaatteiden pitää olla mukavat. On ihanaa, että tuulitakin alle mahtuu fleece-takki ja fleecen alle pari pitkähihaista, jos tarve. Housuissa pitää päästä kyykkyyn ja ylös. Koko riippuu niin paljon vaatteen merkistä. Ja nykyään tuntuu, että vaatteet vain pienevät. Mikä ennen oli 38, on nyt 42. Mikä ennen oli M, on nykyään XL.
Ja näin tapahtui minulle juuri, kun huomasin ”luotto” farkkujeni kuluneen loppuun haaroista. Ne olivat Leviksen Skinny -farkut kokoa 28. Uudet farkut olivat samaa mallia, mutta kahta kokoa suuremmat. Ja haluaisin niin väittää, etten ole lihonnut. Farkut ovat vain pienentyneet.
Toki se välillä harmittaa. Harvoinpa se tuntuu mukavalta, että joudut ostamaan suurempia vaatteita kuin ennen, vaikket ole itse suurentunut mihinkään suuntaan. Vaatteet vain ovat pienentyneet. Yritä tätä sitten vielä selittää jollekin, niin saat varmat naurut.
Tiukoissa vaatteissa eläminen on vielä kurjempaa ja silloin tuntuu, että on koko ajan vahtaamassa omaa ulkonäköään ja ajatukset pyörivät oman kehon ympärillä. Löysemmissä vaatteissa on rennompaa, kun ei tarvitse stressata katsooko joku vatsaani, kun sitä on mahdotonta edes nähdä. Tiukat farkut riisuessa, katoavat myös makkarat!
Onko sinun mielestäsi vaattekoot pienentyneet?
-Iida
26 kommenttia
Niin tiedän tunteen! Mielellään ottaisi pienemmän koon, vaikka seuraava olisi sopivampi. Koko määrittää jotenkin myös sitä, oletko hoikka, normaali vai iso saati extraiso.
ja saman oon havainnu kun sä, juurikin 1cm saattaa olla kokojen erona. Aika hurjaa.
Mukavuus edelle mennään! Ja niin totta mitä sanot, kokoa ei kukaan tiedä ja mitä väliä, jos vaate näyttää hyvältä ja siinä on hyvä olla!
Teen kyllä samaa, eli leikkaan laput. Ne kutittaa vaan. Varsinkin sellaset pitkät ja lerpattavat laput vaikka alushousuissa, hirveet!
Mulla on täysin samanlainen vaatekattaus! Sukkiksia ja legginssejä, farkut vaan kun on pakko!
Samaa mieltä, paksujen ja laadukkaisen farkkujen löytäminen on vaikeaa. Ja vielä sellaisten, että ne tuntuu mukavilta ja parhaassa tapauksessa istuu. Haarat menee kyllä ohuissa farkuissa todella nopeasti puhki.
Todellakin piina!!! Vihaan sitä hommaa. Sen takia nytkin ostin samat, mutta isommat. Vuoden ne yleensä kestää ennen kun menevät haaroista rikki ja olis uusien aika.
Mä rakastaisin Marimekon paitoja ja mekkoja, mut oon kanssa kokoa 32-34 ja turha toivo. Yksi vanha pallopaita mulla on, S-kokoa kaiketi ja sitä käytän. Sen jotenkin kuuluu olla isohko. Mutta josku
Lähtipäs kivasti kesken... mutta siis joskus mulla oli raitapaitojakin, ja teininä ne jotenkin oli kivoja tiukkojen farkkujen parina. Jossain kohtaa kuitenkin alkoi se liika löysyys ärsyttää. Ei kaikkien vaatteiden tosiaankaan tarvitse tiukkoja olla. Mutta ois kiva kun paitaan ei hukkuisi. Sitten sitä näyttää vielä pienemmältä!
Itekkin oon huomannut, ettei pidä paikkansa kotimaisten merkkien kohdalla!
Niin tiedän tunteen! Aina se morkkis vaan sieltä tulee. Tsemppiä!
Tästä voi vaan todeta, että koot on ihan sekaisin :) Ärsyttää mua ainakin se, että joka kaupassa aina sovitettava, ei voi luottaa, että vaate mahtuu päälle!
Noin mullekin just kävi :) Fleecen ja monen muun kanssa, mutta ihan lemppari töissä ja vapaalla!
Niin totta! Ja heti vähän käytetyt farkut tuntuvat mukavemmilta, matsku on jo pehmennyt!
Noi Henkkamaukat housut on just hyviä! Kaikki housut mulla ainakin hajoaa niin nopeaan, ettei halua sijottaa ihan hirveesti arkivaatteisiin.
Ja fiiliksen mukaan mennään!