Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on irtisanottu päättymään 31.3.2020 ja tällä hetkellä kunta-alan pääsopijajärjestöt neuvottelevat uusista sopimuksista. Kunnat työllistävät noin 420 000 henkilöä ja suurin osa KVTESin piirissä työskentelevistä on naisia, eli opetustyössä, hoivatyössä ja sosiaalialalla työskentelevät noudattavat KVTESiä tai OVTESiä.
Eli nyt on oiva aika tehdä muutoksia ja vaikuttaa. Median huomio on kiinnittynyt taas palkkaukseen. Minusta tuntuu, että viimeiset vuodet varhaiskasvatuksen palkkaus on puhututtanut ja junnannut palkkapuheen ympärillä. Se on huono, eikä vastaa työn vaativuuteen ja vastuuseen. Palkka vaihtelee 2400-2600 euron välillä. Toisaalta keskustelulla on saatu hyvää aikaan. Yleisen keskustelun myötä on jo muutamassa vuodessa vaikutettu palkkakehitykseen. Itse työskentelen Helsingissä ja täällä palkkoja on kahtena vuotena nyt nostettu. Suunta on todellakin oikea. Toisaalta ei voi olla ajattelematta, että onko palkkapuhe kääntynyt myös alaa vastaan?
Kunnat kilpailevat erilaisin eduin ja rahallisin bonuksin siitä, kuka on houkutteleva työnantaja. Silti pula työntekijöistä pysyy. Vaikka palkka nousisi tulevaisuudessa 3000 euroon, niin se ei riitä.
Palkkakeskustelun vuoksi tuntuu unohtuvat täysin, että uupuminen on yksi iso ”ongelma” alalla. Sitä ei palkankkorotuskaan ratkaise. Työolot on hyvin vaihtelevia ja mielestäni ne tulisi hoitaa ihan ensin kuntoon. Työolot toimivat myös houkuttimena työlle. Hyvällä palkalla huonoissa työoloissa ei viihdy kukaan kauaa.
Lapsiryhmät ovat suuria, tilat puutteellisia, epäkäytännöllisiä päiväkotikäyttöön ja toisinaan lapsiryhmään nähden liian pieniä. Henkilökuntaa on liian vähän, se vaihtuu usein ja aivan liian usein henkilökunta työskentelee vajaalla mitoituksella. Seuraa noidankehä. Työolot ovat raskaat, henkilökunta uupuu ja sairaslomia tulee paikkailemaan sijaiset. Työuupuminen on työnajantajalle sekä yhteiskunnalle iso taloudellinen menetys, mutta henkilölle itselleenkin se on iso menetys, oman hyvinvoinnin menetys ja voi johtaa masennukseen.
Liian usein tilanteet kärjistyvät. JHL:län kyselyn mukaan väkivalta on arkipäivää alalla. Yksi syy haastavan käyttäytymisen lisääntymiseen on isot ryhmät ja vaikea henkilökuntatilanne. Kaikki lapset eivät omaa taitoja toimia isossa ryhmässä, joka ajaa haastavaan käyttäytymiseen. Lapsi ei aina ole haastava, mutta päiväkoti ympäristönä on haastava lapselle. Henkilökunta ei aina ole ammattitaitoista eikä ole koulutusta tai osaamista haastavan lapsen kohtaamiseen, jolloin tästäkin tulee noidankehä. Myöskään koulutus ei ainakaan omalla kohdallani vastannut konkreettista työtä tai tämän hetken varhaiskasvatusta. Pedagogista työtä on vaikea tehdä, jos työolot eivät sitä mahdollista.
A-Studio: Miksi lasten väkivalta lisääntyy?
Pääkaupunkiseudulla työntekijöistä on valtava pula ja rekrytointi ei tuota tulosta. Ei ole hakijoita. Yliopistoissa varhaiskasvatuksen opettajan hakijamäärät ovat laskeneet, Helsingissä jopa 27 %. Mielestäni se kertoo paljon. Eikä asiaan vaikuta vain palkka, kaikki ei ole korvattavissa rahalla. Työhyvinvointiin on puututtava. Silloin vältyttäisiin henkilökunnan uupumiselta, rahaa säästyy sairaspoissaoloilta ja lasten olisi helpompi olla päiväkodissa. Uskoisin haastavan käyttäytymisen vähenevän.
Alan työntekijänä ja äitinä asiaa näkee kahdelta puolelta. Äitinä minä todellakin toivoisin alalla olevan hyvinvoivaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, sillä minä annan heidän vastuulle minun lapseni. Arvostus henkilökuntaa kohtaan on todella suuri. He jaksavat huolehtia minun pienestäni. Ennen kaikkea opettaa asioita, joihin en kotona pysty. Mitä tapahtuu, jos lapselleni ei joskus olisi ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa päiväkodissa tai myöhemmin koulussa? Milloin tähän asiaan herätään, joka vaikuttaa meidän kaikkien tulevaisuuteen?
-Iida
LUE MYÖS
Päiväkotityön plussat ja miinukset
KUVAT // Salla Seppälä
46 kommenttia