Varhaiskasvatus on lapsen oikeus
Lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä sen tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus on suunniteltu ja tavoitteellista toimintaa yllämainittujen asioiden edistämiseksi. Perustana on tieteellisesti tutkittu tieto lasten kehityksestä ja oppimisesta sekä koulutetut ammattihenkilöt. Varhaiskasvatuksessa lasta lähestytään kokonaisvaltaisesti huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet, ikä ja kehitys. Jokaisella lapsella erilaiset asiat painottuvat varhaiskasvatuksessa ja ne muuttuvat lapsen kasvaessa ja oppiessa. Lapsi nähdään arvokkaana, aktiivisena toimijana ja tärkeänä yhteiskunnan jäsenenä sekä lapsuus merkittävänä vaiheena elämää.
Varhaiskasvatuksella on tutkitusti paljon positiivisia vaikutuksia. Se edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Lisäksi varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa mm. työelämään tai opiskeluun.
Elokuussa 2020 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain muutoksen jälkeen kaikille lapsille palautui yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen. Oikeus varhaiskasvatukseen ei riipu siitä, onko lapsen vanhempi tai muu huoltaja työssä koko- tai osa-aikaisesti, ovatko he työttöminä, ovatko he yrittäjiä tai opiskelevatko he. Kaikki lapset ovat siis lähtökohtaisesti samalla viivalla ja kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus osallistua varhaiskasvatukseen vanhempien tilanteen vaikuttamatta siihen. Lapsen vanhemmat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen.
Kohti maksutonta varhaiskasvatusta
Varhaiskasvatus on muuttunut lyhyessä ajassa. Enää ei puhuta lastentarhasta, lastentarhanopettajista eikä päivähoidosta. Hoidollisten tavoitteiden rinnalle on tullut kasvatukseen ja opetukseen keskittyviä tavoitteita. Niinpä sanan ’varhaiskasvatus’ on todettu kuvaavan toimintaa paremmin kuin ’päivähoito’ sanan. Päivähoito oli osana kuntien sosiaalitoimea. Nykyään varhaiskasvatus on osana kuntien opetustoimea. Varhaiskasvatuksen merkitys ja asema yhteiskunnassa on vahvistunut. Nykyään se nähdään osana lasten koulupolkua.
Tämä näkyy myös siten, että perheille tarjotaan maksutonta varhaiskasvatusta ja mahdollisesti se tulee olemaan suuntana tulevaisuudessa. Nyt jo muutama kunta Suomessa tarjoaa maksutonta varhaiskasvatusta, kuten Pyhäjärven, Utajärven ja Paltamon kunnat. Maksuttomuus tuo varhaiskasvatusta entistä enemmän kaikkien saataville ja tekee perheistä tasa-arvoisempia. Esiopetus (20h/viikko) on ollut jo pidempään perheille maksutonta. Vuonna 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti kokeilun, jossa 5-vuotiaille tarjotaan 20 tuntia ilmaista varhaiskasvatusta viikossa. Kokeiluun osallistuvat kunnat saavat ministreriöltä avustusta. Kokeilu jatkettiin nyt toistamiseen vuoteen 2021 asti.
Kokeilun tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja edistää koulutuksen tasa-arvoa sekä pohtia mahdollisen kaksivuotisen esiopetuksen järjestämistä. Varhaiskasvatukseen osallistuu 3-5-vuotiaiste noin 80%, mutta edelleen joka viides lapsi jää varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Muissa pohjoismaissa osallistumisaste on yli 90%. Tavoitteena on myös selvittää miten maksuttomuus vaikuttaa osallistumisasteeseen ja selvittää maksuttoman varhaiskasvatuksen kustannusvaikutuksia. Samalla tavoitellaan myös vanhempien työllisyyden edistämistä.
Varhaiskasvatus ei ole säilö
Monet mieltää yhä edelleen, että varhaiskasvatus on paikka, jonne lapsi viedään hoitoon huoltajan työpäivän ajaksi. Varhaiskasvatuksen historia selittää tämän mielikuvan ja varhaiskasvatuksen nopea muutos hakee vielä paikkaansa ihmisten keskuudessa.Tutkimustieto varhaisten vuosien merkityksestä on lisääntynyt ja lisääntyy koko ajan muuttaen käsitystä varhaiskasvatuksesta ja siitä miten olemme tottuneet näkemään sen.
Nykyään on hyvin tyypillistä, että lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, vaikka huoltaja olisi hoitovapaalla, työttömänä tai sairaslomalla. Monet perheet joutuvat toistuvasti selittelemään tehtyjä ratkaisuja ja jopa häpeämään niitä. Yhä edelleen ihmetystä herättää, jos lapsi on varhaiskasvatuksessa ja vanhempi on kotona hoitovapaalla. ”Kyllähän ennenkin pärjättiin, nykyvanhemmat pääsee niin helpolla, kummallista ettei jaksa omia lapsiaan hoitaa ja mitä niitä lapsia tekemään, jos heidän kanssa ei halua viettää aikaa, sinne se vain vie lapsensa säilöön ja lähtee kuntosalille, yhteiskunta kasvattaa lapsetkin nykyään” – saattavat olla tuttuja lauseita monelle. Kyse ei ole vain hoitamisesta, vaan lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, jossa ammattilaiset osaavat rikastuttaa hänen elämäänsä korvaamatta kotia ja siellä olevia rakkaita ihmisiä. Varhaiskasvatuksessa ammattilainen seuraa ja havainnoi lapsen kasvua ja kehitystä edistäen niitä suunnitelmallisella toiminnalla. Tämä on valitettavasti kääntynyt myös toisin päin. Monet perheet kokevat syyllisyyttä, jos lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen ja kokevat, että heidän päätöksestään lapsi jää nyt paitsi jostain, joka lapselle tulisi kuulua ja johon lapsella olisi oikeus.
Itse toivoisin, että vanhempien tarvitsisi tuntea päätöksistään syyllisyyttä suuntaan tai toiseen. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, mutta vanhempi tekee päätöksen varhaiskasvatukseen osallistumisesta. Lisäksi lapsella on aikaa osallistua varhaiskasvatukseen lapsuutensa aikana, vaikka olisi pidempään kotihoidossa tai olisi välissä pätkän kotihoidossa, kun perheeseen tulee sisarus. Noin 80 % 3-5-vuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen. Alla 3-vuotiaiden kohdalla osallistuminen on alhaisempaa. Varhaiskasvatukselle on myös vaihtoehtoja, kuten avoin varhaiskasvatus, osapäivähoito ja kerhot. Tärkeintä on mielestäni perheen hyvinvointi ja sen tarkastelu kokonaisuutena. Perheiden tarpeet ovat erilaisia ja niiden perusteella päätöksiä tehdään. Lähtökohtaisesti pidän siitä, että kaikilla lapsilla on samanlainen oikeus varhaiskasvatukseen ja siitä syystä koen, että kaikilla tulisi olla oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen, vaikkei kaikki lapset osallistuisikaan. Koen myös tärkeäksi sen, ettei varhaiskasvatus ole velvollisuus, johon vaaditaan osallistumaan, vaan perheillä on edelleen tässä päätäntävalta.
Miten taata laadukas varhaiskasvatus
Lukuisat tutkimukset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa positiivisesti lasten myöhempään koulutiehen ja menestymiseen opinnoissa ja yhteiskunnalliseen pärjäämiseen. Tutkimuksissa pidetään laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistumista tärkeänä.
Varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttaa suuresti laadukas henkilökunta. Uskon, että Suomessa on laadukasta varhaiskasvatusta ja henkilökunta on koulutettua, osaavaa ja ammattitaitoista.Viime vuosina henkilökunnan osaamiseen on entisestään panostettu selkeyttämällä työtehtäviä ja ammattinimikkeitä. Vuoteen 2030 vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.
Tavoite voi olla haastava saavuttaa, vaikka suunta on oikea. Varhaiskasvatuksen työntekijöistä on suuri pula, erityisesti Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Alalle valmistuu työntekijöitä, mutta osa ei pysy alalla ja osa ei koskaan työllisty alelle koulutuksesta huolimatta. Varhaiskasvatuksen laadun takaamiseksi tulisi henkilökunnan sitoutuneisuuteen panostaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen kiinnostavuutta työpaikkana tulisi lisätä.
Olen viime aikoina seurannut huolestuneena uutisia. Helsinki päätti loppuvuodesta kuntalisää koskevista leikkauksista, jotka tulevat voimaan vuoden 2021 syksystä. Kuntalisää maksetaan enää 1-vuotiaaksi asti. Lisäksi viime päivinä on uutisoitu kotihoidontuen poistamisesta kokonaan työllisyyden kohentamiseksi. Taloustieteilijöiden työryhmä ehdottaa asiaa hallitukselle, joka ottaa sen käsittelyyn. Kuntalisät ovat kuntakohtaisia ja niitä on maksettu alle 3-vuotiaasta lapsesta, jota hoidetaan kotona kotihoidontuen päälle.
Kuntalisän leikkaaminen ja mahdolliset tulevat leikkaukset kotihoidontukeen tietävät tottakai varhaiskasvatuksen kysyntään kasvua. Helsingissä on tällä hetkellä joka viides varhaiskasvatuksen opettajan paikka täyttämättä, eli noin 500 paikkaa ja noin 13% lastenhoitajien paikoista. Muualla Suomessa pula ei ole yhtä suuri, mutta sijaisia henkilökunnan poissaoloihin on hyvin vaikea saada. Helsinki ennakoi, että lapsia tulee varhaiskasvatuksessa olemaan 800 enemmän kuin tänä vuonna. Varhaiskasvatusmaksuja on päätetty alentaa ja uudet asiakasmaksut tulevat voimaan elokuusta 2021 koko Suomessa.
Itseäni huolettaa henkilökunnan riittävyys ja jaksaminen. Koen, että lapsilla ja henkilökunnalla olisi oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Puutteellisella ammattitaidolla ja vähäisillä resursseilla ei voi toteuttaa niin laadukasta varhaiskasvatusta kuin työltä edellytetään. Aivan liian usein henkilökunta kokee, ettei ehdi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisi. Laatuun vaikuttaa myös suuret ryhmät, pienet tilat ja vaihtuva henkilökunta.
Tällä hetkellä on kovat paineet talouden elvyttämiseksi. Toivoisin, ettei lapset olisi säästöjen kohteena. Olen aivan varma, että paras keino lisätä työllisyyttä olisi panostaa varhaiskasvatuksen laatuun entisestään. Olen melko varma, että varhaiskasvatuksen henkilökunnan hyvinvointiin ja työoloihin panostaminen maksaisi itsensä takaisin. Mitä paremmin henkilökunta voi, sitä motivoituneempia he ovat ja sitä sitoutuneempia he ovat työhönsä. Sillä on suuri vaikutus lapsiin ja sitä kautta perheisiin. Olen aivan varma, että työllisyys nousisi, jos jokainen huoltaja voisi olla varma, että lapsi pääsee lähipäiväkotiin ja saa siellä laadukasta varhaiskasvatusta, jossa on pysyvää henkilökuntaa ja ennen kaikkea tarpeeksi henkilökuntaa sekä pienet ryhmät.
Loppuvuodesta Aino Saarinen väitöskirjatutkimus herätti keskustelua, sillä tutkimuksessa kävi ilmi, että suuret ryhmät, pitkät päivät ja vaihtuvat hoitajat varhaiskasvatuksessa lisäävät lasten haastavaa käytöstä. Varmasti tälläiset tekijät aiheuttavat pienelle lapselle stressiä ja siksi olisikin niin tärkeää panostaa henkilökunnan kautta lasten hyvinvointiin.
Miksi tulevaisuudesta säästetään, kun tulevaisuuteen pitäisi säästää?
-Iida
Lähteet
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018
Opetus- ja kulttuuriministeriö
HS Yksivuotiaita voi olla kohta Helsingin päiväkodeissa entistä enemmän
HS Uusi tutkimus kyseenalaistaa lasten päivähoitoa
IS Tutkimus kohauttaa: Päiväkodin aloittaminen alle 3-vuotiaana voi lisätä lapsen aggressiivisuutta
Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen kansainvälisesti vertaillen edelleen alhaista
Opettaja Opettajat pakenevat varhaiskasvatuksesta vai pakenevatko sittenkään?
28 kommenttia