Syyskuu ei vaihtunut yhtään niin synkeästi kuin ajattelin. Surin varmaan elokuussa jo kesän päättymistä tarpeeksi. Vietimme kesän viimeisiä päiviä Tampereella ja aurinko paistoi, ei ollenkaan huono alotus syksylle, tulin ajatelleeksi.
Todellisuudessa pitäisi aina ajatella, että jokainen käsillä oleva kuukausi, jokainen vuodenaika, olisi se suosikki. Sillä jonkun suosiminen tekee vuodesta hyvin pitkän. Syksylle on ihania juttuja luvassa! Oikeasti paljon kivaa odotettavaa ja suunniteltavaa, josta saa intoa arkeen.
Ihan ensiksi on Eemin 1-vuotissynttärit. Pidän Eemille juhlat, pienet sellaiset. Pienissäkin juhlissa on tekemistä ja suuniteltavaa. Ja tietysti tykkään suunnitella ja järjestää, joten Pinterest käy kuumana. Ja syksyllä on 1-vuotisneuvola, jota jostain syystä odotan ihan tosi paljon. Meidän terveydenhoitaja on aivan ihana ja tässä on ollut hirvittävän pitkä tauko, kun emme ole nähneet. Hän on ollut matkassani ihan ensimmäiseltä raskauden aikaiselta neuvolakäynniltä. Nyt haluan muistaa häntä jotenkin erityisesti 1-vuotisneuvolassa.
Lokakuussa on myös minun synttärit, tosin mitään spektaakkelia ei ole luvassa, mutta varmasti sukulaiset saavat kutsun kahville. Olisi toki kiva suunnitella jotakin, jotain omaa tekemistä. Viime vuonna synttärini vähän unohtui, koska Eemin ristiäiset olivat syntymäpäivänäni. Toki ihan omasta halustani. Mutta nyt tuntuu, että jotain omaakin voisi kehittää. Se jää nähtäväksi (että jaksaako sitä sitten kuitenkaan).
Myös muutama reissu on luvassa. Syyskuussa menemme Turkuun pariksi päiväksi, sillä Turussa on vain niin hyvät kirppikset. Olen tullut siihen tulokseen, että sinne kannattaa lähteä Helsingistäkin apajille. Viimeksi olimme Turussa helmikuussa, kun Eemi oli 5kk. Nyt odotan Turkua paljon enemmän, sillä vuoden ikäisen kanssa voi touhuta jo enemmän. Eikä ole pakkastakaan vielä.
Lokakuussa teemme myös ihan ekan matkan lentokoneella. Lähdemme viikonlopuksi Prahaan, joka on sopivan lähellä. Olen itse ollut lentokoneessa viimeksi vuonna 2016, joten saa nähdä miten meidän käy vai olenko ihan hukassa. Mutta tämä lyhyt reissu tuo useammaksi viikoksi tekemistä, kun voi suunnitella pakkaamista, opiskella taaperoiden reissuvinkkejä ja googlettaa Prahan parhaita kahviloita.
Syys- ja lokakuu ovat suunnitelmia täysi, mutta en ole vielä keksinyt miten selviää marraskuun yli. Mutta siihen on toisaalta muutama kuukausi aikaa. Ja eiköhän vuoden viimeiset kuukaudet mene valmistautuessa töihin paluuseen ja päiväkodin alkuun. Ja tietysti joulua hypettäessä.
Eikä minulle ole nytkään ehtinyt tulla tylsää. Päin vastoin. Töitä voi tehdä niin paljon kuin ehtii ja meillä on ihania ystäviä, joita tavata.
-Iida
Kuvat // @emiliaksivalokuvaus
8 kommenttia