Sain toiveen kirjoittaa siitä onko lapsen saaminen ekologista ja mitä olen mieltä lapsen saamisen vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Yhä useampi on vapaaehtoisesti lapseton ja syy löytyy ympäristöstä. Kuka haluaa lapsen maailman, jota ei ehkä enää pian ole? Kuka haluaa lapsen ylikansoittuneelle pallolle?
Aihe aiheuttaa aina tunteita julkisessa keskustelussa. Mielestäni aiheesta on hyvä keskustella, herää uusia ajatuksia ja alamme miettimään asiaa monin tavoin. Mahdollisesti keskustelu vahvistaa omia arvoja suuntaan tai toiseen. Ymmärrän täysin, jos joku ei halua tähän maailmaan enää yhtään lasta lisää ja ympäristökeskustelu vahvistaa tätä päätöstä. Ymmärrän hyvin, jos joku haluaa. Onhan se biologista, onhan se meissä. Jollain tapaa lapsen saaminen on aina itsekästä. Lapsia on saatu siksi, että ne turvaavat elämän jatkumisen, meidän tulevaisuuden. Lapsista on meille hyötyä, ne tuovat meidän elämään sisältöä ja jatkumoa. En kuitenkaan ajattele, että olisi valittava ympäristö tai lapsi. Mielestäni on mahdollisuus valita molemmat.
Mielestäni suurin ongelma on se, että ihmisiä on liikaa, ei niinkään se, että vauvoja syntyisi liikaa. Elinikä on on nykyään korkea ja ikärakenne muuttunut. Iäkkäämpiä ihmisiä on koko ajan enemmän kuin lapsia ja nuoria. Monessa maassa juurikin vauvoista on pulaa. Länsimaissa, erityisesti Pohjoismaissa syntyvyys on ollut pitkään laskussa. Suomessa nainen saa keskimäärin 1,49 lasta. Useissa muissa maissa nainen saa keksimäärin vähemmän kuin kaksi lasta.
Hyvinvointivaltio, kuten me se Suomessa tunnetaan, ei esimerkiksi voi toimia tulevaisuudessa samaan tapaan, jos syntyvyys pysyy alhaisena tai jopa laskee entisestään. Voi olla, että jo minulle ei kukaan tule maksamaan eläkettä, vaan minun tulisi jo nyt itse säästää itselleni eläkettä. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta lapset ovat oleellisia.
Jokainen syntyvä lapsi kuluttaa luonnonvaroja. Erityisesti Suomeen syntyvä lapsi, sillä täällä lapsi kuormittaa enemmän kuin maailmassa keskimäärin. Suomi on korkean kulutuksen maa ja meidän kulutuksemme on maapallolle kuormittavaa. Moni ajattelee adoption olevan ekologisempaa. Jos lapsi adoptoidaan Suomeen alemman elintason maasta, hänen hiilijalanjäkensä on Suomessa asuessa todella korkea. Kotimaassa se olisi paljon pienempi ja parempi maapallolle.
Vaikka kukaan ei enää synnyttäisi vauvoja, tulisi meidän silti tehdä jotain ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja nykyisenlaisille kulutustottumuksille. Näin ei voisi jatkua oli vauvoja tai ei. Jos ihmiset eläisivät kestävästi, ei lastenkaan hiilijalanjälki olisi niin korkea. Se vaatii tietysti kansallisia muutoksia ilmastonmuutoksen eteen. Se ei ole vain yksittäisten ihmisten ja perheiden harteilla ja vastuulla.
Länsimaissa syntyvyys on laskussa. Kasvavissa valtioissa syntyvyys on korkea, mutta siellä synnyttäminen ei ole aina oma valinta. Pienen hiilijalanjäljen valtioissa on usein köyhyyttä, puutetta terveydenhuollosta, mahdotonta tehdä perhesuunnittelua ehkäisyn puuttumisen vuoksi tai kulttuurin sääntöjen vuoksi ja huono koulutus sekä olemattomat uramahdollisuudet naisille.
Oikeastaan ilmastotietoisten ihmisten kannattaisi lisääntyä, eikä päättää olla saamatta lapsia. He kasvattavat ympäristötietoisia lapsia, joille maapallon hyvinvoinnin ajatteleminen on arkipäivää. Nyt lapsia syntyy maihin, joissa ei ole tietotaitoa ilmastonmuutoksesta. Kyseisiin maihin tarvitaan parempaa koulutusta ja terveydenhuoltoa. Kaikilla pitäisi olla oikeus perhesuunnitteluun.
Itse ajattelen kuitenkin, että lapsen saaminen on jokaisen oma asia, saada tai olla saamatta omasta tahdosta. Kestävän kehityksen aikaansaamiseksi kuitenkin tarvitaan lapsia ja nuoria, jotka voivat olla muutoksen tekijöitä. Lapsen kanssa elintavat voi suunnitella mahdollisimman ympäristöystävällisiksi. He voivat kasvaa ympäristötietoisiksi yksilöiksi. Tässä itselläni on todellakin petrattavaa. Meidän käsissä on se, millaisia lapsia me kasvatamme tulevaisuuteen ja millainen on tulevaisuuden maailma.
Ehkä lisääntymistä voisi säännöstellä tai rajata? Parasta olisi puuttua länsimaiden kulutukseen radikaalisti ja alhaisen elintason maissa parasta olisi panostaa perhesuunnitteluun ja koulutukseen.
-Iida
KUVAT // Tiia Nyholm
12 kommenttia
Kamppailin itse tän asian kanssa aiemmin. Sitten joskus mä jossain podcastissä tai vastaavassa kuulin, että joku päätti ajatella et ehkä se oma lapsi on se joka ratkaisee ilmastokriisin. Tai jonkin tärkeän asian tulevaisuudessa, sairauden hoitokeino, keinon puhdistaa meret tai vaikka sen et miten eläkepommi tullaan ratkaisemaan. Ja alusta asti vaan just opettaa tärkeitä arvoja. Mä päätin toteuttaa tätä ajattelutapaa ja sain rauhan asian puolesta. Nyt odotan ensimmäistä muksuani ja toivon että kaikki menisi hyvin ?
Ihanaa odotusta! Ja samaa mieltä kanssasi!
Samoilla linjoilla olen, jokainen sukupolvi on ympäristötietoisempi ja ponnistelee että maapallo pysyy elinkelpoisena. Nyt elävät ovat tärkeimmässä asemassa jotta asenteet alkavat muuttumaan kestäviksi. Asenteet ja ymmärrys luontoa kohtaan on saatava siirtymään uusille ikäluokille. vaikka moni asia menee nyt liioittelun puolelle niin oikeat mittakaavatkin löytyvät nyt tai vasta seuraavat sukupolvet.
Kyllä, just niin!
Ympäristösyyt ovat muodikkaasti hyväksytty syy olla hankkimatta lapsia? Siinä kää samalla enemmän aikaa maata sohvalla sen koiran kanssa…
Ei ihmisen oikeutta syntyä tai olla olemassa voi mielestä k perustella hmpäristösyillä. Voimme toki isommassa mittakaavassa miettiä syntyvyyden säätelyä, mutta yksilön valintana se on mielestäni naivi. Emmehän me mieti ilmastoteoksi sitäkään, että ryhtyisimme karsimaan väestöä vanhemmasta päästä…
On ihan ok hankkia lapsia. Monta hyvää valintaa voi tehdä sen lapsenkin kanssa, esimerkiksi kestovaippoja käyttämällä säästyä vaippojen kaahopaikkakuormalta.
Kyllä, olen kyllä samaa mieltä!
Kirjotit tosi hyvin aiheesta!
Se, jos suomalainen ei synnytä lasta, koska ilmastoasiat, niin ei tosiaan loppujen lopuksi merkitse kokonaisuudessa. Suomessa täytyisi kulutusta vähentää, kaikkien, mutta kyllä tosiaan niitä isoja muutoksia tarvittaisiin ihan muualla. Ja niiden ei pitäisi olla yksilön harteilla. Toki kaikki mitä me yksilöinä teemme, merkitsee myös. Mutta tärkeintä olisi saada tosiaan niihin muutoksiin mukaan maat ja ihmiset kaikki yhdessä.
Ja syyllistäminen siitä, jos on lapsia, on väärin! Lapsia tarvitaan ja toisille, kuten minulle, lasten saaminen on ollut yhden isoimman unelman toteutuminen. Itsekästä ehkä, mutta niin on matkustelu kaukomaille lentämälläkin, enkä minä siitä syyllistä ihmisiä joille moinen on tärkeintä elämässä.
Oliko tässä kommentissa päätä tai häntää? Noh, samaa mieltä siis olen kanssasi! ?
Ja kyllä sen jo hyvin huomaa omista lapsista, miten he ovat oppineet kierrättämisen jne. Kyllä he tietävät mikä menee roskiin ja mikä meidän kierrätyskoriin ja mihin ne sitten myöhemmin viedään!
https://naissanelioissa.wordpress.com/2019/10/23/onks-taa-syksy-jotenki/
Erittäin hyvin ajateltu! Tosiaan on väärin syyllistää lapsia tästä. Kyllä se on suurempi asia, johon tarvitaan isoja tekoja kaikilta yhdessä. Ongelma on sekin, ettei kaikissa valtioissa edes ilmastomuutosta nähdä.
Tuo argumentti adoptiosta on todella huono. Jos Suomessa syntyvän lapsen hiilijalanjälki on 10 000 kg co2, ja Afrikkalaisen lapsen 1000 kg, niin jäisihän siitä ainakin se 1000 kg pois jos se yksi lapsi muuttaisi Suomeen ja veisi sen syntymättömän suomalaisen paikan. Mielestäni on todella epäreilua ajatella, että joku joutuisi elämään köyhyydessä siksi, ettei hän saastuttaisi yhtä paljon kuin me hyvinvointivaltiossa elävät. Kaikilla pitäisi olla samanlaiset mahdollisuudet yhtä hyvään elämään, minkä vuoksi hyvinvointivaltiossa (me) pitäisi laskea omaa hiilijanjälkeä karsimalla omista mukavuuksista, jotta jonkun muun hiilijalanjälki voisi nousta edes vähän (esim. puhdas vesi kaikille).
Adoptiossa ihmisten määrä maapallolla ei lisääntyisi, mutta köyhissä maissa syntyvät saisivat paremmat mahdollisuudet hyvään elämään, ja Suomen kaltaisten maiden väkiluku lisääntyisi, kun siihen kerta on tarvetta.
Joo olen ihan samaa mieltä, otin sen tälläseksi kartikoiduksi esimerkiksi, että voi asiaa ajatella monelta kannalta. Todellinen ongelmahan on se, että ympäristön resurssit eivät jakaudu tasaisesti. Meidän pitäisi kuluttaa vähemmän ja luopua tämän hetkisestä elintasosta ja parantaa elintasoa köyhissä valtioissa. Ja se pitäisi olla kansallinen tavoite.
”Ehkä lisääntymistä voisi säännöstellä tai rajata?”
Mikäs siinä! Säännöstelystä ja rajaamisesta vastaava uusi viranomaistaho voisi olla nimeltään vaikkapa Syntyvyyden Säännöstely, ja heidät tunnistaisi laitoksen lyhenteen sisältävästä hihamerkistä.
”Parasta olisi puuttua länsimaiden kulutukseen radikaalisti (…)”
Vielä kun joku keksisi, miten tämän (ja tuon edellisen) toteuttaminen onnistuu ilman jonkinasteista totalitarismia. Toki sekä kulutuksen että syntyvyyden rajoittaminen käy kuin itsestään siten, että sekä lasten hankkimisesta että elämästä nauttimisesta kulutuksen keinoin tehdään länsimaissa niin kallista, ettei liian moni siihen pysty, mutta siinäkin tulee vastaan omat ongelmansa, kuten se, ettei nipin napin sinnittelevä, betonilokeroihin ahdettu ja Soylent Greenillä ravittu tuotantoihmiskarja pysyisi kauaa ruodussa.
Lasken sen varaan, että lapsenne keksivät jonkin demokraattisen tavan ratkaista ongelman (tai järjestävät sellaisen globaalin selkkauksen, jossa vähintään puolet maapallon väestöstä pääsee hengestään). Siihen asti olen itse hankkimatta lapsia, pidän kiinni oikeudestani olla olematta huolissani ilmastonmuutoksesta ja vastustan totalitarismia kaikissa, jopa suurempaa yhteistä hyvää tavoittelevissa muodoissaan.
Hyvää pohdintaa!
Eilen juttelin juuri ilmastoasioista ystäväni kanssa ja totesin, että lapsistani (joita on kolme) en tunne huonoa omaatuntoa. En myöskään aijo miettiä ilmastoasioita silloin kun mietin, että haluanko vielä lapsen.
Sen sijaan mietin ilmastoa muuten joka päivä. Kierrätän, käytän julkisia ja ostan lähes kaikki vaatteet kierrätettynä. Kierrän pikamuotikaupat kaukaa ja jos sorrun sellaisesta ostamaan (viime kerrasta useita vuosia), käytän tuotetta jokatapauksessa vuosia.
Opetan myös lapsilleni koko ajan kierrätyksen tärkeydestä ja uskon, että lapsissa on tulevaisuus! Niinkuin Greta Thunberg on sen jo meille näyttänyt.