Home » Kaikki miehet, jotka kävelivät onnensa ohi

Kaikki miehet, jotka kävelivät onnensa ohi

by Iida Åfeldt

Tapasin hänet syksyllä 2015, se oli ihastumista ensi silmäyksellä. Hän vitsaili jo ensi tapaamisella muuttavansa luokseni. Vietimme hänen synttäreitään syöden sushia luonani. Annoin hänelle hiusvahaa lahjaksi. Hän oli suomenruotsalainen ja hän tykkäsi laittaa tukkaansa. Hänen vartalonsa ja pukeutuminen oli juuri minun makuuni täydellistä. Hän vei minua oopperaan ja upeaan ravintolaan. Hän vastasi puheluihini ”hei kulta”. Olin täydellisen rakastunut ja kuvittelin meidän seurustevan, kunnes hän katosi. Hän ei vastannut enää yhteenkään puheluun tai viestiin. En saanut mitään selitystä ja hän lähti yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.  Opin kuitenkin paljon sinkkuelämästä ja siitä, ettei vaimomatsku ole aina positiivinen ilmaisu tai se ei ainakaan tarkoita sitä, mitä mies ehkä sillä hetkellä haluaa.

Sitten oli hän, jonka kanssa joimme glögiä aamumyöhään. Hän oli suloinen ja meillä oli mukavaa. Hän pyysi minua Ikeaan ostamaan verhoja. Teimme yhdessä ruokaa. Hän hiljeni, hänen kiinnostuksensa hiipui, kun minun heräsi. Kävin salaa ihastelemassa vaatteita hänen työpaikallaan, jos hän olisi vain sattunut olemaan työvuorossa.

Sitten tuli Lauri, häntä en voi koskaan unohtaa. Hänen kanssaan nauroin katketakseni. Hän oli juuri sellainen kuin halusin, fiksu ja hauska, itsevarma ja otti sen minkä halusi. Hän etsi täydellistä naista, josta täyttäisivät hänen kaikki 50 toivettaan. Hänellä oli ihan lista. Treenasimme yhdessä. Hän täytti kotini post it lapuilla, joissa luki “Lauri was here” ja hän oli aina pedannut sänkyni, kun palasin kotiin. Äidistäni hän oli mahtava, vaikkei äiti ollut koko Lauria nähnyt. Laurista piti kaikki. Lauri kuitenkin perääntyi, häntä alkoi pelottaa, että hän rakastuu, sillä täytin kaikki hänen listansa 50 kohtaa. Muutaman kerran Lauri on kysynyt voiko pestä luonani pyykkiä, muuten emme ole keskustelleet.

Sitten tapasin Mikon. Hän se vasta olikin täydellinen. Hän kertoi minulle olevansa värisokea punaiselle ja vihreälle ja silti minulla oli ensi treffeillä punainen takki, se nolotti. Hän oli juuri sellainen kuin miehen toivoin olevan, lihaksikas, isokokoinen ja ajotaitoinen. Lisäksi hän tuli tapaamaan minua, ilman, että minun tarvitsi nähdä liiemmin vaivaa hänen eteensä. Olin täydellisesti rakastunut häneen. Hänen koiransa söi rintaliivini. Olisin halunnut kuulla hänestä lisää ja lisää, mutta mitä enemmän minä halusin, sitä vähemmän hän alkoi antaa. Lopulta hänestä ei enää kuulunut.

Olin kuitenkin tyytyväinen, sillä kokemuksesta tiesin, että aina ihastuu uudelleen, aina löytyy uusi kohde tuolle tunteelle.  Ja lopulta tapasin Harrin. Hän oli täydellinen kuten edeltäjänsikin, mutta silti aivan erilainen. En ollut koskaan tuntenut niin. Pelasimme kimbleä ja nauroimme. Meillä oli hauskaa. Hän oli täydellistä poikaystävämateriaalia minulle. Toisen tapaamisen jälkeen hän ei enää halunnut tavata, hänestä olimme liian erilaisia, vaikka minusta meillä oli niin paljon yhteistä.

Sitten tapasin turkulaisen. En ollut ajatellut, että tapailisin ketään niin kaukana asuvaa, mutta hänen takiaan olin valmis joustamaan. Hän oli täydellinen, hän kävi salilla ja piti huolta ruokavaliostaan, Hän oli pitkä kuin mikä.  Hänestä minä olin täydellinen. Minusta hänessä oli yksi miinus. Hän asui ulkoimailla useamman viikon kuukaudessa töiden takia. Mutta olin valmis joustamaan hänen takiaan ja rakastuin häneen ihan hulluna. Hän viestitti joka päivä, kunnes hänestä ei kuulunut päivään, ei toiseen, ei kolmanteen. Sen jälkeen häneltä tuli viesti, ettei halua roikottaa minua mukanaan hänen elämäntilanteensa takia. Silloin harmitti. Ajattelin, ettei sellaista tule enää koskaan ja samalla myös suututti, että kolmekymppinen mies ei aina tiedä mitä elämältä haluaa.

Sitten tapasin seinänaapurin, ihan sattumalta vain. Hänhän se vasta komea olikin. Äitini ja isäni olivat tavanneet talonyhtiönsä pihassa, kun he asuivat samassa rapussa, joten näin tämän kohtalona.  Näimme yhtenään mitä erikoisemmissa paikoissa. Flittailin hänelle minkä ehdin.  Hän piti minua kuitenkin liian nuorena ja tietämättömänä. Se ei kuitenkaan haitannut yhteistä koputtelu kommunikointiamme seinän läpi.

Viimein tapasin hänet, josta tiesin, että tässä se nyt on. Hänen kohdallaan kaikki meni eritavalla. Hän oli kiinnostunut minusta oikeasti ja minun ajatuksistani. Nautin keskusteluistamme, jotka olivat usein syvällisiä ja filosofisia. Kävimme kahviloissa ja hän tarjosi. Suutelimme vasta kuukauden tapailun jälkeen, jolloin hän jäi yöksi. Hänen ponnarinsa unohtui minun sänkyyn.  Hänen kotinsa oli upein miesasunto, jossa olin käynyt, täydellisesti omaan sisustukseeni sopiva. Näin meidät jo yhteisillä matkoilla rinkat selässä. Nauratti miten täydellisen miehen olin tavannut ja vielä univormullisen! Olin jokaisen ihastumiseni kohdalla ajatellut miehen olevan täydellinen match, mutta jokaisesta oli myöhemmin ilmennyt vikoja. Hänen kohdallaan sekin oli toisin. Hänen kohdallaan kaikki oli toisin. En tiedä kuinka usein olin sanonut ystäville, että tältä ei ole ennen tuntunut, mutta nyt todella tarkoitin sitä. Sitten tuli mutta. Hän oli minua vanhempi ja ollut viisi vuotta yksin, pian häneltä tuli viesti, että hänestä ei ole seurustelu kaveriksi kuitenkaan, hän ei pysty vaikka haluaisi. Silloin sattui. Mietin miten on mahdollista, ettei aikuiset miehet tiedä mitä he oikein haluavat.

Usein olen päätynyt ajattelemaan mikä minussa on vikana, kun kaikki päättyvät aina samalla kaavalla. Mitä helvettiä teen väärin, kun deittailu menee aina näin perseilleen? Viime aikoina sille on jo ystävien kanssa naurettu, kun ei enää jaksa itkeä. Tosin loppuen lopuksi olen päätynyt siihen tulkintaan, ettei minussa ole mikään vikana, miehissä kyllä. Heidän vikansa on se, että he ovat kävelleet onnensa ohi. He eivät ole nähneet mitä ovat menettäneet ja se, jos mikä on iso vika. Sen vuoksi ostin minulle paidan, jossa lukee “too good to be true”. Tuskin kukaan tekee parempia aamupaloja ja keittää niin hyvää kahvia.

Sinkkuterkut,

-Iida

IMG_7581.JPG

 

115 kommenttia

anna-liisa 27.4.2017 - 06:23

Ihana. Ja sä olet niin herkullisen näköinen tuossa kuvassa, että ihan pakko pian tulla vastaan se oikea, joka tajuaa.

Vastaa
Iidaafel 27.4.2017 - 09:39

Kiitos! Ihanasti kommentoitu! Töysin uskon, että sopiva tulee vielä❤

Vastaa
Vierailija 2.4.2018 - 13:33

Huora

Vastaa
Vierailija 2.4.2018 - 17:22

Sinä anonyymi huorittelija, häpeä! Ja Iidalle kiitos aidosta blogista, johon on helppo samaistua.

Vastaa
mystery 27.4.2017 - 10:35

Ihana postaus, kiitos tästä. Tuli mieleen että voisin tehdä itsekin tälläisen. Mietin meinaan ihan samaa, että miksi helvetissä mikään juttu ei toimi kun oon kuitenkin ihan normaali ja kiva ihminen, miksi kaikki miehet juoksee mua pakoon 😀

 

Vastaa
Iidaafel 27.4.2017 - 15:35

Kiitos tosi paljon, samat asiat mielessä! Jaksan kuitenkin uskoa rakkauteen ja aitoon kohtaamiseen, kun on aika. Ihanaa kevättä!

Vastaa
Angelica 26.6.2017 - 11:33

Ei varmasti mitään vikaa olekaan, vaan miehissä. Raukat ovat ihan hukassa, ja rakkaushan vaatii mitä suurinta rohkeutta! Hyvä että alussa tulee ilmi ettei kyseisistä yksilöistä ole mihinkään. Laatunainen valitsee miehen jolla ei ole ongelmia itsensä kanssa 🙂

Vastaa
Kakiskak 27.4.2017 - 16:50

Samanlaisia ajatuksia täälläkin. Olen pohtinut, että taidan olla itse liian vaativa. Kukaan ei koskaan ymmärrä juuri oikein, naura juuri oikeille vitseille, näytä juuri oikealta jne. Pelkään etsiväni jotain täydellistä, että kävelen etsissäni onneni ohi. Kuitenkin vähän jaksan uskoa, että vielä joku päivä kolahtaa niin ettei tarvitse enää epäröidä.

Vastaa
Iidaafel 27.4.2017 - 19:10

Kiva kuulle, etten ole yksin tämän kanssa! Omakin lähipiiri pitää minua vaativana, mutta toisaalta olen aina ollut avoin ja tavannut miehiä laidasta laitaan. Uskotaan siihen, että meille vielä löytyy ihanat kumppanit <3 Rakkautta kevääseen!

Vastaa
Angelica 26.6.2017 - 11:38

Vaativa pitääkin olla, pitäähän olla tarkkana millainen ihminen ottaa osansa naisen elämästä, ajasta ja energiasta. Oikeasti, jos mies varastaa enemmän kuin antaa ja inspiroi, niin miksi semmoista katselisi? Sinkkuelämä on niin parasta, kun voi tutustua itseensä, opetella rakastamaan itseään ja jopa olla itsensä paras ystävä ja rakastaja 🙂 Sitten käykin niin, että tunnistaa ne “huonot” miehet nopeasti.

Vastaa
Sielläsuntäällä 27.4.2017 - 17:05

Kaunis kirjoitus, joka osui ja upposi! Itselleni on käynyt viime vuosina myös monen, monen miehen kohdalla, että he ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen, vaikka kaikki on tuntunut menevän hyvin ja he ovat olleet äärimmäisen kiinnostuneita. Tai niin luulin. Pistänyt myös vihaksi miksi edes kolmikymppiset miehet eivät vielä tiedä mitä elämältä haluavat – luulin pahimman epäröinnin jäävän kahdenkympin puolelle.

Pitäisi itsekin ostaa paita, että muistaisi nauraakin välillä tälle, kun ei koko ajan jaksaisi itkeäkään. :’)

Vastaa
Iidaafel 27.4.2017 - 19:14

Ihanaa kuulla, valtava kiitos tästä kommentista.  Usein pistää itselläkin vihaksi, onneksi vain hetkeksi! Kunnes ihastun uudelleen… 🙂 Mutta samaa olen ihmetellyt kolmekymppisten miesten kanssa, ovat ehkä se uusi kakskyt nuo kolmekymppiset!

Rakkautta kevääseen!

Vastaa
Vierailija 27.4.2017 - 17:07

treffeille?

Vastaa
Iidaafel 27.4.2017 - 19:17

Miksi ei 🙂

Vastaa
Vierailija 2.4.2018 - 12:23

taasko sä seikkailet hesarissa 😀 mutta joo, muistin tän jutun myös, tulin lukemaan uudestaan. hymyilen.

Vastaa
Hetaaaa 27.4.2017 - 17:15

Hauska teksti, saatoin samaistua noihin tunneskaaloihin. Ja vika ei ole sinussa, sen huomaa jo siitä miten näistä poikaystäväehdokkaista huolimatta kirjoituksesta ei kaiu katkeruus eikä viha eikä mikään negatiivinen.

Vastaa
Iidaafel 27.4.2017 - 19:18

Kiitos tästä aivan ihanasta ja positiivisesta kommentista! Tulipa hyvä mieli <3 Kaikkea hyvää sinulle!

Vastaa
smagardi 27.4.2017 - 17:16

“Lauri kuitenkin perääntyi, häntä alkoi pelottaa, että hän rakastuu, sillä täytin kaikki hänen listansa 50 kohtaa.”

Tää on jotenkin niin absurdia, että naurattaa.
“löysin naisen jota olen etsinyt, mutta en voi olla hänen kanssaan,
koska saatan rakastua”.

Lauri, mitä vittua. 😀

 

Kyllä se tyyppi vielä jonain päivänä tulee vastaan, joka ei välttämättä ole heti se täydellinen,
mutta paljastuu sellaiseksi vähän myöhemmin.
Ainakin niin haluaisin, myös sinkkuna, uskoa.

Vastaa
Iidaafel 27.4.2017 - 19:20

Loistava kommentti! Salaa toivon, että “Lauri” lukee tämän postauksen kommentteineen ja tunnistaa itsensä:)

Ja toivoa on aina ja siihen uskotaan, sopiva löytyy kyllä! Ihanaa kevättä <3

Vastaa
emmmali 27.4.2017 - 17:21

Hämmästyin kuinka samalta sun mieskokemukset kuulostaakaan! Useiden pettymysten jälkeen tuntuu, että mun sydän on jo niin arpikudoksella, etten enää osaa ihastua. Tai en halua. En ole valmis menemään taas rikki. Päätin ottaa taukoa miehistä, samalla toivoen, että joskus hämärässä tulevaisuudessa voisin vielä rakastaa ilman menettämisen pelkoa.

Valitettavasti et ole ainoa nainen, joka painii näiden asioiden kanssa 🙁

Vastaa
Iidaafel 27.4.2017 - 19:22

Samoja ajatuksia myös täällä. Ihastuminen aina uudelleen pelottaa, koska joka kerta sitä antaa itsestään ja toivoo, että olisko se nyt tässä. Mutta me saamme ihanat kumppanit ja rakkautta ihan varmasti <3

Vastaa
Aibo 27.4.2017 - 18:09

Nauroin ääneen heti ensimmäisen kappaleen kohdalla. Täsmälleen tuollainen suomenruotsalainen minullakin on ollut.

Kiitos, että kirjoitit tämän postauksen. Se oli rohkaiseva, vielä tulee meidän vuoro. Upeaa kevättä sinulle!

Vastaa
Iidaafel 27.4.2017 - 19:23

Kiitos, että kommentoit! Mahtavaa kuulla, että teksti antoi sinulle jotain 🙂 Meidän vuoromme tulee varmasti, ihanaa kevättä!

Vastaa
mystery 28.4.2017 - 07:56

En halua yleistää kaikkiin suomenruotsalaisiin, tiedän paljon loistoyksilöitä, mutta suomenkielinen kaverini sai suomenruotsalaiselta pakit, ja perusteena oli “liikaa kulttuurieroja”. Mies oli ihan vakavissaan :D:D että semmoista. On ne jotka ei eroa mitenkään suomenkielisistä ja sitten on ne keillä on hyvin tiukat omat piirinsä ja joissa ei kertakaikkiaan oo hyväksyttävää seurustella suomenkielisen kanssa. Ihana kivikausiajattelu!

 

Vastaa
Veli 27.4.2017 - 19:32

Oot nii huippu!!!

Vastaa
Iidaafel 27.4.2017 - 19:34

Kiitos ihana pikkuveljeni <3

Vastaa
saarah 27.4.2017 - 22:51

Mahtava teksti, kirjoitat tosi hyvin!

Samanlaisia tarinoita löytyy omastakin takaa. Ihmissuhtet, se kamalin ja ihanin asia elämässä 😀 😀

Vastaa
Iidaafel 28.4.2017 - 09:24

Ihanaa kuulla, kiitos! 

Ja sepä se, niin ihana ja hankala asia samaan aikaan! Ja silti ihmissuhteet antavat niin paljon!

Vastaa
Mies 45 28.4.2017 - 06:44

Olipas pakko kommentoida. Itse miehenä elin samalta kuulostavaa sinkkuelämää täysi-ikäistymisestäni lähtien ikävuoteen 38. Silloin tapasin nuoren naisen, jonka kanssa asiat etenivät jotenkin luontevasti ja “kuin itsestään” yhteenmuuttoon saakka. Olemme edelleen yhdessä, kihloissa ja perheenlisäystä on tilattu.

Tunnistan jutuistasi samankaltaisia kohtaamisia hyvin erilaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kaikki aikanaan tuntuneet juuri sopivilta ja oikeilta. Suhteet eivät kuitenkaan toimineet. Usein kävin minullekin niin, että minä olin se kiinnostuneempi. Tein asiota suhteen eteen ja sen etenemiseksi. Toinen kyllästyi, pelästyi, menetti kiinnostuksen tms.

Useinmiten on varmaankin niin, että kiinnostuminen ja innostuminen saa toisen perääntymään. Jotenkin se näkyy ja alkaa ahdistamaan toista. Olen ollut itse myös ahdistuvan roolissa. Halunnuto maa tilaa ja suoraan sanoen jahdata vielä muita naisia. Miehen on todella vaikeaa luopua menestyksestä sinkkumarkkinoilla.

Miksi sitten olen nyt pitkässä ja vakavassa suhteessa. Siksi, että olen jättänyt haaveen ylimaallisesta rakastumisen ja rakastamisen tunteesta. Olen tyytynyt “tavallisuuteen”. Rauhallisuuteen ja kotiin. Taustalla on tietenkin ainakin osittainen kyllästyminen sinkkuelämään. Naisten jahtaamiseen ja suosion hakemiseen. Olen pysyttäytynyt tietoisesti erossa entisestä elämästäni. Kiusauksia lähteä sinkkumarkkinoiden huumaan tulee vähemmän kuin aiemmin.

Uskoisin, että ainakin kohdallani sain parempaa elämää ja kestävämpiä ihmissuhteita kun luovuin suosion tavoittelusta, taivaallisen rakastumisen ja rakkaudenhakemisesta. Tyydyin tasaisempaan. Kumppanini ei ole täydellinen ja on ajoittain hyvin ärsyttävä persoona. 90% ajasta olen kuitenkin hyvin tyytyväinen. Aiemmin tuo 10% olisi saanutminut pötkimään pakoon jo aikaa sitten.

Vastaa
anna-liisa 28.4.2017 - 07:08

I H A N A kommentti; kiitos mies!

Vastaa
Iidaafel 28.4.2017 - 09:29

Iso kiitos tästä kommentista! Ihanaa, kun jaksoit kertoaasiaa omalta kohdaltasi ja hienoa kuulla miehen näkökulma. Itse olen juurikin sortunut siihen, että olen liian kiinnostunut. Toisaalta olen ollut myös pakenija. Ja osin suosiosta varmasti nauttii, siitä, että seuraa riittää ja on vaikea pysähtyä ja sitoutua.

Kaikkea hyvää teille!

Vastaa
ChristinaChaneleon 28.4.2017 - 08:38

Kuulostaa niin tutulta. 😀 Lohdullista, että myös muilla on samanlaisia kokemuksia! 

Vastaa
Iidaafel 28.4.2017 - 09:25

Ehdottomasti! Lohdullisinta on kuulla, ettei tosiaan ole ainoa 🙂

Vastaa
Jenni / Pupulandia 28.4.2017 - 10:26

Enpä ole hetkeen samaistunut yhteenkään blogijuttuun näin. Tämä oli kuin omasta elämästä! <3

Vastaa
Iidaafel 28.4.2017 - 17:50

Kiitos kommentista Jenni, mahtavaa kuulla, että tekstiin samaistuu! Meitä on muita:) Ihanaa kevättä!

Vastaa
miz 28.4.2017 - 10:46

Voi kun on tuttua…eräs mies juuri muutama päivä sitten kysyi että mikä mussa on vikana kun kukaan ei ole vielä tajunnut mua ottaa koska oon nätti ja kuulemma 10 kroppa (no ite en sanois 10 kropaks kylläkään 😀 ja no kai se katsojan ja mieltymyksistä on kiinni). Vastasin vain että sen kun tietäisi… mutta selkeästi ovat ne miehet jotka ei tajua mitä menettää, eivät ole valmiita, on väärä ajankohta, pelkäävät, etsivät jotain täydellisyyttä tai muuta

Vastaa
Iidaafel 28.4.2017 - 17:53

Olipa mukavia kehuja!! Ja samaa mieltä, miesten vika 😉 mutta totta sekin on, että elämtilanne voi olla väärä, ajankohta huono, pelkoa ja jatkuvaa etsimistä! 

Vastaa
Seewhatyouget 28.4.2017 - 11:35

Ihmettelet sitä, miten kaikki nämä tapaamasi aikuiset miehet eivät tiedä, mitä haluavat.
Mutta väkisinkin tulee mieleen kirjoitustasi lukiessa, tiedätköhän sitä ihan itsekään..
Sillä jos tietäisit, et ehkä rakastuisi päätä pahkaa noinkin erilaisiin (ja moniin =) miehiin, aina vielä
ajatellen, että HÄN on se oikea/en ole koskaan ennen tuntenut näin jne. jne. jne.
Sori, mutta oli pakko kommentoida..
Ei ihmekään, jos miehet kaikkoavat, jos nainen on täyttä pahkaa rakastunut hullunkiilto silmissä parin tapaamisen jälkeen.. Ehkä olisi hyvä miettiä, mitä itse haluaa ennen kuin haluaa sitä yhtä kaikilta.

Vastaa
sonjabetseda 28.4.2017 - 14:46

En tiedä, olenko se vain minä, mutta en kyllä ole samaa tekstiä kommentin perusteella lukenut kuin tämä henkilö. Pitäähän sitä joukkoon mahtua aina vähintään yksi mielensäpahoittaja, joka yrittää lyödä vyön alle, kun joku kertoo asioita omasta elämästään.

Musta tää teksti oli aivan ihastuttava, you go girl! Pitkälti samankaltaisia ajatuksia itselläkin ollut menneina vuosina.

Vastaa
Iidaafel 28.4.2017 - 17:57

Kiitos ihanasta kommentista ja tsempeistä Sonja!! <3

Vastaa
Iidaafel 28.4.2017 - 17:56

Kiitos kommentin jättämisestä! Tämäkin näkökulma on varmasti monen mielessä. Toivon kuitenkin blogia pidempään seuranneiden osanneen tullita tekstin huumorilla. Tarkoitin sen hauskaksi ja humoristiseksi kertomukseksi. Kaikkea hyvää sinulle!

Vastaa
Nn 3.5.2017 - 10:45

Itse puolestani mietin tekstin perusteella, että olet tapaillut erilaisia ihmisiä ehkä siksi että pidät mahdollisuudet tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin etkä jää jumittamaan viidenkymmenen kohdan toivelistaan ja etsi niiden mukaista yhtä ihmistyyppiä? En tiedä mitä itse ajattelet, mutta uskon että elämä voi yllättää ja voikin löytää itsensä onnellisesti yhdessä ihmisen kanssa, jollaista ei ole alun perin ajatellut tapailevansa.

Vastaa
Iidaafel 3.5.2017 - 18:00

Kiitos kommentista Nn, uskon itsekin siihen, että elämä yllättää ja jumittamaan johonkin omaan mielikuvaan tietynlaisesta miehestä ei kannata jäädä. Uskon, että juuri sellainen ihminen lopulta jaksaa kiinnostaa, joka yllätää kaikki odotukset erilaisuudella 🙂

Vastaa
Kilokiukuttelija 4.5.2017 - 12:12

Mitä vikaa ihastumisessa on? Keneltä se on pois, jos tavatessaan mukavan, hauskan, ihanankin ihmisen, ihastuu häneen täysillä? Miksi pitää jarrutella ja odottaa? Jos toinen tuntuu oikealta, niin siitä vaan! Keneltä se on pois, jos ihastuu?
Elämä on lyhyt, miksi se pitäisi käyttää empien ja varmistellen.
You go girl!
Tuo ghostaus on kyllä todella paskamaista ja toivon, että sen tehneet tuntisivat edes pienen pistoksen jutun lukiessaan…

Vastaa
Iidaafel 4.5.2017 - 19:16

Kiitos tästä kommentista!! Täysin samaa mieltä! Elämästä pitää nauttia kaikin tuntein, niillä mennään mitä annetaan ja joka hetkeen kannattaa tarttua❤

Vastaa
Vierailija 28.4.2017 - 12:22

Hienosti kirjoitettu ja itsellä on myös hyvin vastaavanlaisia kokemuksia tosin näin miehenä naisista.

Vastaa
Iidaafel 28.4.2017 - 17:59

Kiitos paljon! Ilmeisesti tälläiset kokemukset ovat yleisempiä kuin luulinkaan! 

Vastaa
Kirsikka78 28.4.2017 - 20:52

Hei! Ihan vahingossa eksyin tänne, mutta oli pakko kirjoittaa sinulle! Elämäni oli juuri tuollaista ennen aviomieheeni törmäämistä. Aina syyttelin itseäni ja mietin mikä minussa on vikana. Vasta mieheni tavattuani tajusin mikä ONNI minulla oli käynyt, kun aikaisemmat äijät olivat kävelleet onnensa ohi. Olin ollut aivan liian kiltti, ymmärtäväinen ja valmis sopeutumaan heidän elämiinsä. Onneksi noista jutuista ei tullut mitään. Elämäni olisi ollut jokaisen heidän kanssaan onneton.
Elä mieluummin yksin kuin tyydyt mieheen, jonka vaatimuksia ja toiveita täytät. Vaatimuksia ja omaa valmiuttaan parisuhteeseen arvioivat miehet ovat liikaa itsestään olettavia vätyksiä ja useat heistä tuntuvat jäävän lopulta yksin. Nelikymppinen sinkkumies ei ole enää ollenkaan niin kuumaa kamaa. Miehet luulevat omaavansa loputtomasti aikaa, mutta se ei mene niin. Useimmat perustavat perheen kolmenkympin kieppeillä ja esimerkiksi työpaikoilla arvostetaan nimenomaan perheellisiä miehiä. Voit joskus kertoa tämän totuuden jollekin vätykselle. 🙂 Aviomieheni tunnistaa myös nämä surkimukset ja sanoo aina, että turha itkeä miesten sinkkuuttaan, kun on vaatimustaso ja oma minäkuva vinossa. 😀
Älä siis pilaa elämääsi yhdenkään vätyksen kanssa, vaan tee elämästäsi ihanaa. Ymmärrän, jos tämä tuntuu absurdilta ajatukselta yksinäisinä hetkinä. Mutta eipä se paljon mieltä kohota, jos joutuu hyysäämään vätystä ja täyttämään tämän toiveita esimerkiksi perhe-elämää eläessä.
Hyvää tulevaa kesää sinulle!!

Vastaa
Iidaafel 30.4.2017 - 06:36

Kiitos tästä kommentista! Olipa aivan ihana ja tsemppaava. Olen kyllä hyvin toiveikas tulevaisuuden suhteen ja uskon, että jokaisella näilläkin kohtaamillani miehillä on ollut tarkoitus matkan varrella. Varmasti kuten sinullakin, niin näiden kohtaamisten tarkoitus on ollut osoittaa, että jotain parempaa on tulossa, jonka vuoksi voin ajatella, että onneksi mistään ei tätä ennen tullut mitään!

Ihanaa kesää sinulle ja kaikkea hyvää! Kiitos vielä <3

Vastaa
Mangonsiemen 5.5.2017 - 09:09

Niin, kyllähän jokainen ihminen ja jokaiset treffit opettaa jotain itsestäsi, siitä mitä haluat ja et halua, mikä ja kuka saa sinut tuntemaan olosi ihanaksi ja mikä ei. Lisäksi uskon, että eri elämäntilanteissa erilaiset suhteet voivat toimia, jos ei itsekään halua ensisijaisesti naimisiin ja lapsia, voi hyvin joku kevyempikin suhde toimia. Sitten jos ja kun itse tietää täsmälleen, mitä haluaa elämältään, kannattaa mielestäni olla vain avoin ja rehellinen, niin turhat tyypit karsiutuu heti. Valitettavasti rehellisyyttä hankaloittaa, jos ei oikeasti itsekään tiedä, mitä on tekemässä. Toisaalta minusta on myös ihan ok pitää silmät auki erilaisten ihmisten ohella myös erilaisille suhteille. 

Mutta siis ei todellakaan ole mikään ihme, että on vaikea kohdata sopiva ihminen sopivassa elämäntilanteessa, kun emme elä tässäkään suhteessa enää yhtenäiskulttuurissa, missä olisi vain yksi oikea vaihe ja tapa pariutua ja perustaa perhe. Tämähän on myös rikkaus, että meillä on mahdollisuus tutustua ja kokea erilaisia ihmisiä ja suhteita.

Pidä tuo ihanan valoisa ja elämästä kiitollinen asenne! 

Vastaa
AinoM. 28.4.2017 - 20:52

Hahha ihana kirjoitus! Siis aivan ihana. Ja ihana kuvakin! Tästä tuli niin hyvälle mielelle, koska välillä sitä miettii että oonko mä ihan yksin tän tilanteen kans. No tän tekstin ja näiden kommenttien perusteella en 😀 Huippua vappua!

Vastaa
Iidaafel 30.4.2017 - 06:37

Kiitos Aino!!! Itsekin yllätyin, etten ole tämän kanssa yksin niin kuin olen tähän asti kuvitellut! Meitähän muitakin 😀 Kaikkea hyvää sinulle ja ihanaa vappua!

Vastaa
Taru Mari 30.4.2017 - 07:10

Ihana teksti! Tämä on tosi tuttu tarina, ei ehkä itselleni mutta lähipiiri on tällaisia tarinoita kertonut! Kyllä se oikea vielä löytyy! <3

Vastaa
Iidaafel 30.4.2017 - 07:16

Kiitos!!! Kyllä se oikea varmasti löytyy, toivoa on <3 Ihanaa vappua!

Vastaa
Hannnna 2.5.2017 - 08:47

Siis vau ootpa tavannu hienoja tyyppejä!
En ole sinkku enkä muutenkaan mistään mitään tiedä,
mutta mun tuntuma taas on etteivät ihmiset tapaa ainakaan noin paljon noin hyviä tyyppejä, vaan ehdokkaita ei tunnu löytyvän ollenkaan!
Voisko tässä (miesten puolelta, varmaan tosin myös naisten) olla myös jotain nykyajan ongelmaa siitä, että on niin paljon mahdollisuuksia, vielä voi tavata jonkun paremman, on tinder jne. joka tuottaa harhan loppumasta kumppanijonosta. Liikaa valinnanvaraa ja vaikeuksia sitoutua hyvään?
Yleistä pohdintaa vain -mutta nyt kommentteja lukien huomaan että monella muulla on ollut vähän samat ajatukset mielessä. 🙂

Vastaa
Iidaafel 2.5.2017 - 17:24

Ihana kommentti, kiitos! Samaa mieltä, oon tavannut todella hyviä tyyppejä, aidosti ihania miehiä, joista olen pitänyt ja en koe, että aikaa olisi hukattu, koska olen ollut todella tyytyväinen ja iloinen, tehnyt mikä on hyvältä tuntunut.

Luulen, että juuri siitä on kyse, että on liikaa valinnanvaraa, ei vaan kumppanin suhteen, vaan koko elämän, osa ei halua seurustella sittenkään, koska haluaa panostaa uraan yms. eri syitä. ja aina se ajatus, ettei halua tyytyä, jos joku on vikana, koska se parempi voi tulla vielä. Luputonta etsimistä.

Ihanaa kevättä!

Vastaa
josha 3.5.2017 - 18:28

Olisinpa törmännyt tähän tekstiin vuosi sitten, kun olin sinkku ties monettako kertaa.. Olisi lohduttanut nähdä etten ole ainoa jolla ei ole ihmissuhteet mennyt ihan putkeen 😀 

En tiedä moniakaan asioita mutta sen tiedän että kun on itse avoin uusille asioille ja ihmisille, ja jaksaa uskoa, joskus se vielä palkitaan ja vastaan tulee just se joka haluaa herätä vierestä joka aamu vielä vuosien päästäkin.

Niin kävi mullekin, vaikka monesti melkein luovuin toivosta. Aurinkoista toukokuuta! 🙂

Vastaa
Mangonsiemen 3.5.2017 - 18:36

Tää oli niin ihana ja kauniisti kirjoitettu! Mun mielestä on pelkästään hyvä asia antaa erilaisille ihmisille mahdollisuus saada sukat pyörimään. Itsekin kyllä tein listan pitkän ja vaikean suhteen lopuksi, ja sitten rikoin lähes kaikki kohdat unelmieni miehen kanssa. Voi olla vaikea tietää, mikä on oikeasti itselle suhteessa tärkeää ja mistä voi joustaa, ellei ole vähän myös tutkinut niitä rajoja. Itselleni ehdottomaksi vaatimukseksi kumppanille muodostui, että tämän täytyy olla alusta asti täysillä mukana. Ja hyvin menee.

 

Vastaa
Iidaafel 3.5.2017 - 18:45

Kiitos tästä ihanasta kommentista! Täysin samaa mieltä kanssasi ja omia rajoja on hyvä tutkia, itseen tutustua ja saada käsitys mitä haluaa. Kaikkea hyvää sinulle <3

Vastaa
miesten_ulkonakopaineet 4.5.2017 - 10:27

Tuossa viimeisessä kappaleessa kun syytät muita, niin olen itsekin huomannut että se on helpoin vastaus siihe miksi deittailu ei onnistu.

Olen 29-vuotias helsinkiläinen mies josta kukaan ei ole koskaan ollut kiinnostunut. Ei ainuttakaan suhdetta, nolla seksikertaa, ei yhtäkään suudelmaa eikä edes halausta. Sen verran olen tilastoista pitänyt kirjaa että puolen vuoden aikana Tinderissä, Okcupidissa ja parissa muussa deittipalvelussa matchit (vastakkaiset tykkäykset) voi laskea kahden käden sormin, joista puolet on tullut boteilta ja loput ilmeisesti vahingossa, koska edes ensiviestiin ei vastata.

Pidän itseäni ihan tavallisena miehenä. Kuntoilen enkä todellakaan ole lihava, ja olen töissä kunnioitetulla alalla. En keksi muuta syytä epäonneeni kuin ne asiat joihin en voi vaikuttaa, eli pituus ja kasvonpiirteet. Naiset ovat vaan niin äärimmäisen nirsoja ja hakevat miehiä vain parhaasta A-ryhmästä.

Vastaa
Iidaafel 4.5.2017 - 14:25

Heippa ja kiitos kommentista! Kiva kuulla miesnäkökulmaa. Selvästi molempien sukupuolien ongelma. Ja kuulostaa todella kamalalta, että ulkonäkö on niin iso ja vaikuttava tekijä. Itse olen paljon käynyt treffeillä hyvin erilaisten miesten kanssa. Ulkonäköön ehkä ensin kiinnittää huomion, mutta muut asiat kyllä menevät edelle. Mutta itse olen kokenut myös sen, että miehet haluavat vain parasta, enkä omasta mielestäni edusta sitä prima tasoa.

Kaikkea hyvää sinulle ja ihanaa kevättä!

Vastaa
jaahas 4.5.2017 - 11:02

Niinpä niin, miehet kun vastaa samalla mitalla on taas prinsessalle ongelma. Paljon useammin se on nainen joka jättää vastaamatta jos yrittää keskustelua luoda, kun kerta on mistä valita. Kuinka monta miestä olet itse ghostannut?

Vastaa
SeiInkku 4.5.2017 - 12:09

‘Soitin vasta 30. kertaa sinä päivänä ja hän jätti yhtäkkiä vastaamatta’. No vitsivitsi 😀
‘Täydellisessä miehessä olikin jälkikäteen katsottuna tahra’.

Olisiko mahdollista että olet tukahduttanut suhteen liialla päällekäyvyydellä tai vaatimustasolla?

Näytät olevan kaunis ja fiksu nuori nainen. Ei pitäisi olla vaikea löytää ottajaa. Minäkin ottaisin jos saisin.

Vastaa
Stadin Kundi 4.5.2017 - 12:32

Itsellä vähän sama homma naisten kanssa. Olen ihan tavallinen, mukava ja rehti mies, jolla tosin on 9 vuoden koulukiusaamishelvetin jäljiltä vielä vähän itsetunto-ongelmia.
Muutamien naisten kanssa juttu on luistanut ihan OK, mutta menivät hiljaisiksi heti, kun kohteliaasti kysyin treffeille tai kerroin työskenteleväni turvallisuusalalla.
Kaikkea hyvää sinulle ja toivottavasti löydät jonkun! 🙂

Vastaa
Iidaafel 4.5.2017 - 14:28

Kiitos kommentista! Kiusaaminen jättää varmasti arvet pitkäksi aikaa. Tsemppiä sinulle ja rohkeutta <3

Vastaa
Tintsu 4.5.2017 - 13:14

Enpä oo koskaan sun blogia ennen lukenut, mutta nyt tää sattui silmiin ja pakko oli kommentoida. Eka ajatus tuosta tekstistä oli, että onkohan sulla johonkin kiire?

Olin itsekin pitkään sinkkuna ja deittailin, ihastuin, petyin, itkin, surin ja mietin, että mikä mussa on vikana. Kunnes. Juttelin mun enon kanssa. Sen keskustelun myötä tajusin, että mun pitää ottaa oikeasti aikaa ja lopettaa deittailut ja ihastumiset. Päätin, että seuraavaan kolmeen kuukauteen en käy treffeillä vaan teen jotakin aivan muuta.

Kuinka kävi? Oli kulunut neljää päivää vaille kolme kuukautta, kun eräänä tiistai-iltana olin kaupassa ja vastaani käveli eräs tuttu yli viiden vuoden takaa. Viisi vuotta sitten tapasimme baarissa ja treffailtiin jonkun kerran sen jälkeen, mutta homma hiipui silloisesta elämäntilanteestani johtuen.
No.. Nyt oltiin kaupan käytävällä, moikattiin, hymyiltiin ja kaupan pihassa vielä tuijotettiin toisia niiiiin pitkään. Siitä tuli outo olo. No.. Asia jäi painamaan mieltä ja reilu viikko tästä päätin, että laitan tyypille viestiä facessa. Vastaus tuli salaman nopeasti ja päätettiin kahvitella seuraavana päivänä. No.. Sehän olikin sitten kuin metrin mittainen halko suoraan otsaan heti ensimmäisestä illasta lähtien. 😀 Nyt ollaan vuosi oltu yhdessä ja tulevaisuudelle on yhteisiä suunnitelmia, reissuja ym. 🙂

Älä siis pidä kiirettä ja unohda hetkeksi koko deittailu. Etsimällä ei löydä ketään! Tiedän sen itse nyt, kun olen sen itse kokenut 🙂

Vastaa
Iidaafel 4.5.2017 - 14:30

Kiitos kommentista ja ihanasta kertomuksestasi! Minulla ei ole mihinkään kiire ja tämä teksti oli huumorilla ja liiotellusti kirjoitettu, tarkoituksena olla hauska 🙂

Kaikkea hyvää sinulle!

Vastaa
Ernie 5.5.2017 - 13:25

Ei minun mielestä tarvitse esittää reipasta, jos kirjoittaa kipeästä aiheesta. Fudut kuvailemissasi tilanteissa sattuu todella paljon, jos on tunteita pelissä. Hylkäämisen kokemus ei ole kenellekään kivuton.

Kyllä mua ainakin sattuisi ihan helvetisti, jos toisesta tulisi yhtäkkiä ghost, oltaisiin tapailtu tovi ja toinen vain katoaa. Noita katoamisia on kyllä tullut parien treffien jälkeen, mutta ei koskaan isommassa mittakaavassa. Se on todella raukkamainen tapa. On ihan ok myöntää, että tuntuu helvetin paskalta.

Toivon että löydät ihanaa seuraa, joka kolahtaa täysillä 😉

Vastaa
Mauuu 4.5.2017 - 13:27

Voi Iida! Miten samaistuinkaan tekstiisi. Olen ollut lähes koko elämäni sinkku, joten olen ehtinyt deittailemaan PALJON. Mietin itsekin monta kertaa, että mikä tässä mättää kun kerään ympärilleni kaikki sitoutumiskammoiset pelurit. Toki oli myös tapauksia joissa itse totesin, että ei tästä tule nyt kahvittelua suurempaa mutta itse olen aina ollut toiselle rehellinen ja sanonut suoraan jos siltä on tuntunut. Sen sijaan miehet joita tapailin (ja jotka myöhemmin minut dumppasivat) olivat kaikki alusta asti todella innoissaan, näkivät paljon vaivaa, järjestelivät yllätyksiä, ostelivat lahjoja, esittelivät jopa vanhemmilleen ja sitten yhtäkkiä stop. “Tää on ihan kivaa näin mutta ei musta oo nyt mihinkään isompaan”. Tämäkin selitys tuli siis sen jälkeen, kun kysyin toiselta suoraan että mikäs tässä on meininki. Minun maailmassani vanhemmille esittely tarkoittaa oikeasti jotain. Ei kaikille.

En tiedä johtuuko se nykyajasta, Tinderistä vai mistä mutta ihmisistä on tullut kertakäyttökamaa. Eräs tapailemani mies tapaili minua ja toista naista samaan aikaan. Tämä tosin selvisi minulle vasta siinä vaiheessa kun tulin dumpatuksi ja mies valitsikin tämän toisen naisen. Oli aika sanaton fiilis. Miten monta kertaa sitä tulikaan otettua turpaansa ja ajateltua, että tässä maailmassa ei varmasti ole yhtään miestä joka olisi tehty kuin minua varten. Kunnes oli. Tapasin nykyisen kihlattuni reilu vuosi sitten ja ensimmäistä kertaa elämässäni tiedän, mitä oikeasti rakkaus on. Kukaan ei ole koskaan kohdellut minua näin hyvin. Kuten eräs aiempi kommentoija kirjoitti olen minäkin todella onnellinen, että ehdin tapailemaan niin montaa urpoa. Nyt oikeasti tiedän miltä tuntuu, kun toinen välittää ja rakastaa aidosti. Säkin Iida tapaat sellaisen miehen ja sitten ymmärrät miksi piti tässä välissä pussata niin montaa sammakkoa 🙂

Kaikkea hyvää sulle!

Vastaa
Iidaafel 4.5.2017 - 14:37

Kiitos tästä aivan ihanasta kommentista! Kiva kuulla sinun kokemuksista, täysin ovat samoilla linjoilla omieni kanssa, on tähän kaikenlaisia kahvittelu hetkiä mahtunut, osa jatkunut ja osa ei. Itse myös pyrin rehellisyyteen. Ihanaa, että sinulla on nyt kaikki hyvin ja rakas on löytynyt! Kaikkea hyvää teille <3

Vastaa
Silverfall 4.5.2017 - 13:33

Iltalehden kauttahan minä tänne päädyin ja pakko oli tulla kommentoimaan, koska sun teksti oli aivan mahtava sekä olet löytänyt juuri oikean asenteen! Lukiessani tekstiä huomasin spontaanisti hurraavani sinun oivalluksillesi ja ostamasi “too good to be true” paidan kohdalla homma eteni käsien hervottomaan yhteen hakkaamiseen eli taputuksiin!

Miehenä sanoisin, että juttu on juuri niinkuin sinä tekstissäsi totesit sekä tämä pätee jokaiseen joka täällä sinisellä pallolla tallustelee. Löysit mahtavia tyyppejä ja niinkuin tekstissäsi totesit jokainen oli täydellinen omalla tavallaan tarvitsematta vertailla yhtäkään yksilöä toiseen. Monesti sanotaan olevan kliseistä puhua siitä oikeasta ja joku uskoo siihen kun taas moni muu ei. Yksi oikea voi olla totta kuten myös monta oikeaa. Itse sanoisin, että miksi sitä tarvitsee edes miettiä? Eikö tärkeintä ole vain löytää se ihminen joka hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on ja yhdessä on hyvä olla?! onko millään muulla edes väliä? Mielestäni ei. On selvää, että jokainen meistä on mahtava yksilö. “Too Good To Be True!”niinkuin paidassasi lukee. En voi puhua suoraan deittailujen kohteinasi olleiden miesten puolesta mutta uskallan väittää (miehenä), että jokainen heistä todella välitti sekä oli ihastunut jopa rakastunut sinuun. Mietit monen mahtavan tapauksen loppumisen jälkeen mikä sinussa on vikana eikä näistä ajatuksista sinua voi syyttää. Onkin hyvin julmaa olla hiljaa ja jättää toinen roikkumaan tietämättömänä, koska ensimmäinen reaktio kellä tahansa on alkaa syyttelemään itseään. Tästä tuskin kukaan on eri mieltä. Mitkä ikinä ovat olleet miesten syyt ohittaa oma onnensa, niin sillä ei ole väliä. Se on heidän menetyksensä. Se millä on väliä on se, että että nämä kaikki tapaukset ovat saaneet sinut ymmärtämään ettei sinussa todellakaan ole yhtään mitään vikaa. Kenessäkään ei ole joka tätä samaa on kokenut. Nyt vain tiedät paremmin mitä haluat tulevalta kumppaniltasi. Avoimuutta sekä sitä, että hän on myös valmis joustamaan sinun takiasi. Kun tämä henkilö sattuu kohdallesi, niin hän ei karkaa eikä ole montaa päivää vastaamatta viesteihisi koska hän ei yksinkertaisesti halua pitää sinusta yhtään välipäivää! Jos haluaa, niin hän ilmoittaa siitä etukäteen koska sinä olet hänelle tärkein eikä hän kestä ajatusta siitä että joutuisit olemanan tietämättömänä tämän ajan.

Tämän romaanin jälkeen lyhyesti sanottuna ja tiivistettynä. Löydät vielä miehen, joka sinun arvostamisesi ja hyväksymisesi lisäksi omaa ominaisuudet joita sinä tahdot ja haluat tulevalla kumppanillasi olevan. Muut seikat olet valmis hyväksymään, koska näiden kaikkien tapauksien jälkeen tiedät nyt mitä SINÄ halut ja miten haluat miehen itseäsi kohtelevan. Voitkin olla mielestäni todella ylpeä itsestäsi ja näitä tapauksia ei tarvitse enää murehtia laisinkaan sillä HE eivät olleet sinun arvoisiasi.

Olet upea ja ennekuin huomaatkaan joku taas tupsahtaa elämääsi ja varsinkin se “oikea” osuu kohdallesi silloin kun vähiten osaat odottaa.

Aurinkoisin ja vähän viilein terveisin -Jermu

Vastaa
Iidaafel 4.5.2017 - 15:05

Kiitos tästä kommentista! Ja kiitos, että jaksoit kirjottaa näin pitkästi. Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Kommenttisi loi niin paljon toivoa ja hyvää minuun, ihanaa! Kaikkea hyvää sinulle <3

Vastaa
Ikisinkku mies -78 4.5.2017 - 14:18

En ole blogisi aktiivinen lukija, mutta satuin bongaamaan jutun sinkkukirjoituksestasi Iltapulun otsikoista, ja kiinnostuneena riensin toki heti lukemaan alkuperäisen tekstin. Pakko oli tulla kirjoittelemaan omia kokemuksia, kun veti sen verran läheltä kotia.

Olen siis sinkkumies, mutta joutunut pohdiskelemaan naisten suhteen hieman samantyylisiä asioita kuin sinä. Tosin minulla nuo yritelmät ovat yleensä päättyneet vielä aiemmim. Syitä tiedä vielä tänäkään päivänä, ilmeisesti sitä on vain törmännyt vääriin ihmisiin. Usein kuulee kommenttia lähipiiriltä ja muilta minut tavanneilta että olen loistotyyppi. Noh, siitäpä on iloa 🙂

Ite olen sitä tyyppiä, että osoitan kyllä kiinnostukseni, ja tuotakin mahdollisuutta olen pyöritellyt, että se voi myös pelottaa vastapuolen pois. Aina jaksaa kyllä ihmetyttää ne tavat jolla naiset kiinnostuksen lopahtamisen ilmaisevat; mainitsemasi radiohiljaisuus on koettu, sitten viestit/signaalit, joista pitäisi lukea rivien välistä / ajatuksista että homma on nähty. Toki joukkoon mahtuu myös niitä jotka osaavat sanoa asian suoraan, mutta tuokin yleensä vasta kysyttäessä.

IIhastun yleensä helposti, jos kohtaan itseäni miellyttävän henkilön. Olen ehkä hieman huono kaikenlaisessa “small talkissa” tai vuoropuhelussa, mutta homma toimii molempiin suuntiin; asiaa ei auta jos toinen on myös kokonaan tuppisuu, eikä heitä ajatuksia ilmaan, joihin voisi tarttua. Tosin jos oikeantyyppinen ihminen tulee vastaan niin tuokin vain toimii ja puhetta riittää asiasta kuin asiasta.

Asia mitä olen myös ihmetellyt, on naisten passiivisuus; kun kohtaa naisia tuolla kulkiessaan, niin ihmeen harvoilta tulee edes minkäänlaista signaalia siitä että olisi avoin uusille tuttavuuksille. Kuten totesin aiemmin, en ehkä ole sitä supliikeinta tyyppiä, mutta en juokse karkuun uusia tuttavuuksiakaan, oli paikka sitten vaikka tavan ruokakauppa.

Tähän ikään mennessä olen tullut oikeastaan siihen tulokseen että yritän olla stressaamatta löytääkö sitä ketään, vaikka se välistä mielessä onkin. Se itselle hyvä ihminen löytyy tai sitten on löytymättä ja sen asian kanssa täytyy vain elää. Helposti van sitä peilaa omaa elämäänsä siihen kun kaikki ympärillä tuntuvat pariutuneen, ja miettii mitä vikaa itsessä on.

Sen tiedän mitä haluan; kestävän normaalin parisuhteen järkevän naisen kanssa joka haluaa sitä myös, ilman mitään ollakko vai eikö olla kikkailuja. Sekä sen reilua myöntämistä puolin ja toisin.

Hyvää kesän alkua 🙂

Vastaa
Iidaafel 4.5.2017 - 15:11

Kiitos kommentistasi todella paljon! Tämä selvästi on molempien sukupuolten ongelma. Nykyään on niin paljon vaihtoehtoja, että on vaikea tyytyä mihinkään käsillä olevaan hyvään.Itsekin ihastun helposti ja haluan heti tehdä selväksi mistä on kyse ja mitä mieltä olen, joka varmasti säikäyttää toista. Olen myös itse monta kertaa säikkynyt. Eiköhän rakkauden arvoinen kumppani vielä meille molemmille ilmaannu! Kaikkea hyvää!

Vastaa
nennin 4.5.2017 - 15:56

Tää teksti tuli vastaan just oikeaan aikaan, kiitos! 🙂 Tuo kaikki kuulostaa niin tutulta. Mua lohduttaa hirveästi se, etten oo ainoa, jolla ei oikeen nää jutut ota sujuakseen!

Vastaa
Iidaafel 4.5.2017 - 16:23

Kiitos kommentista ja ihana kuulla, jos teksti lohdutti! Tsemppiä!

Vastaa
Mies33 4.5.2017 - 16:44

Hyvää tekstiä.

Pystyn myös näin miehenä samaistumaan tähän, itsekin saanut kokea tuon yhtäkkisen radiohiljaisuuden.
Ja samallatapaa, kun ihastun niin haluan tietää toisesta kaiken ja joskus saatan ihastua nopeastikkin.

Kerran jättämisen syynä oli myös, että olen liian romanttinen. Kaippa sekin on mahdollista. =)
Voisi sanoa, että itsessä on aavistuksen kieroa se jotta olen todella romanttinen ja tykkään kaikenlaisesta ehkä ns. “siirappisesta” romantiikastakin, mutta sitten taas omalla tavallaan arka suhteelle, kun menneisyydessä ikäviä kokemuksia.
Liian kiltti kun on ni tuppaa jäämään jalkoihin.

Niinkuin joku muukin kommentoi, niin liekkö nykypäivänä vaan olevan niin paljon tarjontaa tinderien sun muiden palveluiden kautta. En tiedä..

Olen siitä todella onnellinen, että aikaisemmasta suhteesta on tullut rakas tytär, jota näen ja rakastan ylikaiken. Tämä sitten taas tuonut oman kuvionsa tähän deittailuun, monet tapaamani naiset jotka ovat vielä lapsettomia ovat tästä lapsestani mustasukkaisia, kun häntä tapaan yms. Alku menee yleensä hyvin, mutta jossainkohtaa valitettavan usein se mustasukkaisuus on iskenyt.
Kun taas deittailee naista jolla on lapsi, niin on kikkailua se yhteisen ajan löytäminen, varsinkin alkuun kun ei halua heti uudelle tuttavuudelle olla esittelemässä lapsia.. =)

Se oikea tulee vastaan, jos on tullakseen, en ota siitä paineita.

Loistavaa kevättä!
Kyllä se rakkaus vielä löytyy <3

Vastaa
Poikamies 4.5.2017 - 17:01

Toivottavasti tämä kirjoitus herättää myös ajatusta siitä, miten kohdellaan toisia ihmisiä. Peruskäytöstapoihin on vastata viestiin ja se on tainnut unohtua aika monelta -sattumoisin tämä kritiikki kohdistuu nyt naispuolisiin ihmislapsiin 😉 Itse en jätä vastaamatta, vaikka kyseinen henkilö ei kiinnostaisikaan -helvetin vaikeeta se on sanoa suoraan, mutta en mä jätä toista odottamaan turhaan siksi.

Olet oikeassa, että on heidän tappio, jos eivät ymmärtäneet hyvän päälle. Mutta kannattaa ottaa kokemuksina ne ja mene eteenpäin. Kyllä se saalis jossain lymyää ja veikkaan, että se osuu kohdalle kun vähiten sitä osaat odottaa.

Mitä tuohon tyytymiseen tulee, niin jos jonkun kanssa on hyvä olla ja hyvät puolet voittaa selvästi huonot, niin itse en lähde valloittamaan uutta ihastusta vaan mieluummin olen sen yhden hyvän kanssa. Rakkauden täyteistä kevättä sinulle.

Vastaa
lupina 4.5.2017 - 17:06

Tunnistan itseni. Minun kohdallani miesten viileneminen johtui siitä että juurikin ihastuin aika nopeasti ja se alkoi ahdistaa miehiä kun olimme tapailleet vasta vähän aikaa, eivätkä he olleet sopeutuneet vielä tilanteeseen. Heistä alkoi tuntua että olen enemmän ihastunut mielikuvaan heistä kuin heihin itseensä, ja siksi yhteydenpito aina hiljeni.

Luin netistä kiintymyssuhdehäiriöstä. Äitini on hylännyt minut emotionaalisesti lapsena, ja siksi minulle on kehittynyt takertuva kiintymyssuhdehäiriö (http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/tietoa_parisuhdeammattilaisille/pariterapian_teorioita/kiintymyssuhdeteoria/kiintymyssuhde_ja_parisuhde/takertuva_kiintymyssuhde/).

Parisuhteissa tämä ilmeni niin että janosin yli kaiken huomiota ja rakastetuksi tulemista, ja jos joku osoitti minua kohtaan kiinnostusta, ihastuin häneen liki samantien ja aloin haaveilla suhteesta, jossain tapauksissa jopa avioliitosta ja lapsista. Jotkut miehet kertoivat että innokkuuteni ja intensiivisyyteni tukahdutti heidät ja ahdisti heitä. Itse aloin ymmärtää että hain käytännössä tuntemattomilta ihmisiltä sitä hellyyttä ja läheisyyttä jota en äidiltäni koskaan saanut, ja jota en kyennyt itselleni antamaan.

Nyt olen käynyt asian tiimoilta terapiassa. Olen jatkanut treffeillä käymistä ja opetellut olemaan itselleni lempeä ja armollinen. Tutustuminen miehiin etenee paljon hitaammin ja varovaisemmin nykyään. En enää pelota miehiä pois, ja heistä ei tunnu että heitä jahdataan, vaan tutustuminen etenee omalla painollaan. Onneksi tajusin hakea apua kiintymyssuhdehäiriöön.

Vastaa
pajatso 4.5.2017 - 20:56

Hei Iida

Tosi mielenkiintoinen juttu ja tää herätti tunteita. Taas yksi noin 30v miehen kommentti.

Ensinnäkin nykyinen treffikulttuuri tindereineen tekee radiohiljaisuudesta liian helppoa, unohtuu yksinkertaisesti käytöstavat ja avoimuus. Tämä näkyy sekä naisten että miesten toiminnassa. Hiljaa oleminen on se kaikista eniten turhauttavinta ja satuttavinta. Onneksi nykyään on kuitenkin vielä ihmisiä, jotka osaavat avoimesti käsitellä ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Vaikka pakit tulisi, niin siitä tulee paljon parempi mieli jos asia hoidetaan hyvin, molemmille osapuolille. Tätä pyrin itse aina korostamaan ja olemaan avoin asioista, mielummin aikaisemmin kun liian myöhään.

Tunnistan itsestäni jotenkin joitain ominaisuuksia mitä mainitset, mikä monille saattaa aiheuttaa radiohiljaisuutta. Ainakin itsellä on perus saalistusvietti, joten haluan naiseltakin myös haastetta. Sitä pitää olla sopivasti, ei kohtuuttomasti liikaa mutta ei myöskään liian vähän. Jos tilanne kääntyy päälaelleen (juuri siten että mitä enemmän olet ollut kiinnostunut, niin sitä vähemmän ehdokaskertoo), voi tulla puolustusreaktio tai kyllästyminen. Tilanne pitää olla jotenkin tasapainossa läpi tunnustelun ja tutustumisen. Pieni asia on muun muassa se molemminpuolinen läsnäolo, kumpi lähettää viestiä useammin, tai lähettääkö toinen aina, vai onko molemmat kiinnostuneita että mitä kuuluu?

Jos molemmilla on halu suhteeseen ja siihen molemmat tekee töitä ja persoonat vain kohtaavat, niin voi siitä tulla salamana rakastuminenkin. Mutta ainakin omalla kohdalla “smooth is far”, hitaasti hyvä tulee: kokoajan asioiden pitää edetä tasapainossa sitä kohti. Jos sitä tasapainoilua jommalta kummalta osapuolelta ei löydy niin sitten se ei ole se oikea.

Kaikkea tsemppiä, kyllä se oikea löytyy aidoille ja hyville ihmisille!

Vastaa
Hitaasti etenevä 4.5.2017 - 21:23

Suhteen päättäminen on aina vaikeaa. Lopettipa sen millä tavalla tahansa, ihastunut tai rakastunut osapuoli loukkaantuu. Radiohiljaisuus on pelkurimainen, mutta helpoin tapa. Miksi ei voi sanoa todellista syytä? Koska se loukkaa tai ainakin pahoittaa toisen mielen. Pahimmassa tapauksessa toinen sanoo yrittävänsä muuttua. En minä halua, että kukaan muuttuu minua miellyttääkseen! Valkoisten valheiden keksiminenkin on ikävää, koska toinen loukkaantuu kuitenkin.

Olen nainen, mutta kuulun niihin ihmisiin, joita nopeasti ihastuvat miehet ahdistavat. Kun näin käy, minusta tuntuu, että mies on ihastunut vain minusta muodostamaansa mielikuvaan eikä minuun. Peräännyn, koska en halua tuottaa pettymystä, mutta en myöskään ryhtyä täyttämään mielikuvan mukanaan tuomia odotuksia. En myöskään halua olla jatkuvasti yhteydessä. Tarvitsen aika paljon nk omaa tilaa. Jos minulla on jatkuvasti huono omatunto siitä, että en soita, tekstaile tai tapaa, suhteesta tulee minulle rasite. Tai jos toinen pommittaa minua soitoillaan, tekstiviesteillään tai tapaamisehdotuksillaan, ärsyynnyn. Silloin kiinnostukseni katoaa taivaan tuuliin.

Toivon, että tapaat jonain päivänä Sen Oikean.

Vastaa
JaPe 5.5.2017 - 00:24

Iltalehden kautta bongasin tämän pirteän kirjoituksen. Näin ikämiehen näkökulmasta sinulla on ihan ideaalinen tilanne, kun olet nuori. Ei ole mitään kiirettä vielä. Phil Collins laulaa muistaakseni: You can’t hurry love.

Tästä sai käsityksen, että suhteet on olleet lyhyitä, kun niitä on ollut niin paljon. Jotenka keskustelut ei varmasti ole menneet kovin syvällisiksi. Miehillä voi olla omasta historiasta painolastia, joiden kanssa he ei ole vielä sinut. He eivät välttämättä jakaneet näitä asioita sinun kanssa. Moni voi olla perheen ainut poika, joka ei välttämättä tiedä, miten käsitellä naisia. Monella voi olla ura mielessä ja sitoutuminen pelottaa. Voi olla, että monelle on tullut paniikkireaktio. Ehkä joukossa on joku, jolla on ollut useampi nainen kierroksessa.

Sinun täytyy löytää henkilö, joka haluaa jakaa arkensa sinun kanssa ja hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. Ainut asia, jota voit itseltäsi kysyä on, että oliko sinulla liian kiire asian kanssa? Varmaan opit jotakin arvokasta kaikilta heiltä. Kun kohtaat sen oikean, niin sitten näet, että kaikella on tarkoituksensa. Se on karma.

Mutta, mutta. “Eteenpäin!”: sanoi mummo lumessa.

Vastaa
Vierailija 5.5.2017 - 01:54

Tämä on ehkä vähän tylyä, ehkä vähän tarpeetonta, mutta tuli postausta lukiessa mieleen että tiesikö kukaan miehistä blogista? Ja jos tiesivät niin lukivatko blogia ja näytitkö heille blogin? Mietin vaan, että sattuivatkohan löytämään blogin, katsoneen sitä ja todenneen sitten että ei kiitos.

Blogin ja Instagramin osalta kiilloitetussa ulkokuoressa voi olla kombona ulkopuoliselle jotain luotaantyöntävää. Kukaan (=monet) ei halua olla “blogi-poikaystävä”-vässykkä, varsinkin jos on oikein miehinen univormumies ennen tapaamista, esimerkiksi.

Onnea kuitenkin sinkkumarkkinoille!

Vastaa
Vierailija 5.5.2017 - 02:32

Ei sinussa ole mitään vikaa, olet kaunis, huumorin tajuinen ja sinulla on tukevasti jalat maassa sekä plussana pidät ilmeisesti lapsistakin ammattisi perusteella. Syöt terveellisesti ja pidät itsestäsi huolta. Mielestäni olet täydellinen jollekkin joka sinua vastaan vielä tulee, sillä sinussa on aitoutta ja rohkeutta jatka samaan malliin sillä meille jokaiselle on täällä omamme. Toivon että löydät sen joka oikeasti rakastaa sinua ja kaikkea mikä sinussa on sekä sitä kuinka paljon oikeasti olet valmis tekemään toisen eteen toivottavasti hänkin tekee sinua kohtaan kaikkensa.

Vastaa
Keijo 5.5.2017 - 03:11

Tuo kuulostaa aika samalta, kuin meikäläisen parisuhde-etsintä vuosina 2005-2010. Ja olen siis mies.

Vastaa
Herra 47 5.5.2017 - 06:42

Hei Iida, kirjoitat tosi hienosti ja avoimesti “miesongelmistasi”. Tunnistan ainakin osittain itseni noista tapauksista. Olen jättänyt ainakin yhden naisen “radiohiljaisuudella” ja häpeän sitä edelleen. Ei niin saisi toimia. Miksi sitten tein niin? Kysymys ei ollut sitoutumiskammosta tai vastaavasta, kyseinen nainen oli tavattoman ihastunut minuun, mutta itse en tuntenut samoin. Hänen kanssaan oli kivaa, seksi sujui ja yhteinen harrastus helpotti keksimään tekemistä yhdessä. Silti jotain puuttui. En ollut hänelle “se oikea” ja siksi kävelin pois suhteesta tavalla, jota en ole sen jälkeen tehnyt.

Nuorempana koin itse vähän samankaltaisen tapauksen, mutta toisinpäin. Olin ihan järkyttävän rakastunut erääseen taivaallisen ihanaan naiseen. Täydellinen kympin nainen! Meillä oli hauskaa yhdessä, vaikka emme olisi tehneet mitään muuta kuin löhönneet sohvalla katsoen telkkaria. Lopulta otin riskin ja kosin häntä. Tunnustin loputtoman rakkauteni ja jäin yksin. Nainen katosi elämästäni käytännössä samantien, muutti toiseen kaupunkiin. Lopulta kuulin hänen seurustelevan inhoamani miehen kanssa. Myöhemmin olemme pitäneet yhteyttä, palanneet ystäviksi ja lopulta tämä nainen kertoi pitäneen minua “oikeana” muttei uskaltanut sitoutua silloin.

Miksi tämän kerron? No, elämänkokemusta on kertynyt ja olen seurustellut monen ihanan naisen kanssa, yhden kanssa sain jopa lapsen. Se oli elämäni hienoin asia. Suhteissani olen oppinut kunnioittamaan naisia ja tajunnut sen ettei mitään pidä pitää itsestäänselvyytenä. Vaikka kaikki tuntuisi täydelliseltä, se ei ole välttämättä sitä.

Iida, olet valloittava persoona – pidä siitä kiinni. Se oikea kävelee vielä elämääsi, ihan varmasti. Jos olisin nuorempi, kokeilisin onneani enkä niin tapahtuessa kävelisi onneni ohi.

Hyvää rakkaudentäyteistä kesää!

Vastaa
HHH 5.5.2017 - 07:30

Ihan kun olisit kirjoittanut mun elämästä! Samanlaisia kokemuksia riittää.. en silti vielä oo luopunut myöskään toivosta. 🙂 Hyvä kun joku uskaltaa puhua asiasta noin suoraan 🙂 Tsemppiä!

Vastaa
1212121212 5.5.2017 - 08:52

Vastaan tylysti mutta rehellisesti.

Kun näin linkin S24-palstalla, ajattelin että tuossapa vallan symppiksen oloinen perusnätti nuori nainen joka lastentarhan opena menisi loistavasti kaupaksi miehille.

Sitten näin tekstin jossa kuvaillaan stereotyyppisiä alfamiehiä jotka ovat geneettisesti täydellisiä: pitkiä, ja komeita. Lihaksikkaita ja trimmattuja. Raha ja status on vahvasti läsnä, mainitaan hienot illalliset ravintolassa (luonnollisesti mies tarjoaa). Ja luonnollisesti alfan/playerin piirteet kuten “itsevarma” ja “ottaa minkä haluaa”.

Kuinka moni näistä kuvauksista sopii kirjoittajaan? Ei yksikään. Neuroottisuus ja perfektionismi, puunaus ja kiillotus ei muuta tavisnaista alfanaaraaksi eikä bloggaaminen tee lastentarhan opesta seurapiirikuningatarta.

Alfamiehet huomaavat ettei kyseessä ole alfanaaras. Sellaiseksi 90% synnytään. Kun totuus käy ilmi, he lähtevät. Tämä sillä oletuksella ettei kyseessä ollut kuvio jossa suosittu mies pyöritti alun perinkin useampaa naista.

t. 167cm hoikka ja hintelä mies joka ei saa missejä.

Vastaa
Vierailija 5.5.2017 - 09:19

Kiitos tästä kirjoituksesta & rohkeudesta! Kolahti todella lähelle. Tuntuu, et hemmetinmoista pelaamista vaadittaisiin parisuhdemarkkinoilla. Pitää olla sopivasti hankala ja toisen tarpeessa, mut ei liikaa. Munkin lupaavasti alkaneet jutut on kaikki päättyneet siihen, et ei toisen osapuolen mukaan oo riittävästi tunnetta, vaikka missään ei mukamas ole mitään vikaa ja seksuaalista vetovoimaa kyllä löytyy. Haluavat olla ystäviä ja haluavat seksiä, mut joku itselle tuntematon magia siitä kuulemma puuttuu. Yksi on jopa sanonut suoraan, et hankalat tyypit kiehtoo, että se lisää kipinä. Kyllä mustakin luonnetta löytyy, mut en nää tarpeelliseksi haastaa riitaa muutaman viikon tuntemisen jälkeen, jos ei oo mitään oikeeta syytä…Saati sitten pitää toista kylmää-kuumaa lieassa. Pyrin pääsääntösesti kohtelemaan muita samalla tavalla kun toivoisin itteeni kohdeltavan.

Oon huomannut, et nää parisuhdemarkkinat on erityisen vaikeita mun kaltaisille all in/nothing -tyypeille. Musta on hemmetin ankeeta, ettei sitä saisi näyttää, jos viihtyy toisen seurassa (stalkkaus ja ahdistelu on erikseen). Ja musta on myös ankeeta, että tarjottu ratkasu ongelmaan on, että avoimien ihmisten pitäisi alkaa pelureiksi ja tarjota toiselle sitä paljon puhuttua saalistettavaa. Ois ihan relevanttia kysyä, onko vastapuolella tunne-elämässä kaikki ihan kunnossa, jos kiinnostus loppuu silloin, kun toinen alkaa kiinnostumaan itsestä.

Vastaa
Hitaasti etenevä 5.5.2017 - 10:41

En pidä tunne-elämän häiriönä, jos suhtautuu seurusteluun ja parisuhteeseen sen verran vakavasti, ettei muutaman kuukauden tuntemisen perusteella halua vielä alkaa suurinpiirtein hankkimaan yhteistä hautapaikkaa. Jos joku väittää parin kuukauden tapailujen jälkeen tuntevansa minut niin hyvin, että on varma halustaan seurustella tai solmia parisuhteen kanssani, niin silloin henkilö vain kuvittelee tuntevansa minut ja on ihastunut minussa vain omassa päässään kehittelemäänsä mielikuvaan tai valehtelee.

Vastaa
Vierailija 5.5.2017 - 11:29

Kuka tässä on yhteisestä hautapaikasta puhunut? Mun kohdalla ei oo mun aloitteesta menty edes seurustelukysymykseen, vaan ihan jo se et on omalla olemuksellaan näyttänyt viihtyvänsä toisen seurassa, on ollut toiselle liikaa. Vaikka se toinen on ollut alussa se huomattavasti aktiivisempi osapuoli. Mitä itse on toivonut on juurikin se, et vois viettää vaan toisen kanssa aikaa kuukausia ja katsoa rauhassa miten se kehittyy. Sen sijaan kun antaa miehelle pakit, se tuntuu vaan lisäävän kiinnostusta.

Vastaa
Monesti myös pettynyt 6.5.2017 - 05:34

Ihana tietää, että on muitakin samassa asemassa olevia. Alkaa olla vähän epätoivoinen olo,kun parisuhteessa olevista kavereista ei saa liikenteeseen ketään 😀

Itse olen myös sinkku,vuoden nyt ja kahden vuoden seurustelun jälkeen. Hän vei jalat alta heti, eikä sellaista ollut ennen tai ole ollut sen jälkeen. Kaikki oli täydellistä mielipiteitä myöten,kehui maasta taivaisiin ja puhui kunnioituksesta ja siitä kuinka molempien pitää kotitöihin osallistua. Raha-asiatkik sovittiin tasapuolisesti jo ennen yhteenmuuttoa. Mutta alkuvaikutelmakin saattaa pettää. Vuosi meni hyvin, muutin toiselle paikkakunnalle, vaihdoin työpaikkaa ja joustin. Otin kodin hoidettavaksi ja hänen lapsensa pikkuhiljaa varmuuden hitaasti lisääntyessä. Varmuus lisääntyi todella hitaasti,koska vuoden yhdessäolon jälkeen sain kuulla olevani huono äitipuoli, lapsellinen, en mitään mitä hänen exänsä, en hänen arvoisensa, nipo ja pihi. Pyysin yhteisiä sääntöjä ja talouden jakamista kuten oli sovittu, sain vain riidan aikaseksi. Hän petti ja liittyi tinderiin ja mä annoin anteeks ja yritin. Hän pyysi naimisiinkin, mutta silti haki selän takana uutta,sanoi ettei jaksa katsoa murjottavaa naamaa. Ero tuli keväällä, kun väsyin ja sain selville,että hän oli käynyt naapurissakin veivaamassa ja haukkunut selän takana. Hän väitti mun äidilleni että olimme eronneet jo puoli vuotta aiemmin. Esitteli uuden puolison lapsilleen reilu kuukausi poismuuttoni jälkeen. Että jos ei muuta,niin ainakin siinä oppi, että alusta asti liian täydellinen on vähän huolestuttavaa. 😀

Taas on sinkku ja monta miestä tavannut,jotka vain lakkaa kirjoittamasta vaikka kirjoittelun pitäis kevyenä. Erästä kiinnosti enemmän se,onko mulla jotain syötävää ja toinen peru treffit,koska oli krapula. En tiedä, pitäiskö tässä vaihtaa kaupunkia, jos muualla on kuitenki noin huipputyyppejä 😀 Vähän kolahtanut ja toivo rakkaudesta hiipunut,mutta ehkä mä sain taas jotain kipinää sun toiveikkuudestas 😀

Vastaa
Jussi 8.5.2017 - 14:00

Hei!

Aina hienoa nähdä kun Suomessakin ihmiset, varsinkin nuoret, puhuvat avoimesti kohdatuista vastoinkäymisistä. Olet oikein aurinkoisen oloinen luonne. Mitä nyt blogin välityksellä voi nähdä. Tämä on puhtaasti minun mielipiteeni lukemastani ja voin olla väärässäkin 🙂

Nykyinen treffi-kulttuuuri on kuulemani kokemusten perusteella kovin pienestä kiinni. Heti kun ensimmäinen asia tulee missä tarvitsisi puhua jostain mistä ei olla samaa mieltä; aiheuttaa kenties riidan tai rakentavan keskustelun niin monet pakenevat vastuuta mieluummin kuin olisivat valmiita valmiit tekemään töitä suhteen eteen.

Vastuuttomia ihmisiä riittää maailma täynnä ja se vaatiikin aikaa nähdä kuka on itsekäs ja kuka oikeasti tositarkoituksella yhteistä matkaa rakentamassa. Vastuuton on se joka kovaan ääneen mainostaa omia saavutuksiaan. Vastuunkantajat ovat usein niitä jotka tietävät luottamuksen ja rakastumisen vaativan aikaa. Ihastuminen ja himo eivät kerro välittämisestä.

En sano tätä loukatakseni. Olen onnellinen, että joku sanoi minulle joskus saman asian vaikka olo tuntuikin pahalta. Itse olen alkoholistiperheestä ja taistellut läheisriippuvuuteni kanssa. Miehenä näen näiden lähteneiden käyttäytmistavan, koska olin joskus itse nuorempana samanlainen kaikkienmiellyttäjä, konfliktinvälttäjä, pelkuri. Kirjoituksesi perusteella suhteesi isääsi ja hänen hylkäämisensä vaikuttavat käyttäytymiseesi miehiä kohtaan ja sen usein suhteessa näkee, mutta siitä ole helppo sanoa. On vain helpompi mennä. Innostumisen osoittamisessa ei ole mitään pahaa, mutta mikäli toinen kokeen sen riippumisena niin terve ihminen puuttuu siihen tai lähtee pois mikäli ei osaa asiaa käsitellä.

Uskon, että sinä varmasti löydät vielä miehen joka haluaa nähdä hyväntahtoisuutesi. Se tosin myös vaatii sinulta tiettyjen asioiden myöntämistä ja turhanpäiväisen hyväksynnän hakemisesta luopumista. Tärkeintä, että itse hyväksyt itsesi. Loput seuraa perästä. Useimmiten olemme itseämme kohtaan ankaria väärissä asioissa ja emme halua nähdä kipeitä tunteita mm. menettämisen pelosta. Usein ystävätkään eivät sano/tiedä mitään todellisista syistä jos eivät ole olleet kanssasi parisuhteessa.

Vastaa
M31 10.5.2017 - 11:52

En normaalisti edes jaksa lukea tällaisia mutta kiitos Iltalehden ja oman elämäntilanteen tämä kirjoitus alkoi kiinnostaa. Olen tapaillut, deittaillut, ollut yksin ja nyt jopa avioliitossa ollut mies. Olen aina hämmästellyt miten kaikki etsivät kuumeisesti sitä oikeaa ja toiset sen löytävät ja loput 95% takkuavat asian kanssa vaihtelevalla menestyksellä. Jälkikäteen ajateltuna sinkkumarkkinat ovat aika kylmäävät; Paljon ihmisiä joilla iso tarve saada tarpeillensa vastinetta mutta samalla taustalla on jäytävä ajatus siitä että pitää olla varpaillaan jos toinen häipyykin tai tulee muuten siipeen. Olen pikku hiljaa päätynyt siihen että hyvä parisuhde on sellainen jossa kaksi ihmistä tuntevat toistensa hyvät ja huonot puolet ja siltikin jatkavat yhdessä eteenpäin sen sijaan että yritetään löytää 100% match. Elämä on treffaillessakin kivempaa kun saa tehdä virheitäkin 🙂

Vastaa
Kiraghan 25.6.2017 - 19:14

Miten toiset löytää heti sen prinssin ja toiset joutuu käymään kaikki rupikonnat läpi ennen prinssiä….
nimim sitä elämän prinssiä tai no kuningasta edelleen odottaen…
Ihana kirjoitus, kuin omasta elämästä, kiva tietää etten ole ainoa 🙂

Vastaa
miiajohanna 26.6.2017 - 06:44

Mä en pysty sanomaan muuta kuin I FEEL YOU..tuntuu kuin lukisin omaa kirjoitusta.

Sä oot kaunis ja upea. Kyl sen vielä joku tajuaa 😉

Vastaa
Iidaafel 27.6.2017 - 16:25

Mahtavaa, iso kiitos! Ja kiitos kehuista, kyllä joku vielä ymmärtää, tsemppiä siis meille molemmille!

Vastaa
Vierailija 27.6.2017 - 21:46

Iida, “virheesi” on, että ihastut kerta toisensa jälkeen suosittuihin miehiin, jotka tietävät sinut jätettyään löytävänsä uuden, vähintään yhtä ihanan naisen, ja taas uuden ja uuden, ehkä vielä vähän ihanamman. Joskus neljänkympin partaalla he ehkä asettuvat joksikin aikaa ja perustavat perheen, kunnes sen paremman kumppanin etsintä taas alkaa. Sellaisten ihmisten, niin miesten kuin naistenkin, jotka ovat haluttuja kumppaneita on vaikeampi sitoutua pitkään suhteeseen, koska he uskovat löytävänsä aina uuden, ehkä entistä paremman, kumppanin.

Vastaa
Hmm 28.7.2017 - 07:56

Ymmärrän, että tämä on huumorilla kirjoitettu mutten oikein voi sulattaa tuota “vain miehissä on vikaa”-näkökulmaa. Kyllä suhteessa on aina kaksi osapuolta enkä usko että toistuvana kuviona se “vika” olisi vain näistä toisissa osapuolissa. Sanottakoon, etten ole blogiasi juuri aiemmin lukenut, mutta tämän kirjoituksen perusteella jäi vähän narsistinen maku. Muuten samaistuttava kirjoitus kyllä ja pointsit siitä että avaudut näinkin henkilökohtaisesta asiasta.

Vastaa
randomi 2.4.2018 - 10:20

“Vierailija” kirjoitti täyttä asiaa. Surullista ja tuskaista nähdä muuten ihan fiksujen naisten tekevän tätä yhtä ja samaa virhettä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.

Jos mies on sinusta aivan parasta A-luokkaa, on hän sitä myös suurimmalle osalle muista naisista. mikä tarkoittaa, että miehellä ei koskaan ole pulaa naista. Mikä tarkoittaa, että hän voi koska tahansa löytää uuden. mikä tarkoittaa, että sinä et ole hänelle mitään erityistä tai korvaamatonta. Jos hän on aistivinaan sinussa jotain epämiellyttävää, kuten vaikkapa liiallista omistushalua tai narsismia, se on bänks ja moro eikä sinulta edes kysytä.

Toinen virhe, minkä naiset tekevät, on luulla, että panokaverista on vain lyhyt harppaus vaimoksi. Ei se niin mene. Ero on yhtä suuri kuin jalkavaimolla ja kuningattarella. Jos oikeasti haluat jonkun miehen ottavan sinut vakavasti, sinun täytyy hankkia mies, joka kohtelee sinua kuningattarena eikä jalkavaimona. Päästäksesi tähän sinun on laskettava standardejasi rajusti; tiedät kyllä, milloin olet miehelle korvaamaton (vinkki: silloin, kun näet, ettei mies pysyt vaihtamaan naista kuin paitaa).

Aika monen naisen olen nähnyt pilaavan elämänsä siten, ettei ole ymmärtänyt näitä kahta miehille itsestäänselvää asiaa, yritän vain varoittaa. Jos tarkoituksesi on elää yhä huononevaa ja huononevaa sinkkuelämää 40-vuotiaaksi ja sen jälkeen omistautua posliinikissojen keräilylle, voit ilman muuta sivuuttaa pointtini.

Vastaa
reindeer 2.4.2018 - 21:28

Nyt kyllä vaikuttaisi että tämä fiksu nainen tekee virheitä oikein urakalla ja jokaisen fiksun miehen kannattaa vältellä jos on kiinnostunut esimerkiksi seksuaaliterveydestään. Iida kun on raskaana tietämättä isäehdokasta, harrastaa seksiä ilman kondomia panokavereiden kanssa. Jokaisen kannattaa miettiä kuinka järkevää on käyttää ehkäisynä jotain hormonaalista menetelmää jos seksuaalipartnereita on kuukauden aikana “muutamia”.

Vastaa
Pieni viaton kommentti 3.4.2018 - 10:01

Jos yksi ihminen sanoo, että olet kusipää, niin todennäköisesti hän on väärässä. Jos kymmenen ihmistä sanoo, että olet kusipää, niin silloin todennäköisesti he ovat oikeassa.

Nostaa itselläni niskakarvat pystyn lukea sinun blogiasi. Vikaa ei koskaan löydy itsestään, vaan vian on pakko olla miehissä! Näinhän sen täytyy olla.

Vai olisikohan sittenkin niin, että toimit tai käyttäydyt tavalla jota et itse tiedosta? Hienovaraisella tavalla joka nostattaa niskavillat pystyyn? Et sitä itse tiedosta, eikä välttämättä ystäväsi sitä huomaa.

Vastaa
Iidaafel 9.4.2018 - 13:05

Kiitos näkemyksestäsi. Teksti on itseironiaa, huumorilla kirjoitettu. Tottakai minäkin olen mokannut ja minussa on vikoja, ihan kuten jokaisessa. Pitää vain löytää se, jolle juuri minun vikani kelpaavat ja jonka viat kelpaavat minulle. 

Vastaa
bebebe 9.4.2018 - 12:48

Siis tää teksti anto mulle jotenki tosi paljon voimaa. “Mietin miten on mahdollista, ettei aikuiset miehet tiedä mitä he oikein haluavat.”Just näin.
Mä oon särkeny sydämeni pahasti jo kaks kertaa vuoden sisään, ja molemmilla kerroilla on sanottu nää sama sanat: Mä en nyt pysty seurustelee sun kanssa.
Vaikka koen itseni vahvaksi ja itsevarmaksi ihmiseksi, oon näillä hetkillä ruvennu epäilee itteeni ja miettiny, et mikä mussa _taas_ on vikana. Mutta niiden kyyneleiden jälkeen tajuun, että mussa ei oo mikään vialla. Ne on kävelly onnensa ohi, ja joku viel tulee ja ottaa sen onnen omakseen. Vielä löydän sellasen, joka tietää mitä se haluaa.
Kiitos hyvästä tekstistä <3

Vastaa
Iidaafel 9.4.2018 - 13:07

Mahtavaa, että teksti antoi voimaa!! 

Vastaa
redpill 17.4.2018 - 23:45

“Heidän vikansa on se, että he ovat kävelleet onnensa ohi. He eivät ole nähneet mitä ovat menettäneet ja se, jos mikä on iso vika.” #ElliotRodger

Vastaa
yade 21.3.2019 - 11:44

Vaikka tää varmasti on kirjoitettu huumorilla, niin eihän se oikeasti mene niin että miehet ovat kävelleet onnensa ohi. Sinun kokemus näiden suhteiden täydellisyydestä on täysin subjektiivinen, eikä objektiivinen totuus. Miesten kokemus teidän suhteesta ei vaan ollut sama kuin sinun.

Minutkin kerran jätti mies joka oli täydellinen. Me sovittiin yhteen niin täydellisesti, ja jopa eron jälkeen mies itsekin myönsi että meidän suhde oli “effortless”. Mutta jokin ei vaan hänen mielestään tuntunut oikealta, ei enää rakastanut. Se oli minulle aivan shokki, en kyennyt ymmärtämään sitä mitenkään koska minusta me oltiin täydellisiä. Sanoin silloin että meidän suhde on vähän kuin katsottaisiin samaa kuvaa ja nähtäisiin aivan eri asioita siinä, niin kuin ne piirustukset missä on piilotettuna kaksi eri kuvaa ja eri ihmiset näkee toisen niistä (nuori nainen/vanha mummo, kani/lintu jne.). Se ei riitä että vain toinen kokee suhteen täydellisenä, molemmilla täytyy olla se oma subjektiivinen kokemus suhteen toimivuudesta.

Vastaa
yade 21.3.2019 - 11:52

Ja ai että mä muistan kun mua vihastutti kun itkin mun kaverille kuinka menetin täydellisen suhteen ja tyyppi kylmän viileästi totesi “Obviously it wasn’t perfect if he left you” xD

Vastaa
iidaafel 22.3.2019 - 20:18

Tämä teksti on täysin huumorilla kirjoitettu. Ne on olleet minun kokemuksiani, muttei todella sen toisen osapuolen 🙂

Vastaa
omimo 4.10.2019 - 21:40

Minullakin toistui tämä kaava miessuhteissani, kunnes tajusin aina rakastuvani niihin miehiin jotka haluan, enkä sellaiseen jota tarvitsen. Niissä kun on selvä ero.

Vastaa
Anna S. 7.5.2020 - 01:22

Sun ongelmana varmaan on, että tavoittelet miehiä oman markkina-arvoksi ulkopuolelta, eivätkä he halua alemman tason naisilta kuin seksiä. Keskittyisin yh-äitinä 10–15 vuotta vanhempiin yh-isiin.

Vastaa
Hellula 23.6.2020 - 23:24

Mitä paskaa? Tollanen markkina-arvoajattelu on jo lähtökohtaisesti tosi outoa ja väärin, saati sitten Iidan kohdalla.

Vastaa
Vierailija 26.6.2020 - 20:09

No ei se kyllä ole. Olen sivusta seurannut ihanan kollegan tinderöintiä ja kymmeniä yhden, kahden treffin “juttuja”. Kivoja miehiä jotka ei vaan kohteliaisuuttaan saa sanottua että kollegani on heille liian lihava, keksivät ties mitä syitä joita tämä nainen sitten tosissaan pohtii vaikka miehet kohta on pariutuneet hoikkien, ei yh:n kanssa. Koska profiilikuvassa näyttää kymmeniä kiloja hoikemmalta…

Vastaa
ericahelmi 28.11.2020 - 14:02

Ihanan suoraa tekstiä! Arvostan suoraa puhettasi ja sitä että puhut asioista niiden oikeilla nimillä. <3

Vastaa
iidaafel 28.11.2020 - 19:31

Kiitos❤️

Vastaa

kommentoi postausta