Kevät aurinko on paistanut ihanasti kaksi päivää. Samalla katse on kiinnittynyt ikkunoihin. Ne on aivan törkeät. Ne pitäisi pestä. Vedän sälekaihtimet alas, jotta en näe todellisuutta. Huoh, koskahan sitä ehtisi pestä ikkunat!
Kotona on jotenkin tunkkaista. Tai jotenkin tummaa ja harmaata. Pitäisi käyttää varastolla likaisena rullattu vaalea matto pesulassa. Se toisi ihanasti rakkautta. Ja ehkä vaaleammat tyynynpäälliset sohvalle tai jotain räväkkää! Mites koralli tai oranssin eri sävyt? Täytyy googlettaa löytyykö jostain.
Ja hei lisää viherkasveja. Tarvitsen viherkasveja. Ne tuo eloa kotiin ja juuri se raikkautta. Vanhat viherkasvit tarvitsee uudet mullat. Niin ja osa tarvitsee isommat ruukut. Ja varmaan kasvit pitäisi suihkuttaa ja kai ne tarvitsee jotain lannotettakin. Täytyy kysyä mummolta miten tämä kasvien keväthuolto menee.
Miten parveke? Sinnekin voisi varmasti jo laittaa jotain kasveja. Paitsi, että se pitäisi kyllä siivota ensin. Kaikki parveketekstiilit talvehti parvekkeella, kun en saanut niitä varastoon muka. Nyt ne pitäisi kyllä pestä. Matot pitäisi ravistella ja koko parveke imuroida. Pinnat pitäisi pestä ja parvekelasit. Siis niitä ei ole pesty vielä koskaan ja ne oli aivan likaiset siitepölystä jo viime kesänä. Hirveä homma. Koskahan siihen sitten ryhtyisi? Ennen sitä en kyllä anna itselleni lupaa ostaa yhtään kasvia.
Mitähän kasveja parvekkeelle ostaisi? Millaisiahan istutuksia sitä sitten tekisi? Oliskohan Pinterestissä jotain ideoita! Olisi kiva lisätä parvekkeen viihtyvyyttä ja tehdä siitä oikeasti sellainen lumoava kesähuone, jossa haluaa viettää aikaa. Voisin laittaa tunnelmavaloja ja roikkuvia kasveja.
Aurinko on sulattanut tien pinnan näkyviin. Jos ilmat alkavat olla tätä luokkaa, niin talvihaalari alkaa olla lapsellani liikaa. Siis apua, minulla ei ole vielä mitään kevätkamppeita mietitty hänelle. Tarvitaan kuorihaalari, se viime vuotinen ei enää mahdu. Ja kengät, mutta millaiset? Mitkä ne nyt olikaan ne suositusten mukaiset kengät? Päiväkodilta tulee sähköpostia sanoin ”muistattehan tuoda lapselle sopivat kuravaateet ja saappaat”. Onkohan hänelle siellä edes saappaita? Mahtuukohan ne kuravaatteet päälle? Mitkä hanskat pitäisi noilla loskakeleillä vettä? Pyörä pitää kanssa laittaa ajokuntoon ja lapsi tarvitsee suuremman kypärän. Niin ja aurinkolasit.
Lapsi taitaa olla kasvanut. Eikö ne aina kasva kevääksi? Onkohan vaatekaapissa mitään sopivaa? Täytyy käydä se läpi. Täytyy ottaa pienet vaatteet pois ja viedä kirpputorille. Pitää varata paikka kirppikseltä, ne menee niin äkkiä. Oikeasti pitäisi siivota omakin kaappi. Olen vain tunkenut sinne tavaraa ja ottanut ulos. Se on ihan kamalassa kunnossa eikä innosta yhtään. Pitäisi varata kirppispöytä. Pitäisi viimein viedä ne sängyn alle jemmatut aivan liian pienet vaatteet kirppikselle. Oikeasti minulla on kaksi jätesäkkiä itselleni pieniä vaatteita sänkyni alla!!! Apua.
Meillä on ihan liikaa tavaraa. Siis ahdistaa! Kapselikahvikone pitää myydä, turvakaukalo pitää antaa kiertoon ja varastossa on vaikka mitä turhaa oikeesti. Se pöytä pitää ainakin myydä ja toinen potkupyörä. En kyllä osta enää mitään. En edes kirppikseltä. Miten meillä onkin tätä tavaraa. Pitäisi järjestellä kaikki kaapit uusiksi. Pestä kaapistot siinä samalla myös.
Kylläpä stressaa! Hirveästi pitäisi tehdä. Miten se onkin, että kevään tullen tulee myös stressi. Valo antaa paljon energiaa ja sitä pitäisi olla jotenkin tehokas. Siivota koti, karsia tavaraa ja alkaa lenkkeillä. Kevät ja valo on aivan ihana asia. Ja samalla tuntuu, että kevään myötä haluaisi laittaa itsensä ja elämänsä kokonaan uusiksi. Sitä haluaa kuoria talven pois ja vaihtaa pimeyden valoon. Tehdä jotain radikaalia, pistää vaatekaappi uusiksi, kodin sisutus uusiksi, leikata hiukset tai hankkia lemmikki. Mikään ei mene pilalla, vaikkei mikään muuttuisi. Vaikka kaikki pysyisi ennallaan. Monia asioita ehtii hyvin huhtikuussakin. Vaikka ei juuri huomenna olisi lapselle uusia kuravaatteita, kevätkenkiä ja kevyempiä asusteita. Ihmisenä ei ole epäonnistunut, vaikkei pesisi ikkunoita, verhoja ja järjestelisi kaappeja. Jotkin asiat voi myös odottaa ensi kevääseen. Silti olen vuorannut itseni listoihin ja muistilappuihin. Muista se ja muista tuo, tee tämä ja tämä.
Ja vähän stressaa sekin, että talvi loppuikin nopeammin kuin oletin. En ehtinyt hiihtämään, enkä ehtinyt käyttämään kaikkia kuvapankkini talvikuvia. Ja nyt minulla ei ole yhtään kevätkuvia!
Samaistuuko joku muu kevätsressiin?
-Iida
KUVAT: Leena Warén