Toinen lomaviikko

1,1K

Ihana viikko jäämässä jälleen taakse. Tämä viikko on vietetty kotona. Ensimmäinen lomaviikko oli menoisa ja täynnä kaikenlaista puuhaa, joten sen vastapainoksi kotoilu teki hyvää. Alkuviikon koinkin olevani väsynyt, joten en olisi jaksanutkaan mitään erityistä. Onneksi miesystävä meni alkuviikosta töihin vasta iltavuoroon ja vastasi lasten aamutoimista, jotta sain nukkua pidempään.

Esikoinen meni tiistaina mummilaan iltapäivällä ja jäi yöksi. Tuntui siltä, että olisin ollut koko päivän yksin kotona, sillä mieskin oli töissä. Minulla oli seurana vain koira ja vauva. Tuntui oikeastaan hyvin vaikealta olla melkein toimeton. Mietiskelin siinä itsekseni, että tälläistäkö se elämä on joskus ollut yhden vauvan kanssa!

Keskiviikkona miesystävällä oli vapaapäivä. Hän teki grilliruokaa ja menimme kaikki porukassa lenkille. Lapset nukahti illalla sen verran aikaisin, että me päätimme katsoa leffaa yhdessä. Mies oikeastaan ehdotti sitä ja teki vielä leffaeväät, iltapalaleivät, marjoja ja poppareita. Katsoimme kotimaisen Odotus-nimisen elokuvan, joka oli visuaalisesti todella kaunis ja herkkä elokuva. Päivästä jäi todella hyvä mieli, ihanaa yhteistä puuhailua ja sitten aikuisten aikaa.

Torstaina ystäväni tuli lapsiensa kanssa meille kylään ja lounaalle. He toi mukanaan jälkkäriä. Aamupäivä menikin välillä yrittäessä vaihtaa kuulumisia, välillä vaunuja hyssyttäen ja välillä lasten välejä selvitellen. Puhumattakaan koirasta, jonka piti olla koko ajan tunkemassa mukaan lasten leikkeihin ja nuolemassa jonkun naamaa. Hän innostuu aina suunniltaan, kun meille tulee lapsivieraita.

Iltapäivällä mies ja esikoinen lähtivät kaupoille. He toivat meille iltaruoaksi sushia. Lasten nukahdettua jaoimme kotihommat. Miesystävä halusi siivota keittiön ja minulle jäi lelujen keräys olohuoneesta sekä koiran iltalenkki. Päivän paras asia oli iltapala, joka mies oli tehnyt minulle valmiiksi ja kuskasi sen eteeni olohuoneeseen ennen yövuoroon lähtöä.

Perjantaina miehen vanhemmat kysyivät olemmeko kotona ja saisiko he tulla kahville. He toivat aineet mansikkakakkuun mukanaan. Kahviteltiin ja myöhemmin vielä syötiinkin yhdessä. Meillä oli ihana iltapäivä ja ihaillen katsoin miten he jaksoivat monta tuntia touhuta esikoiseni kanssa. Ensin hiekkalaatikolla pikkuautoilla ja sitten majaleikkejä sisällä.

Perjantaina mies pääsi myös yllättämään. Hän oli ostanut minulle Marimekon pienen matkuri laukun pinkkinä. Olin siitä jonkin aikaa haaveillut. Niin ihana karkkiherkku koko laukku! Tuntui ihan juhlapäivältä, mansikkakakkua ja yllätyslahjaa, mutta mitään erityistä juhlan syytä ei ollut, kuin ihan vain elämä itse.

Lauantaina vietimme aikaa äitini kanssa. Kävimme Mankkaan Akseli-nimisellä kirppiksellä, muttemme löytäneet mitään ostettavaa. Äitini teki hänen luonaan meille skonsseja ja kaivoi varastosta vanhan itse tekemänsä keinun vauvaa varten. Vauva oli revetä riemusta, kun pääsi keinumaan! Ja olihan meillä muillakin hauskaa, myötäelimme vauvan iloa ja hihkuimme hänen kanssaan. Siinä hetkessä mietin kuinka paljon niin pieni ihminen voi tuoda iloa mukanaan. Siis ihan järkyttävän määrän! Päivistä ei naurua puutu!

Illalla miehen isä tuli vielä käymään. Hän tuli viemään koiraa lenkille miehen ollessa töissä 16 tuntisessa vuorossa. Siitä oli iso apu. Esikoinen lähti mukaan lenkille ja he viipyivät pitkään. Miehen isä jäi lukemaan esikoiselle vielä iltasatua ennen kuin lähti.

Sunnuntaina tein meille lounaaksi todella hyvää nuudeliruokaa. Resepti löytyi K-ruoka -sovelluksesta nimellä paistetut nuudelit. Lenkkeilimme koiran kanssa lähimetsässä ja poimin mustikoita matkalla. Kun miesystävä heräsi iltapäivällä nukuttuaan yövuoron jälkeen, lähdimme kaikki yhdessä Myllykoskelle. Se on todella upea luontoalue Nurmijärvellä, jonne on ihana lähteä retkelle. Otimme eväät mukaan. Vauva matkasi kantorepussa. Pitkospuita pitkin oli kiva kulkea ja aina välillä pysähtyä sillalle ihailemaan koskea.

Tämä viikko oli jotenkin tosi ihana! Olen ollut erityisen kiitollinen meidän läheisistä, isovanhemmista ja ystävistä.

-Iida