Elämäni taksimatka ja 53 euron treffikutsu

En juuri koskaan käytä taksia. Olen käyttänyt taksia vain todellisiin hätätilanteisiin tai yöaikaan liikkuessa esim. lentokentältä kotiin. Taksilla liikkuminen varsinkin yksin on todella kallista ja suosin aina julkisia kun se on mahdollista.

Tänään kuitenkin oli hätätilannetta vastaava tilanne. Tosin oli oma syyni, että olin päätynyt siihen tilanteeseen. Olin suunnitellut tämän sunnuntain aikataulut ja menot, selvästi ajatellut pystyväni moneen asiaan ja vielä aikataulussa ehtiä pikkusiskoni rippijuhliin. Huomasin aikatauluni pettävän jo heti aamulla. Olin myöhässä jo heti alkuun, jonka takia koko päivä olisi myöhästymistä. Taksi oli ainut vaihtoehto ehtiä ajoissa siskoni juhliin. Päädyin soittamaan meille taksin. Eemin kanssa on tehty muutamat taksimatkat yöllä sairaalaan, mutta muuten en ole taksia käyttänyt ja ajatuskin kirpaisi.

No taksi tuli ja kuljettaja oli nuorehko mies. Huomasin heti, että hän oli todella hyväntuulinen ja sosiaalinen. Hän oli kaikkea muuta, kuin se perinteinen vanha ja puhumaton taksikuski. Hän laittoi Eemin istuimeen, rattaat kyytiin ja alkoi jutella iloisesti. Hän kertoi olevansa isä myöskin yhdelle lapselle ja nopeasti tuli myös esille, että hän on vuoroviikkoisä. Juttelumme lomassa hän sanoi olevansa ikisinkku. Nauroin hänelle ja sanon, että ah tässä istuu toinen.

”Tuskin ikisinkku sentään lapsesta päätellen” hän sanoi. Ja kerroin, että ikisinkku on ikisinkku ja lapsi syntyi sinkkuuden iloista. Puolen tunnin matkalla hän oli kertonut työstään, entisestä suhteestaan ja isänä olemisesta. Minä olin kertonut olevani varhaiskasvatuksen opettaja ja pitäväni blogia. Kerroinpa myös sen, että tuskin löydän sopivaa miestä ennen kuin olen kirjoittanut kirjani, johon taltioin tähän astisen sinkkuelämäni. Hän sanoi, että jos koen hänen kysymyksensä uteluna, niin tietenkään ei tarvitse vastata, mutta tuntui hauskalta puhua niin isoja ja syviä juttuja tuntemattoman kanssa lyhyellä matkalla.

Kun pääsimme perille, mies sanoi: ”En ole koskaan antanut käyntikorttiani kenellekään tässä tarkoituksessa, mutta nyt on pakko. Tässä, ilmoita, kun kirjasi on valmis, niin vien sinut todella mielelläni treffeille.” Otin hänen käyntikorttinsa ja maksoin matkan. Hän auttoi tavarani ja Eemin ulos autosta ja hymyilimme ujosti toisiimme katsoen. Kiitin ja lupasin laittaa hänelle viestiä.

Pääsimme juhliin ajoissa ja suuni oli hymyssä. Elämäni paras taksimatka. Ehkä parhaiten sijoitetut 53 euroa. Iso summa ei harmittanut, sillä hintaan sisältyi treffikutsu (ja ihan livenä), todiste siitä, että livenäkin pyydetään treffeille ja tarina kerrottavaksi blogiin. Eli sainkin 53 euron hintaan aika paljon muutakin kuin pelkän taksimatkan. Olin todella iloinen tuosta kohtaamisesta eikä 53 euroa harmittanut enää niin paljoa. Taisikin olla tarkoitus, että sössin aikataulut ja myöhästyn!

-Iida