Home » Kuulumisia

Kuulumisia

by Iida Åfeldt

Arkeen paluu

Viimein me olemme palanneet arkeen ja olihan loma! Ennen joululoman alkamista lapseni sairasti. Oikeastaan koko joulukuu meni kotosalla yhtä viikkoa lukuunottamatta, jonka hän vietti varhaiskasvatuksessa. Näiden menneiden viikkojen aikana omat tunteeni ovat kulkeneet laidasta laitaan.

Ennen joulua minulla oli aivan hirveä stressi. Oli vielä paljon töitä, joululahjat paketoimatta ja muutenkin hurjasti hommaa. Samalla piti hoitaa lapsi ja koira ja itsensä päälle. Hermo oli ajoittain kireänä ja mietin, että mitenhän jaksan sen virallisen loman vielä. Joulun jälkeen tilanne onneksi helpotti. Tai oikeastaan kääntyi päälaelleen. Yhtäkkiä ei ollut mitään tehtävää. Minulla oli oikeastaan vaikeutta asettua lomailuun ja hyväksyä se tekemättömyys joulun ja uuden vuoden välissä. Koin jopa tylsyyttä ja marisin mielessäni, ettei minulla ole mitään tekemistä. Toistin päivittäin samoja asioita; ruoanlaittoa, siivousta, pyykkejä, ulkoilua ja lenkkiä. Haaveilin arkeen paluusta. Turhautti, kun mihinkään ei oikein voinut mennä, eikä mitään tehdä. Kaikki mitä olin alunperin ajatellut, peruuntui.

Loppuloma kuitenkin meni tosi kivasti. Pääsin sisään lomailuun ja sain kehiteltyä muutamalle päivälle mukavaa tekemistä. Kävimme luistelemassa ja serkuilla yökylässä. Eemi kävi kahdesti mummilla yökylässä itsekseen ja sain omaa-aikaa. Meillä oli monta ihanaa ja hyvää päivää lapsen kanssa. Ihailin monia hänen leikkejään, joissa oli mieletöntä kerrontaa, katsoin, hänen osallistumistaan kotitöihin kiitollisin mielin ja nauroin monille hänen letkautuksilleen, kysymyksille ja oivalluksille. Tuli tunne, että lomailuhan on ihanaa ja tätähän voisi vielä jatkaakin. Mutta on meidän arkikin kivaa!

Hedelmöityshoidot jatkuu

Minulla alkoi juuri menkat. Tähän tammikuun kuukautiskiertoon on suunnitteilla inseminaatio. Kyseessä on neljäs kerta ja nyt mukana on Letrozol -lääke. Kyseinen lääke on käytössä munarakkulan kypsyttämiseksi. Usein lääkettä käytetään hedelmöityishoidoissa ovulaation aikaansaamiseksi. Minä kyllä ovuloin ja kahdesti hoitojen aikana on irronnut kaksi munasolua luonnollisessa kierrossa. Mutta lääkkellä vahvistetaan ovulaatiota ja varmistetaan sitten optimaalinen ajankohta inseminaatiolle. Letrozol -lääkettä syödään kiertopäivinä 3-7. Minulla on ultra kiertopäivänä 11, jonka jälkeen alan sitten odottamaan ovulaatiota.

Pidin joulukuun kokonaan taukoa hoidoista ja huomasin todella suuren eron mielialassani tauon aikana. Vaikka edelliset inseminaatiot on tehty luonnolliseen kiertoon ilman lääkkeitä, on hoidot silti laittaneet pääni sekaisin.  Joulukuussa en stressannut ollenkaan, en ajatellut kuukautisia enkä ovulaatiota yhtään. Tammikuussa heti menkkojen alkaessa stressi iski ”pitää ostaa taas ovistestejä, koskakohan ovis suunnilleen on, osuukohan juuri viikonloppuun, pitääpä muuten hakea lääkkeet apteekista, olispa se ovis jo, onnistuisipa tämä, olisipa vauva….” ja sitä rataa. Pää täytyy heti sadoista ajatuksista. En tiedä miten stressiltä voisi välttyä. Heti vain alkaa toivoa ja odottaa niin kovasti onnistumista.

Korona ahdistaa

Tän hetkinen koronatilanne on tosi ahdistava. Vielä hetki sitten tuntui siltä, että tilanne on helpottamaan päin ja yhteiskunta avautumassa. Vielä hetki sitten tuntui siltä, että tässä on toivoa, koronapassin käyttöönotto edistää tilannetta ja maskeista voisi luopua. Nyt tuntuu siltä, ettei tämä lopu ikinä. Pian tulee kaksi vuotta täyteen jatkuvassa epävarmuudessa eloa.

Tällä hetkellä joka toinen tuntuu olevan koronassa. Ohjeet ovat todella sekavia ja tuntuvat muuttuvat jatkuvasti. Jos joku ei ole koronassa, on sitten vatsataudissa. Sairastimme koronan viime keväänä ja rokottauduin, kun sairastamisesta oli kulunut puoli vuotta. Olen ajatellut olevani kohtalaisen hyvin suojattu ja turvassa koronalta. Koronan sairastaminen toiseen kertaan on käsittääkseni harvinaista, mutta mahdollista. Se onkin alkanut pelottamaan, että mitä jos sairastuisi uudelleen. Toki tällä hetkellä karanteenimääräykset eivät ole niin kovat kuin viime keväänä. Että kyllä sitä varmasti taas selviäisi siitäkin.

Ylipäätään hedelmöityshoitojen vuoksi toivoisin, että me pysyisimme terveenä. Toki millekään sairastumiselle ei voi mitään ja aina tulee uusi kuukausi ja uusi mahdollisuus raskautua. Kuitenkin se kuukausi on siinä hetkessä niin pitkä aika!

Miten sitä toivoisikaan normaalien asioiden olevan jälleen normaaleja. Ihan vain sitä, että voisi käydä hyvillä mielin uimahallissa ja ihan vain sitä, että voisi kokoontua kaikkien ystävien kanssa brunssille.

-Iida

 

6 kommenttia

NK 12.1.2022 - 01:22

Tämä korona alkaisi tosiaan jo riittää! Ahdistaa lukea ja kuulla aina vaan huonoja uutisia. Sitä kuvitteli rokotusten helpottavan tilannetta, mutta nyt ei näytä siltä.

Huomaan myös, miten haaveet ovat ”pienentyneet” eli nyt toivoo asioita, jotka ennen otti ihan normina. Ennen haaveili ulkomaanmatkoista yms. Nyt toivoo, että pääsisi konsertteihin maskitta, elokuviin täyteen katsomoon ja kesällä olisi markkinoita ja muita kivoja juttuja…

Onnea inseminaatioon! Ja paljon voimia kevättalveen! Pian on kevät- sitä ei voi koronakaan estää! <3

Vastaa
Katariina Kuronen 12.1.2022 - 10:52

Täällä ollaan myös todella turhautuneita koronaan ja tuntuu että tiedotus rajoituksista/suosituksista on todella epäselvää. Itse olen linnoittautunut kotiin etäopiskelemaan ja kontaktit on ihan minimissä. Ja sitä vaan miettii, että kuinka pitkään tämä jatkuu, milloin pääsee harrastamaan ja voi nähdä esimerkiksi sukulaisiakin turvallisin mielin. Itse varmaan selviäisin koronasta hengissä, mutta en halua silti tieten tahtoen sitä itselleni hankkia saati tartuttaa muihin, jotka ovat kenties riskissä saada vakavamman tautimuodon. Olen osannut myös ottaa ilon irti kotoilusta, mutta jossain vaiheessa se kotoilukin alkaisi jo riittää. Huoh

Vastaa
Meri123 12.1.2022 - 23:18

Tekstisi ovat auttaneet minua korona-ajassa. Säästän blogiin kurkkaamisen aina päivän pieniin lepohetkiin, ja oi sitä iloa, jos uusi postaus on ilmestynyt! Kiitos kovasti, että teet hyvää työtä ja tuot rentoutumista, hömppää ja asiaakin päivääni. Olisi ihana lukea meikkilaukkusi sisällöstä, jostain vaatevärihaasteesta tai vaikkapa parhaista silitysvinkeistä. Kohoaisi taas vähän arjen yläpuolelle 😊.

Vastaa
iidaafel 13.1.2022 - 00:17

Voi kiitos todella paljon ihanista sanoista ja palautteesta. Hyviä toiveita, otan mielelläni huomioon💜

Vastaa
ellus 16.1.2022 - 10:29

Sinä olet kyllä aivan poikkeuksellisen rohkea nainen. Minä olin samassa tilanteessa kuin sinä Eemin kanssa, tosin omasta tilanteestani on aikaa kymmenen vuotta. Sitä unelmien miestä ei ole vieläkään löytynyt, mutta silti olen todella kiitollinen tuosta lapsesta joka tuossa vastapäätä istuu ja syö aamiaista.

Vastaa
iidaafel 18.1.2022 - 20:51

Voi kiitos ihanasta kommentista <3

Vastaa

kommentoi postausta