Mitä on pienen lapsen seksuaalikasvatus?

Pienten lasten seksuaalikasvatus on varsin uusi asia, mutta jo lapsilla on oikeus seksuaalikasvatukseen. Tai asia itsessään ei ole uusi, mutta siitä on alettu puhua tietoisesti ja avoimesti. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa velvoitetaan opettamaan lapsille oman ja toisten kehon kunnioittamista, muttei siellä vielä puhuta asiasta seksuaalikasvatuksen termillä. Lasten seksuaalikasvatus tarkoittaa ihan eri asiaa kuin nuorten- tai aikuisten seksuaalikasvatus. Siksi termi voi kauhistuttaa monia ja tuntua epäsopivalta lapsille. Sillä kuitenkin tarkoitetaan kehotunnekasvatusta ja turvataitojen opettelemista. Ei seksiä tai puhetta yhdynnästä.

Lapselle on tärkeää opettaa kehon osia ja nimetä niitä. Lapselle kehon osat ovat yhtä arvokkaita ja sitä aikuisten tulee vahvistaa. Kaikki kehon osat ovat hyviä. Lapsi tutkii mielellään omaa kehoaan, sillä hän tutustuu itseensä. Kun lapsi tutkii sukupuolielimiään, on kyseessä itseensä tutustuminen. Sukupuolielimet kiinnostavat siinä missä muutkin kehon osat. Ne ovat usein piilossa vaipan tai alushousujen alla, jonka takia niiden tutkiminen on usein rajattua ja siksi kiinnostus voi olla suuri. Aikuinen voi jo pienelle lapselle sanoittaa lapsen toimittaa ja nimetä sukupuolielimet. Alapää on kehon osa siinä missä kaikki muutkin.

Pienellä lapsella seksuaalisuus on jo läsnä päivittäin. Heitä kiinnostaa miten keho toimii, mistä vauva tulee ja mitä ovat vauva siemenet. He ovat kiinnostuneita kehon osista ja niiden toiminnoista. He saattavat kysellä äidin ja isän sukupuolielimistä, vertailla ja tutkia sukupuolielintä toisen lapsen kanssa. Ihmetellä pimppiä ja pippeliä. Laittaa kädet housuun kesken leikin. Kaikki tämä on normaalia. Pieni lapsi saattaa jo huomata saavansa mielihyvää ja rauhaa sukupuolielinten kosketuksesta. Se tuo lapselle mukavan tunteen, saattaa auttaa rentoutumaan ja ennen kaikkea auttaa tutustumaan omaan kehoon. Monet pienet lapset unnuttavat. Kyseessä on pienten lasten itsetyydytys, joka on lapsille tyypillistä.

Oman kehon tuntemisen lisäksi lapsen seksuaalikasvatukseen kuuluu oman ja toisen kehon kunnioittaminen. Lapsella on luontainen kiinnostus omaa kehoa kohtaan ja samalla myös toisten kehot kiinnostavat, onko muillakin sukupuolielimet ja miksi ne ovat erilaiset kuin itsellä tai miksi jollain on samanlainen. Omaa sukupuolielintä tekisi mieli esitellä ja vertailla, joskus taas tekisi mieli unnuttaa leikin keskellä. Aikuisen tehtävä on opettaa lapselle turvataitoja. Lapselle on tärkeää tulla tietoiseksi omasta kehosta ja omasta seksuaalisuudesta, mutta aivan yhtä tärkeää on tulla tietoiseksi oman ja toisen kehon arvostuksesta ja kunnioituksen vaatimisesta. Lapselle on hyvä kertoa, että ns. ”uikkaripaikat” ovat omia ja arvokkaita, niin tärkeitä, ettei niitä sovi näyttää ihan kaikille ja kaikissa tilanteissa. Lapselle on hyvä opettaa, että toista ihmistä saa koskettaa, kun se tuntuu molemmista hyvältä. Jos jokin tilanne tai kosketus tuntuu pahalta, sano ei ja lähde pois. Tilanteesta tulee kertoa tutulle ja turvalliselle aikuiselle.

Lapsi havainnoi ympäristöään, itseään ja muita, jolloin hänellä herää kysymyksiä. Aikuisen on tärkeää vastata lapsen kysymyksiin ikätasoisesti. Seksuaalikasvatuksen lähtökohta on ikätasoisuus. Lapsen ikä ja ymmärrys tulee ottaa huomioon siinä, mitä lapselle kertoo. Lasta ei saa hämmentää tai pelotella liialla tai vääränlaisella tiedolla. On tärkeää puhua aikuisten kesken asiasta ja sopia yhdessä miten ja mitä kerrotaan. Miten lapselle vastataan ja mistä asioista puhutaan? Materiaalia löytyy avuksi netistä, kirjastosta (lapsille suunnattua kirjallisuutta) ja neuvolasta saa hyvin apua ja tietoa aiheeseen mikäli se askarruttaa.

Aikuisen vaikeus puhua asiasta vaikuttaa lapseen. Jos aikuinen suhtautuu lapsen seksuaalisuuteen vaieten, kauhistellen, ahdistellen tai kieltäen, kokee lapsi omassa toiminnassaan olevan jotain pahaa. Spontaani negatiivinen reaktio unnutukseen, nakutanssiin tai alapään esittelyyn saunan jälkeen voi jättää jäljen lapsen itsetuntoon. Monesti aikuisilla liittyy aiheeseen pelkoa ja häpeää. Lisäksi aikuiset helposti yhdistävät aiheen aikuisten seksuaalisuuteen, josta ei ole kyse. Tiedon puute voi vaikuttaa siihen, että aihetta on vaikea lähestyä lapsen näkökulmasta. Aiheesta vaikeneminen on kuitenkin väärin. Lasta ei suojaa vaikeneminen. Tietoisuus omasta seksuaalisuudesta suojaa lasta. Seksuaalikasvatus lisää myös omaa arvostusta ja vahvistaa minäkuvaa positiivisesti.

Lykäisyydessään; tutki, tue ja suojaa!

-Iida

KUVAT

pixabay.com / Myriam Zilles