Sain toiveen kirjoittaa siitä onko lapsen saaminen ekologista ja mitä olen mieltä lapsen saamisen vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Yhä useampi on vapaaehtoisesti lapseton ja syy löytyy ympäristöstä. Kuka haluaa lapsen maailman, jota ei ehkä enää pian ole? Kuka haluaa lapsen ylikansoittuneelle pallolle?

Aihe aiheuttaa aina tunteita julkisessa keskustelussa. Mielestäni aiheesta on hyvä keskustella, herää uusia ajatuksia ja alamme miettimään asiaa monin tavoin. Mahdollisesti keskustelu vahvistaa omia arvoja suuntaan tai toiseen. Ymmärrän täysin, jos joku ei halua tähän maailmaan enää yhtään lasta lisää ja ympäristökeskustelu vahvistaa tätä päätöstä. Ymmärrän hyvin, jos joku haluaa. Onhan se biologista, onhan se meissä. Jollain tapaa lapsen saaminen on aina itsekästä. Lapsia on  saatu siksi, että ne turvaavat elämän jatkumisen, meidän tulevaisuuden. Lapsista on meille hyötyä, ne tuovat meidän elämään sisältöä ja jatkumoa. En kuitenkaan ajattele, että olisi valittava ympäristö tai lapsi. Mielestäni on mahdollisuus valita molemmat.

Mielestäni suurin ongelma on se, että ihmisiä on liikaa, ei niinkään se, että vauvoja syntyisi liikaa. Elinikä on on nykyään korkea ja ikärakenne muuttunut. Iäkkäämpiä ihmisiä on koko ajan enemmän kuin lapsia ja nuoria. Monessa maassa juurikin vauvoista on pulaa. Länsimaissa, erityisesti Pohjoismaissa syntyvyys on ollut pitkään laskussa. Suomessa nainen saa keskimäärin 1,49 lasta. Useissa muissa maissa nainen saa keksimäärin vähemmän kuin kaksi lasta.

Hyvinvointivaltio, kuten me se Suomessa tunnetaan, ei esimerkiksi voi toimia tulevaisuudessa samaan tapaan, jos syntyvyys pysyy alhaisena tai jopa laskee entisestään. Voi olla, että jo minulle ei kukaan tule maksamaan eläkettä, vaan minun tulisi jo nyt itse säästää itselleni eläkettä. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta lapset ovat oleellisia.

Jokainen syntyvä lapsi kuluttaa luonnonvaroja. Erityisesti Suomeen syntyvä lapsi, sillä täällä lapsi kuormittaa enemmän kuin maailmassa keskimäärin. Suomi on korkean kulutuksen maa ja meidän kulutuksemme on maapallolle kuormittavaa. Moni ajattelee adoption olevan ekologisempaa. Jos lapsi adoptoidaan Suomeen alemman elintason maasta, hänen hiilijalanjäkensä on Suomessa asuessa todella korkea. Kotimaassa se olisi paljon pienempi ja parempi maapallolle.

Vaikka kukaan ei enää synnyttäisi vauvoja, tulisi meidän silti tehdä jotain ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja nykyisenlaisille kulutustottumuksille. Näin ei voisi jatkua oli vauvoja tai ei. Jos ihmiset eläisivät kestävästi, ei lastenkaan hiilijalanjälki olisi niin korkea. Se vaatii tietysti kansallisia muutoksia ilmastonmuutoksen eteen. Se ei ole vain yksittäisten ihmisten ja perheiden harteilla ja vastuulla.

Länsimaissa syntyvyys on laskussa. Kasvavissa valtioissa syntyvyys on korkea, mutta siellä synnyttäminen ei ole aina oma valinta. Pienen hiilijalanjäljen valtioissa on usein köyhyyttä, puutetta terveydenhuollosta, mahdotonta tehdä perhesuunnittelua ehkäisyn puuttumisen vuoksi tai kulttuurin sääntöjen vuoksi ja huono koulutus sekä olemattomat uramahdollisuudet naisille.

Oikeastaan ilmastotietoisten ihmisten kannattaisi lisääntyä, eikä päättää olla saamatta lapsia. He kasvattavat ympäristötietoisia lapsia, joille maapallon hyvinvoinnin ajatteleminen on arkipäivää. Nyt lapsia syntyy maihin, joissa ei ole tietotaitoa ilmastonmuutoksesta. Kyseisiin maihin tarvitaan parempaa koulutusta ja terveydenhuoltoa. Kaikilla pitäisi olla oikeus perhesuunnitteluun. 

Itse ajattelen kuitenkin, että lapsen saaminen on jokaisen oma asia, saada tai olla saamatta omasta tahdosta. Kestävän kehityksen aikaansaamiseksi kuitenkin tarvitaan lapsia ja nuoria, jotka voivat olla muutoksen tekijöitä. Lapsen kanssa elintavat voi suunnitella mahdollisimman ympäristöystävällisiksi. He voivat kasvaa ympäristötietoisiksi yksilöiksi. Tässä itselläni on todellakin petrattavaa. Meidän käsissä on se, millaisia lapsia me kasvatamme tulevaisuuteen ja millainen on tulevaisuuden maailma.

Ehkä lisääntymistä voisi säännöstellä tai rajata? Parasta olisi puuttua länsimaiden kulutukseen radikaalisti ja alhaisen elintason maissa parasta olisi panostaa perhesuunnitteluun ja koulutukseen.

-Iida

KUVAT // Tiia Nyholm