Oma innostus parempaan oloon lähti viiden vuoden takaa liikkeelle. Aika monta pudotusta ja nousua matkalla on ollut. Vie pitkään tottua uusiin toimintatapoihin, mieli voi olla ihan mukana, mutta keho ei ehdi reagoida muutokseen niin nopeassa tahdissa. Olen ollut itselleni armollinen ja jo alunperin lähtenyt siitä ajatuksesta, että kyseessä on elämäntavan muutos sellaiseksi, joka on loppuelämän tavoite, eikä muutaman kuukauden juttu. Sen takia olen ollut lempeä ja sallinut itseltäni paljon. Rimaa olen kiristänyt nyt viimeisen vuoden aikana, sillä tiesin perustan olevan kunnossa ja matka on vain ylöpäin. Liian tiukkaa ruokavaliota on aivan liian vaikea noudattaa. Jos tavoitteenasi on pudottaa painoa nopeasti se varmasti onnistuu nopeasti, mutta tulee nopeasti takaisin. Tiukka ruokavalio ja kaiken hyvän kieltäminen on omalla kohdallani johtanut siihen, että aloin vain himoita sitä kiellettyä, jolloin herkuista tulee pakkomielle. Silloin herkutteluun sortuu useammin ja herkuttelusta tulee pahamieli, koska et olisi saanut tehdä sitä. Tällätavoin ajautuu negatiiviseen kierteeseen, eikä herkutkaan tuo hyvää mieltä edes satunnaisesti syötynä.
Itse olen ollut pitkään ylipainoinen. Söin pahaan oloon. Kielsin itseltäni herkut. Söin pääosin ”terveellistä” ruokaa tai olin syömättä, sillä kuvittelin senkin laihduttavan. Tämä johti siihen, että ahmin herkkuja pahaan oloon ja nälkään. Myöhemmin menin niin pitkälle, että oksensin syömäni herkut. Kielsin ne itseltäni, joten ne olivat koko ajan mielessä. Ongelman myöntäminen ääneen oli ensimmäinen askel kohti parempaa oloa ja sen kertominen läheisille. Vatsan ja suoliston toiminnassa oli jo niin pahoja ongelmia, että ne pakottivat minut etsimään parempaa reittiä. Tietoa alkoi löytyä ja sen mukaan aloin muokkaamaan omaa ruokavaliotani. Vuosi meni ennen kuin ruokatottumukset sain oikeille raiteille ja olin todella sisäistänyt ne. Motivaatiota antoi painon tippuminen ja hyvä mieli. Alku oli helppoa, sillä jo säännöllinen ruokailu vei makean himoa pois.
Kun ruokavalio oli kunnossa, aloin lenkkeillä jonkin verran. Kävin myös ryhmäliikuntatunneilla, mutta en pitänyt niistä. Liikuin muutaman kerran viikossa ja vain terveellisyyden pakosta. Oli pakko liikkua, sillä pelkäsin lihoavani takaisin. Tähän auttoi omalla kohdallani mietintä tauko. Päädyin Personal Trainer -palveluihin ja kohdallani se toimi. Opin mitä kannattaa tehdä ja mitä haluan tehdä. Innostuin liikunnasta. Huomasin yhteyden hyvään oloon ja onnellisempaan minään. Sain liikunnan kautta myös hyviä ystäviä. Ystäväni Linnea Weckström on SatsElixialla töissä Personal Trainerina ja tuntee minut jo sellaiselta ajalta, jolloin en olisi pystynyt hänen pitämäänsä treeniin! Tällä viikolla kuitenkin Linnea piti kunnon treenin!
Käy tutustumassa Linnean nettisivuihin ja seuraa facebookissa!
Ihanaa sunnuntaita ja muistakaa osallistua kilpailuun täältä!
-Iida