Aikuisiällä ystävyyssuhteiden solmiminen ei käy ehkä yhtä helposti kuin lapsena, jolloin ystäviä tupsahti elämään tuon tuosta. Koulussa vietti monta tuntia päivässä vuosien ajan, joten siellä tuli melko luontevasti solmittua ystävyyssuhteita. Lisäksi harrastukset ja kerhot toivat uusia ystäviä. Perheystävien lapset oli ystäviä ja naapurit, joiden kanssa oli helppo lyöttäytyä yhteen leikkimään.
Aikuisena uusien ystävien saaminen ei tunnu niin helpolta. Aikuisena saattaa tuntua siltä, että kaikilla on jo ystäviä ja täysi ystäväpiiri. Aikuisena on epävarma ja mieli täynnä ajatuksia: ”Mitä, jos lähestyn ja se ei haluakkaan, mitä jos se pitää ihan nolona, mitä se oikein ajattelee minusta, enhän minä nyt voi yhtäkkiä ketään lähestyä, mitä jos meillä ei ole mitään yhteistä…”. Olisipa yhtä ennakkoluuloton kuin lapsena. Eikä miettisi liikaa!
Koskaan ei ole liian myöhäistä saada uusia ystäviä. Aikuisena se ehkä vaatii hieman enemmän panostusta ja vaivannököä. Ihan kuin mikä tahansa muukin ihmissuhde! Aikuisena uusiin ihmisiin voi tutustua työpaikalla, koulutuksessa, koulussa opiskeluiden merkeissä, harrastuksessa tai kurssilla. Usein samojen kiinnoskohteiden kautta on helpompi lähteä tutustumaan, esim. saman alan opinnot, keramiikkakurssi tai koirakoulu voi olla yhdistävä tekijä. Myös elämäntilanne voi tuoda yhteen esim. ero, sinkkuus, raskaus, samanikäiset lapset tai lasten sama harrastus.
Uusiin ihmisiin voi tutustua olemassa olevien ystävien ja tuttavien kautta esim. tupareissa tai synttärijuhlilla tai kumppanin kautta. Kumppanin kautta voi tutustua kumppanin ystäviin ja näiden kumppaneihin. Minulla on laaja ystäväpiiri. Sellainen, joka koostuu yksittäisistä ystävistä elämän eri vaiheilta. Minun juhlissani käy usein niin, että ystäväni ystävystyvät keskenään!
Olen tutustunut aikuisena uusiin ihmisiin liikuntaharrastuksen kautta, jolloin meitä yhdisti myös elämäntilanne sinkkuna. Sen lisäksi raskausaikana tutustuin uusiin ihmisiin neuvolan perhevalmennuksessa ja yksinodottavien vertaistukiryhmässä. Olenpa saanut uuden ystävän myös junamatkalla! Ehdottomasti eniten ystäviä olen saanut somesta ja juuri ne aikuisiän parhaat ystävät.
Ystäväni Jasmin seurasi minua Instagramissa ja minä häntä. Olimme kiinnostuneet samoista asioita, joten toistemme Instgram-tilit puhuttelivat. Olemme viestitelleet Instagramissa ensimmäisiä kertoja vuonna 2017. Seuraamisen avulla tutustuimme toisiimme pikkuhiljaa. Tapasimme ensimmäisen kerran kesällä 2018 ja meillä klikkasi heti. Keskustelu käynnistyi helposti, sillä tiesimme toisistamme jo paljon somen perusteella. Nykyään olemme päivittäin tekemisissä toistemme kanssa viestein ja videpuheluin. Vietämme toistemme seurassa todella paljon aikaa ja usein pitkiäkin aikoja putkeen. En enää osaisi kuvitella elämääni ilman Jasminia ja uskon, että olemme loppuelämän ystävät.
Ystäväni Lauran kanssa kävi samoin. Seurasimme toisiamme ensin Instagramissa puolin ja toisin. Odotimme molemmat esikoisiamme syntyväksi pienellä ikäerolla, joten elämäntilanne yhdisti. Toista seuraamalla pääsi tutustumaan hänen elämäänsä ja ajatuksiin. Siinä tuli voimakkaasti sellainen olo, että me voisimme tulla tosi hyvin juttuun. Viestittelimme jonkin verran Instagramissa ja aloimme vaihtaa ajatuksia näkemisestä. Tapasimme helmikuussa 2019 ensimmäisen kerran. Silloin tunne vaihvistui: ”tuo on ihan mun tyyppi”. Alusta alkaen tuntui siltä, että olisimme tunteneet pidempään. Yhdessä oleminen oli luontevaa ja oli helppoa olla oma itsensä. Kolmen vuoden aikana ystävyys on syventynyt ja Laurasta on tullut valtavan rakas ystävä. Hänen kanssa on ihana jakaa äitiyttä ja lapsiperhe-elämää.
Some ja netti muutenkin on loistava väylä ystävystymiselle. Siellä voi etsiä ihmisiä, joilla on samoja mielenkiinnonkohteita kuin itsellä. Voi tutustua rauhassa toiseen seuraamalla, kommentoimalla toisen ajatuksia ja kertoa omistaan. Ihmisiä on helpompi lähestyä somen kautta ja se ei samalla tavalla jännitä kuin kasvotusten tapahtuva jutustelu. Tämä on mielestäni yksi somen parhaita puolia! Se antaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin, joihin ei ehkä koskaan muuten törmäisi!
Onko teillä ystäviä somen kautta?
-Iida
12 kommenttia
Yksi parhaista ystävistäni on tullut Lilyn kautta ja hän on nykyään jo ystävienikin ystävä! ❤ Lisäksi olen juurikin blogien kautta tutustunut moneen ihmiseen, joiden kanssa puhumme toisistamme blogiystävinä. Emme ole koskaan nähneet, mutta kiitos somen olemme todella tiiviisti tekemisissä. ?
https://naissanelioissa.wordpress.com/
Tosi kiva kuulla! Ja toikin on totta, itselläni on myös tälläisiä ystäviä tai kavereita, joita en ole tavannut, mutta joiden kanssa kuitenkin aktiivisesti tulee viestiteltyä somessa ja jaettua vaikka blogimaailman ajatuksia. Sitä ymmärtää paremmin joku sellainen, joka tekee itse samaa!
Ihana teksti, kiitos! Aikuisiällä solmitut ystävyysuhteet ovat ainakin minulle merkityksellisiä, arvokkaita. Ja ihan yhtä tiiviitä kuin ne lapsuudessakin solmitut. Joista harvat ovat enää tiiviitä ytävyyssuhteita… Olen löytänyt sydänystävän opiskelun, somen ja työn kautta. Onneksi.
Minna
Ihana kuulla Minna! Itsekin arvostan todella paljon aikuisena solmittuja ystävyyssuhteita. Ihanaa, että on ystäviä ja läheitäkin sellaisia <3
Olen sinua yli 15 vuotta vanhempi, mutta olen iloinen siitä, että olen kyennyt koko elämäni ajan muodostamaan uusia ystävyyssuhteita ja samalla pitämään kiinni vanhoista. Vanhimmat aktiiviset ystävyyssuhteeni ovat yliopistovuosilta.Lukioajoilta on pari sellaista kaveria, joiden kanssa juttu voisi aktivoitua helposti, jos asuisimme lähempänä toisiamme.
Useita läheisiä ystäviä minulla on työpaikasta, josta lähdin jo vuonna 2009. Hassua kyllä, että tämä porukka ei ole oma jenginsä, vaan minulla on jäänyt sieltä kolme hyvää ystävää, joiden kanssa olen paljon tekemisissä, mutta kunkin kanssa erikseen. Yksi läheinen ystäväni on nykyisen puolisoni ja hänen ex-vaimonsa läheinen ystävä. Tuo viisas nainen ilmoitti aikanaan, että hän ei valitse erossa puolia, ja tämä on pitänyt. Hän on nyt 15 vuotta myöhemmin sekä minun että mieheni ex-vaimon nykyisen puolison hyvä ystävä.
Eräs ystäväni sekoittaa aktiivisesti ystäväpiirejä ja järjestää paljon juhlia. Useista hänen ystävistään on tullut myös minun ystäviäni, joita tapaan nykyään myös ilman alulle panijaa.Olen tutustunut puolisoni kautta moniin ihmisiin ja saanut näin useita ystäviä, osaa tapaamme enemmän pariskunnittain, mutta osaa tapaan myös yksin.
Olen iloinen, että minulla on todella laaja ja monipuolinen ystäväporukka. Voin järjestää isot juhlat, jonne tulee useita kymmeniä ihmisiä – ja olen näin tehnytkin. Rakastan juhlien ja illanistujaisten järjestämistä. Olen myös iloinen, että en ole koskaan ajatellut maailman olevan valmis, vaan elämääni mahtuu uusia ihmisiä. Joidenkin kanssa nähdään harvemmin, toisten kanssa olen yhteydessä lähes päivittäin. Tiedän, että en ikinä tuntisi itsenäni yksinäiseksi, kun lähelläni on niin paljon ihmisiä.
En allekirjoita ollenkaan ajatusta, että aikuisena olisi vaikea löytää uusia ystäviä. Ehkä jopa päinvastoin, nuorena varsinkin tytöt lukkiutuvat ja klikkiytyvät helposti pieniin porukoihin, joihin voi olla vaikea päästä sisään. Aikuisena olen löytänyt yhä helpommin itseni kaltaisia ja oloisia ihmisiä, joista on tullut minun tyyppejäni. Aktiivisuutta ja lojaalisuutta se vaatii, mutta sellaistahan ystävyyssuhteiden hoito aina on.
Tosi ihanaa! Kuulostaa mahtavalta. Itsekin koen, että tutustun uusiin ihmisiin melko helposti ja saanut ystäviä eri vaiheista elämää.
Tunnistan kuitenkin, ettei kaikille ystävien saaminen ole helppoa ja ihmiset on luonteeltaan niin erilaisia. Osalle lähestyminen ja juttelu on vaikeampaa.
Ihanaa, että joillain aikuisiällä ystävystyminenkin tuottaa tulosta! Itselläni on kouluvuosilta pieni tiivis ystäväporukka, mutta osin hajallaan ympäri Suomea, joten olen yrittänyt rohkaista itseäni tutustumaan vielä kolmekymppisenäkin uusiin ihmisiin. Se tuntuu vain niin loputtoman vaikealta: en haluaisi vaikuttaa epätoivoiselta ja olla liian aktiivinen, pelkään mitä toinen ajattelee minusta jne. Tuntuu, että tutustuminen on helppoa, mutta ystävyyden vieminen ns. syvemmälle tasolle on tosi vaikeaa. Mielellään kuulisin sinulta kokemuksiesi perusteella jotain vinkkejä tähän ?
Hei kiitos kommentista! Toi on varmaan totta, monesti aikuisena on omat elämät, kumppanit, harrastukset ja työt. Ystävyys ei välttämättä syvene kun ei ole mahdollista nähdä usein tai olla yhteydessä kuin pintapuolisesti. Että syventyminen varmasti vaatii puolin ja toisin!
En oo somen kautta löytänyt ystäviä. Jos jonkun kanssa somessa haluaisin tutustua enemmän niin sinun!
Voi kiitos?
Mä oon löytänyt mun aikuisiän ystävät netistä, onneksi! Lapsena niitä ei juurikaan ollut.
Kiva kuulla!