Viime vuonna kipuilin äitienpäivän kanssa. Surin sitä, ettei päivässä ole minulle oikein mitään. Ei ole ihanaa aamupalaa sänkyyn, ei korttia tai kukkaa. Ei ole puolisoa, joka voisi huomioida ja sanoa, että olen hyvä äiti ja teen arvokasta työtä. Surin sitä, ettei ollut ketään ottamassa kuvaa ensimmäisestä äitienpäiväaamustani vauvan kanssa. Jollain tapaa tuntui haikealta katsoa muiden äitienpäivänviettoa somesta, vaikka tiesin, ettei äitienpäivää tee puoliso vaan lapsi.
Tänä vuonna en kipuillut yhtään. Olin valtavan innoissani. Olisin voinut ajatella, että tämä on minulle kuin mikä tahansa päivä vuodesta, mutta päätin ettei ole. Haluan päivän erottuvan muista päivistä, haluan tehdä siitä juhlallisen ja luoda omia perinteitä äitienpäivään tehden siitä merkityksellisen. En halunnut miettiä mitä minulta puuttuu tai mitä minulla ei ole koskaan ollutkaan. Vaan iloita siitä mitä minulla on, sillä se on enemmän kuin monella muulla, enemmän kuin moni tahdostaan huolimatta saa.
Äitienpäivästä saan kiittää ihanaa poikaani. Hän on antanut minulle tämän mielettömän tehtävän toimia äitinä. Ja vähän on kiittämäninen ihanaa varhaiskasvatuksen henkilökuntaa, jotka olivat sen kortin lapseni kanssa askarrelleet. Torstaina sain päiväkodilta mukaani kortin ja mukin, jossa kasvoi herneenversoja. Kortissa luki: ”Ä I T I, sinulle vain neljä kirjainta, mutta minulle koko maailma”. Kyyneleet tulivat silmiini. Tuntui ihanalta saada kortti. Tuntui upealta saada muistutus siitä, että minä olen lapseni maailma. Minä saan toimia äitinä mielettömän vastuullisessa tehtävässä, jossa elämän merkityksen ja rakkauden määritelmän vasta oivaltaa.
Viime vuonna äitini tuli meille aamupalalle äitienpäivänä. Tämä vuonna tehtiin samoin. Ja vielä suuremmalla ilolla, sillä sain kutsua äidin meidän uuteen kotiimme aamupalalle. Myös sisarukseni ilmestyivät yllätyksenä paikalle. Tunsin valtavaa iloa, että sain järjestää jotain mukavaa minun äidilleni, joka on ollut elämästään jo 13 vuotta yksin lasten kanssa. Hän se vasta olisikin voinut katkeroitua, ettei häntä muisteta, sillä meistä lapsista jokainen on vuorollaan ollut teini-ikäinen eikä äitienpäivä kortteineen ole ollut se juttu. Nyt kun kaikki ollaan jollain tapaa vähän aikuisia, niin voidaan jo porukassa miettiä millaista lahjaa yhdessä puuhataan ja miten tehtävät kulloinkin jaetaan.
Uskon, että tälläistä perinnettä varmasti jatketaan. Eemi saa jatkossakin syödä aamupalaansa kahden elämänsä tärkeimmän kanssa, äidin ja mummin. Meillä oli todella kiva päivä ja siihen toi juhlan tuntua juurikin vähän parempi aamupala ja ruokailut. Vähän parempi meikki ja vähän paremmat vaatteet! Muistin äitiäni aivan ihana kukkakimpulla, jonka hain kukkakaupasta samana aamuna, myös molemmat mummoni sai oven taakse lähetykset.
Niin onnellinen mieli tästä päivästä!
-Iida
4 kommenttia
Sun äiti on upean näköinen! 🙂 Ihana äitienpäiväpostaus <3
Kiitos kovasti!
Tunnelmallisia kuvia <3 Onni ja ilo välittyvät tänne asti!
Minäkin katoin oikein kahvikupit tasseineen ja hopealusikat äitienpäiväkahville. Voiko suurempaa juhlaa olla kuin että saa olla äiti!
Minä vietin myös elämäni toisen äitienpäivän äidin roolissa viime sunnuntaina ja olo oli kuin päivänsankarilla, vaikka yksinhuoltajana joutuikin itse keräämään valkovuokot ja pistämään juhla-aamun kahvit tippumaan 😀 Meillä oli itseasiassa aika sama kaava, syötiin oman äitini ja hänen puolisonsa kanssa minun tarjoama aamiainen/brunssi meillä ja minä puolestani sain pienin kädenjäljin koristellun kangaskassin lahjaksi, pikkuinen oli mumminsa kanssa sen salaa askarrellut. Toimi hyvin näin, sekä mummi että äiti sai pientä erityiskohtelua ja muistamista tärkeänä päivänä.
Ihanaa kun sanoit että olet päättänyt tehdä päivästä tärkeän ja merkityksellisen itsellesi,sitä sen pitäisikin olla ihan jokaiselle äidille perhetilanteesta huolimatta <3
Aika hauska muuten kun taitaa lähes joka perheessä aamiainen olla se juttu äitienpäivänä, mistähän tämä perinne on alkanut? Miksei äitienpäivän lounas, päivällinen tai iltapala? No en valita, meille ainakin maistui juurikin tuo aamiaisen ja brunssin välimuoto oikein hyvin!