Ihana kamala kuukautiskierto

1,2K

      

Herään aamulla aivan hirveään ärsytykseen. Kaikki ärsyttää. Avaan sälekaihtimet ja katson ulos. Harmaata. Sellaiselta tuntuu myös fyysisesti. Olo on todella lattea. Tuntuu surkealta ilman syytä. Mitään ei ole tapahtunut. Ei mitään minkä takia olla allapäin ja surkea.

Väsyttää. Saisipa nukkua. Otan peiton sängyltä mukaan ja siirryn sohvalle. Tätä se on, kun menkat lähenee.

Yleisen alakulon lisäksi turvottaa. On sellainen olo, ettei ikimaailmassa voisi mennä treffeille, tai ylipäätään nähdä ketään ketä ei ole pakko. Ja parempi niin, sillä olen todella ärsyttävällä tuulella. On kaikkien etu, että sulkeudun kotiin, enkä näyttäydy muutamaan päivään. Töksäyttelen inhottavasti, ihan kun en enää osaisi kommunikoida ja suututtaa asiat, jotka eivät oikeasti kuuluisi suututtaa.

Mitä lähemmäksi menkkoja tullaan, sitä enemmän on PMS-oireilua; väsymystä, ärsytystä ja alakulua sekä fyysistä oireilua. Rintoja aristaa, turvottaa, alavatsa on kipeä, jalkoja särkee ja vatsa on löysällä. Ei tule mieleenkään, että jaksaisin mitään ylimääräistä. Ei huvita lähteä lenkille tai tehdä ruokaa. Ostan jotain valmista kaupasta ja mukaan lähtee jäätelöä sekä suklaata. Makean himo on ihan todellinen ja syöminen tuntuu lohduttavan alakuloisessa olotilassa. Illalla lepuutan hermojani lusikoiden jäätelöä purkista ja puhumalla ystävän kanssa videopuhelua. Yritä tässä opettaa kolme vuotiaalle lapselle tunteiden hallintaa, kun itsekin on vasta harjoittelun alussa. Itsehillintää, itsehillintää.

Nukkumaan mennessä olo on epätoivoinen ja tekee mieli vuodattaa kyyneleitä. Ajattelen; kukaan ei tykkää musta, en ikinä löydä miestä, en koskaan pääse naimisiin ja saa polttareita, miksi aina mulla menee huonosti, näytän ihan kauheelta, mistään ei tule mitään, en osaa mitään, enkä tiedä mitä haluan isona, mikä minusta tulee… maailmantuska on valmis.

Menkkojen viimein alkaessa, olo alkaa hiljalleen helpottaa.

Menkkojen loputtua olo alkaa huomattavasti kohentumaan. Turvotus on poissa ja tekee mieli lenkille, liikkumaan, uimaan, mitä hyvänsä! Olo on kevyt, kivut ja turvotus entistä elämää. Energiaa on paljon enemmän. Aamulla ei väsytä, vaan päivä starttaa hyvin käyntiin. Sitä jaksaa taas pukea päälleen ja surauttaa smoothien. Ruokakaupassa mieli tekee kaikkea raikasta, kevyttä ja kirpeää. Mukaan tarttuu kasa sitrushedelmiä.

Herään aamulla hyväntuulisena. Menen vessan peilin eteen. Hitsit miten näytänkään hyvältä, kuuma muija, siis vau! Olen kyllä upea, tykkään itsestäni ja en muuttaisi mitään! Minnehän sitä lähtisi, nyt tarvitaan jotain säpinää! Puen päälle ihanan mekon ja meikkaan punaa huuliin. Tuntuu hyvältä ja itsetunto on aivan huipussaan. Huomaan, että ovulaatio lähenee.

Mitä lähemmäksi ovulaatiota tullaan sitä paremmaksi elämäni muuttuu. Ihoni hehkuu, olemus säteilee ja olo on kuin lottovoittajalla, ei murheita missään ja kaikki tuntuu mahdolliselta. Ystävät kehuvat säteilevää olemusta ja sanovat minun näyttävän niin hyvinvoivalta ja energiseltä. Sitä enemmän myös seksi on mielessäni. Sitä seksikkäämmäksi tunnen itseni. Sitä enemmän ajattelen deittailua. Mietin, että mistähän saisin jonkun miehen, nyt ja heti! Saatan selata puhelinta ja miettiä, että olisiko ketään vanhaa tuttua, jonka kanssa voisi aloittaa uutta juttua. Mikä ei tietenkään ole kannattavaa, mutta tunteiden vallassa järki voi unohtua. Saatan elämästä hurmioituneena tehdä muitakin hyvinkin erikoisia ratkaisuja, ostella muutaman uuden mekon tai kasan alusvaatteita. Ovulaation aikaan olen ihan valmis treffeille, ihan valmis astelemaan vaikka suuren yleisön eteen, valmis mihin vain! Olo on niin hyvä, niin itsevarma.

Lähdettyäni työstämään haavettani toisesta lapsesta, lopetin hormonaalisen ehkäisyn käytön. Ensimmäistä kertaa aloin todella seurata kuukautiskiertoani, sen pituutta ja omaa mielialaa kierron aikana. Hedelmöityshoitojen alettua kierron seuraaminen on ollut entistä tiiviimpää. Ensimmäistä kertaa olen tehnyt myös ovulaatiotestejä. Kuukautiskierron seuraaminen on todella mielenkiintoista ja antanut  paljon. Olen oppinut lisää omasta hedelmällisyydestä, tunnistanut ja tuntenut ovulaatiot. Olen sen myötä oppinut tunnistamaan omia fiiliksiäni kierron aikana sekä erottamaan PMS-oireet normaalista ärsytyksestä. Olen oppinut kiinnittämään sellaisiin asioihin huomiota, jotka ovat aina olleet minussa, mutten vain ole osannut nähdä niitä. Nyt olen kokenut paljon ahaa-elämyksiä; vau miten tämä kuukautiskierto oikein toimii ja katos tälläsiä viestejä se kertoo!

Niin monesti on tuntunut siltä, että kuukautiskierto on yhtä vuoristorataa ylhäältä alas. Yhden kuukauden aikana itsevarmasta hottiksesta epävarmaksi erakoksi näin karrikoidusti.Välillä nauruitkettää elämä, rinnassa kuplii ilo ja sydän on täynnä pelkkää hattaraa. Välillä jalat ei kanna, tekisi mieli luovuttaa ja välillä ärsyttää aivan jäätävästi ilman järkevää syytä. Kuhan nyt vaan ärsyttää. Ja siis kaikki nämä fiilikset yhden kuukauden aikana kaksitoista kertaa vuodessa suunnilleen! Aikamoista oikeasti! On ollut todella antoisaa tutustua itseeni tällä tavalla ja hahmottaa omien fiilisten ajankohtia. Elämää osaa ennakoida paremmin, kun tietää missä vaiheessa omaa kiertoaan on nyt menossa.

Kuulin myös ensi kertaa, että pahoihin PMS-oireisiin on mahdollista saada lääkätys. Myös hormonaalinen ehkäisy auttaa monella kuukautiskierron mielialavaihteluihin sekä kuukautiskipuihin. Oma elämäni tuntui aavistuksen tasaisemmalta hormonaalisen ehkäisyn kanssa, mutta on tosi ihana tutustua itsensään ilman ehkäisyä. Välillä tunteiden mylläkässä  on vaikeaa, mutta samaan aikaan tunnen suurta kiitollisuutta. On ihan mieletöntä saada tuntea, saada kokea kuukautiskierto vaiheineen yhä uudestaan ja uudestaan. Tunnen suurta kiitollisuutta naiseuttani kohtaan, kiitollisuutta toimivaa kehoani kohtaan. On tämä vaan hienoa olla nainen, kuukautiskierto on meidän supervoima! Kyllä tässä aikamoisen hyväksi itsetutkiskelun mestariksi tulee, kun käy matalalla ja tsemppaa itsensä aina ylös. Ja voi varmaan päätellä missä kohtaa kiertoa olen menossa nyt, hah! Ovulaatiota ja uutta inseminaatiota kohti mennään! Nyt se hirveä pettymys, jonka menkat toi mukanaan, on jo unohtunut.

-Iida

KUVAT Jannamari / Upea&co