Home » Milloin haluttomuus on ongelma?

Milloin haluttomuus on ongelma?

by Iida Åfeldt

Saisinpa seksiä tulin miettineeksi ääneen ystävien kesken taannoin, kun puhuimme suhteista. Siihen ystäväni sanoi, että se ei ole niin kivaa, kun sitä on jatkuvasti tarjolla. Huomaan usean ajattelevani seksiä ja olen aina pitänyt itseäni seksuaalisesti aktiivisena. Toisaalta olen ollut enemmän sinkku kuin suhteessa, eli voisiko syy olla siinä? Ehkä seksi on enemmän mielessä, kun saa vähemmän? Tai kun seksi ei ole samalla tavalla ja yhtä helposti saatavilla kuin parisuhteessa? Ehkä minunkin haluni tyssäisi siihen, jos pariutuisin? Alkaisiko se silloin tuntua minusta enemmänkin velvoitteelta, jota tulisi suorittaa?

Halukkuus on yksilöllistä

Seksuaalinen halu on todella yksilöllistä. Sitä on oikeastaan todella huono vertailla kenenkään kanssa, koska jokaisella meistä on erilaiset mieltymykset, tarpeet ja suhde seksiin. Osa tuntee vahvaa himoa, osalla halu pysyy yllä helposti, osa joutuu nähdä työtä sen saavuttamiseksi, osa ei halua ollenkaan ja osa ei ole koskaan tuntenutkaan erityisen vahvaa himoa tai halua. Osa luulee olevansa vähän haluavia, mutta toisen kumppanin kanssa huomaavatkin haluavansa enemmän tai toisin päin, osa löytää seksihalunsa sinkkuna ja osa taas ei sinkkuna pahemmin seksiä ajattele. Seksuaalinen halu tuskin pysyy läpi elämän edes samanlaisena, vaan vaihtelee. Eikä sille aina ole edes mitään syytä, vaan se on luonnollista ja elämään kuuluvaa. Joskus sitä haluaa enemmän ja joskus vähemmän. Seksihalut saattavat olla kausiluonteisia, erityisesti naisilla, joilla kuukautiskierto vaikuttaa hormoneihin aiheuttaen suurta vaihtelua. Myös elämäntapahtumat ja elämäntilanne vaikuttavat halukkuutta lisäten kuin vähentäenkin.

Kaikki seksuaalisen halun muodot ovat täysin ok. Kukaan toinen ei voi määrittää mikä on sopiva, mikä vähän ja mikä paljon. Vähäiset halut tai haluttomuuskaan ei ole automaattisesti ongelma, jos se tuntuu hyvältä itsestä. Jos kuitenkin on tyytymätön omaan tilanteeseen, niin silloin syytä miettiä omaa halukkuuttaan ja etsiä toivottua ratkaisua. Jos itse huomaa oman halukkuudessaan selkeän muutoksen, voi se kertoa siitä, että omassa elämässä tai parisuhteessa kaikki ei ole kohdillaan. Usein haluttomuus on hetkellistä, mutta toisinaan se voi jatkua pidempään.

Mistä se johtuu?

Haluttomuuteen tyypillisesti vaikuttaa kiire, stressi, uni, elämäntilanne ja parisuhdeongelmat. Esimerkiksi oma terveydentila, sairastuminen, lääkitys, taloudelliset vaikeudet, läheisen kuolema tai sairastuminen, työuupumus, masennus, työttömyys, työkiireet, raskaus, synnytys, vauva-vuosi tai ruuhkavuodet. Ei tarvitse kuin yksi häiriötekijä omassa henkisessä hyvinvoinnissa, niin se laskee mielialaa hurjasti. Ja mieli vaikuttaa kaikkeen!

Aika luonnollista, että halut katoaa, jos oma pää on täynnä ajatuksia? Jos on tyytymätön kumppaniin tai yhteiseen seksielämään tai tyytymätön omaan raskauden jälkeiseen kehoon? Jos on uupunut, kierroksilla tai ylikuormittunut, eikä tiedä miten levätä ja rentoutua? Jos ei ole aikaa levätä, on hirveä työkiire ja illatkin menee vastaillen sähköposteihin, hoitaen kotia ja lasten harrastuksia? On pyykit koneessa odottamassa ripustajaansa, on töihin lähtö ja kello soi kuuden tunnin päästä tai vauvan ensimmäinen yösyöttö on muutaman tunnin päästä?  Jos ei voi rauhoittua, kun mieli on jo yhden asian edellä, miettii mitä kaikkea pitäisi vielä tehdä ja miten seksi vie siltä aikaa? Mitä jos haluaisi vain nukkua ja seksi lyhentää vain yöunia entisestään!

Uskon, että aika monessa parisuhteessa kohdataan seksuaalista haluttomuutta jomman kumman puolelta tai molempien puolelta suhteen aikana. Aika harva omaa samanlaista, yhtenäistä halukkuutta kumppanin kanssa. Usein oma halukkuus alkaa tuntua ongelmalta, jos se ei kohtaa kumppanin seksihalujen kanssa. Silloin ehkä joutuu pysähtymään asian äärelle ja miettiä asiaa enemmän. Sinkkuna omia seksihaluja harvemmin kokee ongelmana tai tulee ehkä mietittyä asiaa sen enempää. Parisuhteessa kuitenkin tulee huomioida kumppanin halut ja toiveet osana omia haluja ja toiveita, eikä niitä voi ohittaa. Varmasti parisuhteessa elävät ymmärtävät puolin ja toisin hetkellistä haluttomuutta, mutta sen pitkittyessä asiasta voi tulla ongelma, joka voi alkaa hiertää parisuhdetta.

Jos seksihalut vähenevät huomattavasti, todennäköisesti aloitteet sen suhteen vähenevät ja seksikerrat harventuvat. Kumppanin aloitteet voivat vain alkaa ahdistamaan ja vähentämään haluja entisestään. Todennäköisesti seksin harrastamisesta kumppanin kanssa tulee yhä vaikeampaa. Ehkä kumppanista etääntyy. Ehkä seksiä harrastaa, koska niin kuuluu tehdä velvollisuudentunnosta kumppania kohtaan. Ehkä seksiä harrastaa, koska täytyy, edes kerran viikossa tai kerran kuukaudessa, vaikkei halua. Ehkä siitä tulee jotain, jota suorittaa, ja jonka toivoisi olevan nopeasti ohi.

Mikä auttaa?

Itse ajattelen, että seksin kuuluu olla nautinto. Se ei saa olla pakko, silloin jotain on pielessä. Jos omissa seksihaluissa havaitsee muutosta, kannattaa jo silloin ottaa asia puheeksi kumppanin kanssa ennen kuin haluttomuudesta tulee ongelma. Jos haluttomuus vaivaa parisuhteessa, on syytä miettiä yhdessä kumppanin kanssa ratkaisua ja keinoja, joilla tilanteesta voi päästä toivottuun suuntaan. Seksin kuuluu tuoda mielihyvää ja lisätä meidän hyvinvointia. Sen pitäisi olla jotain, joka antaa meille jotain hyvää. Se mitä ja millaista se seksi kullekin on, vaihtelee.

Haluttomuus voi joskus olla osa syynä eroon, haluttomuus voi johtaa siihen, että kumppani saa luvallisesti hakea seksiä muualta, haluttomuus voi johtaa avoimeen suhteeseen, pariterapiaan, yksilöterapiaan, seksuaaliterapeutin vastaanotolle tai mitä ikinä. Pääasia, että ratkaisu on osapuolia tyydyttävä.

Puhuminen on varmasti avainasemassa ja itsensä tutkiskelu. Ihminen muuttuu eletyn elämän mukana ja samalla oma suhde seksiinkin voi muuttua. Tietämys seksistä voi kasvaa, omat mieltymykset muuttua ja kehittyä. Se mistä joskus ei pitänyt, voi muuttua tai se mistä piti ennen, voi olla jotain mistä ei pidä enää. Seksuaalisuudenkin suhteen kasvaa, oppii itsestä ja ymmärtää itseään ja haluaan sekä omia mieltymyksiä ja tarpeita. Sooloseksi on hyvä keino tutustua itseensä ja omaan seksuaalisuuteen, jos seksi kumppanin kanssa ahdistaa. Itse liputan sen nimeen!

Jos oma mieli on täysi, on selvästi levättävä ja opeteltava rauhoittumaan. On annettava aikaa ihan vain itselle yksin ja omalle hyvinvoinnille. Ehkä se on mielekästä liikuntaa, omaa aikaa lapsi-arjessa, hyvinvointia tukevaa ruokaa tai oma harrastus. Ja on annettava aikaa toisilleen yhdessä. Halailulle, hellyydelle, esileikille, pornolle, fantasioinnille, seksiviesteille pitkin päivää, hieronnalle, pitkille kuumille suihkuille, saunomiselle, treffeille, musiikille, eteerisille öljyille, suitsukkeille, pitkille aamuille sängyssä ja alostomille leffa-illoille. Seksuaalinen halu usein lisääntyy, kun hyvä elämässä lisääntyy, tyytyväisyys omana elämään lisääntyy ja elämän osa-alueet ovat tasapainossa. Tärkeää, että suhteessa osapuolet ovat tyytyväisiä.

Mieluusti kuulen teidän ajatuksia!

-Iida

LUE MYÖS

Itsetyydytys?

18 kommenttia

Mielikuvia 28.7.2020 - 04:56

Taitavasti kirjoitettu haastavasta aiheesta! 🍀
Halujen eriparisuus on itse asiassa tiettyjen tutkimusten mukaan yleisin syy hakeutua pariterapiaan joissain maissa.
Halun taustalla olevista tekijöistä on olemassa mielenkiintoisia malleja, (mm. Birnbaum 2018), joiden mukaan tosiaan konteksti, estävät ja edistävät tekijät sekä tunneyhteys (~ kiintymys) ovat mukana. Naisilla halun vireytyminen on enemmän sykli, kuin ”sarja”.
Sopiiko kysyä, miten ja mistä olet syventänyt tietämystä seksuaalisuuden alueella?

Vastaa
iidaafel 28.7.2020 - 20:51

Kiitos! Aihe on kyllä todella kiinnostava. En ole opiskellut tai lukenut aiheen kirjallisuutta, eli kaikki tieto on kuultua, havaittua, koettua ja matkalta tarttunutta. Mutta aihe kiinnostaa ja voisin nähdä itseni hyvin seksuaaliterapeuttina tulevaisuudessa!

Vastaa
Helloi 28.7.2020 - 09:08

Yhdessä parisuhteessani halumme erosivat toisistaan melko paljon miehen kanssa. Itse painoin kahta työtä ja energiat olivat todella loppu kun pääsin kotiin. Mies taas olisi halunnut joka ilta.
Itseäni vaivasi myös muu läheisyyden puute. Tuntui aina että pienikin halaus johtaisi miehen seksin haluamiseen. Itse olisin välillä halunnut vain olla muuten lähekkäin. Toisaalta miehen lähestyminen tiesi aina hänen haluavan petipuuhia. Tuohon aikaan itselleni asiasta tuli enemmän suoritusta

Vastaa
iidaafel 28.7.2020 - 20:49

Elämäntilanne varmasti vaikuttaa niin paljon! Kuten sinunkin tapauksessa niin tottakai työmäärä on uuvuttanut eikä silloin varmasti ole seksi ekana mielessä. Ja toi on niin harmi mitä itsekin olen havainnut, että joskus haluisi vain läheisyyttä ilman seksiä, mutta usein on oletus, että se sitten johtaa seksiin.

Vastaa
Nimetön 28.7.2020 - 15:22

Olen ollut suhteessa se, jota on haluttanut vähemmän ja se, jota olisi haluttanut enemmän. Kokemusta on siis molemmin puolin aitaa. Tuskin ne koskaan kohtaavatkaan ihan täysin, halut ja toiveet, hyvässäkään parisuhteessa. Sehän olisi vähän sama kuin että molemmat tahtoisivat joka päivä toisistaan tietämättä samaa ruokaa. Tänään mun tekis mieli lohta ja just sattumalta ton toisenkin…
”Mutta hei, jos sun tekee tänään mieli lohta, niin laitetaan. Hyväähän siitä yleensä tuleekin. Syödään sitten huomenna jotain ihanaa lihaa vaikka”

Vastaa
iidaafel 28.7.2020 - 20:47

Varmasti niin, tuskin koskaan täysin kolahtavat halut yksiin! Ihan luonollista ja tärkeää myös hyväksyä.

Vastaa
Keltainen 28.7.2020 - 18:04

Haluttomuus naisilla on yleisempää kuin miehillä lähinnä siitä johtuen että meillä on luontaisesti vähemmän haluhormoni testosteronia. Meidän kehot valmistaa myös sitä ja se on meille tarpeellinen. Kuitenkin hyvin herkästi sen tuotanto vähenee jos kohdalle osuu jokin, jälleen, naisille yleinen vaiva. Näitä ovat esim. anemia, matala ferritiini tai lievä kilpirauhasen vajaatoiminta.

Naisen haluttomuus ikävästi useimmin laitetaan psyykkisen puolen oireiluksi, vastaavasti jos mies valittaa lääkärille matalaa libidoa, otetaan asia varmasti todesta ja otetaan laaja hormonipaneeli. Naiselle taas suositellaan puhumista ja rentoutumista. Aika suuri epäkohta!

Toki henkisellä hyvinvoinnilla on merkitystä seksuaalisuuteen. Esimerkiksi stressi lisää stressihormoni kortisolin eritystä jolloin sukupuolihormonien valmistukseen riittää vähemmän materiaalia. Ravintoainepuutokset kuten epa-öljyjen puute aiheuttaa sen että keho ei voi valmistaa riittävää määrää tarpeellisia hormoneita. Miehet eivät ole näille mainituille kompastuskiville yhtä alttiita sillä heidän pääasiallinen hormoninsa, testosteroni kiertää heillä kehossa niin runsaana. Meillä naisilla on toisin ja pienikin juttu saattaa tönäistä hormonitasapainon tolaltaan.

Itse haluttomuudesta vuosia kärsineenä kehotan seuraavaa: tarkistuttakaa kilpirauhas/hemoglobiini/ferritiiniarvot ja käykää terveystarkastuksessa. Syökää hyviä, pehmeitä rasvoja kuten kalaa ja vältelkää transrasvoja. Hyvä monivitamiini mukaan!

Vastaa
iidaafel 28.7.2020 - 20:55

Kiitos tärkeistä huomioista aiheeseen! Se on niin totta, vaikka kuinka söisi ravitsevaa ja monipuolista ruokaa, niin harvemmin siitä saa kaikki tarvitsemansa vitamiinit, hyvät rasvat, kivennäisaineet ja hivenaineet. Ja kyllä vitaamiinien puutoskin vaikuttaa mielialaan. Puhumattakaan tietysti raudanpuutteesta, joka vaikuttaa todella laajasti hyvinvointiin ja monella elämän osa-alueella. Erityisesti raskauden ja synnytyksen jälkeen rautavarastot voivat olla todella olemattomat.

Vastaa
Nimetön 28.7.2020 - 22:23

Naisten haluttomuudesta puhutaan ääneen (ainakin ”muija pihtaa eikä anna” -tasolla).
Miesten haluttomuus taas on vaietumpi asia.
Itse epäilen, että parisuhteet, joissa nainen haluaa enemmän kuin mies, ovat verrattain yleisiä. Niistä ei vaan puhuta.

Vastaa
iidaafel 28.7.2020 - 22:42

Varmasti, uskon myös siihen, että miehen haluttomuus on vaikeampi aihe. Koska sukupuoleen on sidottu tiettyjä oletuksia ja oletetaan, että mies on luonnostaan se haluavampi osapuoli, jolla seksi on aina mielessä ja joka haluaa aina. Naisen taas oletetaan vähän olevan vaikea, pihtaavan. Ja miesten seksikumppanien määrää ihannoidaan, naisilla taas on ihan toisin päin!

Vastaa
Mnm 29.7.2020 - 10:59

Tämä! Lisäksi kiihottumismalleja on erilaisia, esim. spontaani, jolloin seksi vain tulee mieleen ja sitä tekee mieli tai responsiivinen, jolloin halu herää pikkuhiljaa erilaisista ärsykkeistä. Vaikka selvää jakoa ei voi tehdä, ehkä naisilla on yleisempää responsiivinen malli ja jollei tätä tiedosta, saattaa tehdä vääriä johtopäätöksiä haluttomuudesta.

Vastaa
Jhgg 29.7.2020 - 14:31

Tämä keltaisen – kommentti oli loistava ja niin hyvin kiteytetty. Olen lukenut myös, että e-epan puutos vaikuttaa moneen asiaan ihan alkaen mielenterveydestä vakaviin sairauksiin. Ja monivitamiini on myös tarpeellinen.

Vastaa
iidaafel 29.7.2020 - 20:25

Samaa mieltä, hyvä kommentti ja tärkeä aihe. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, kun ravitsee kehoa oikealla ravinnolla lisineen, se vaikuttaa myös mieleen, eli myös henkinenkin puoli samalla vahvistuu.

Vastaa
Jjj 28.7.2020 - 20:52

Hei!

Itselläni tarttui silmään tekstin yhdyntäkeskeisyys. Seksi on niin moninainen juttu ettei se aina kaipaa yhdyntää.

Vastaa
iidaafel 28.7.2020 - 20:56

Samaa mieltä, seksi voi olla mitä vaan ja tietoisesti en puhunut yhdynnästä, vaan seksistä. Seksin voi jokainen määritellä haluamallaan tavalla, se ei ole vain penetraatiota.

Vastaa
imvali 29.7.2020 - 14:09

Toden totta keskustelu tuntuu vuodesta toiseen käsittelevän naisten haluttomuutta. On toki tärkeä puheenaihe se, ettei kenelläkään ole velvollisuutta antaa. Tärkeää on myös keskustella siitä, että jos ja kun parisuhteen sopimukseen myös yhteinen seksuaalielämä kuuluu, myös haluttomuudesta tulee voida keskustella, siitä vaikeneminen aiheuttaa sen, että törmätään muuriin, jonka jäljiltä on paha olla.

Itse elin seksittömässä suhteessa vuosia. Ex-mieheni oli se haluton osapuoli ja se vaikeneminen ja torjunta traumatisoivat vuosiksi eteenpäin. Miehen haluttomuudesta parisuhteessa ei puhuttu silloin, ei oikein puhuta vieläkään. Eikä siitä, että se haluttomuus ei ole pelkästään sitä, ettei yksi saa eikä toinen anna, vaan pahimmillaan vallankäyttöä, joka voi jättää pahat jäljet kumpaankin osapuoleen.

Vastaa
Nimetön 29.7.2020 - 14:47

Kuten myös. Elin seksittömässä suhteessa yli kymmenen vuotta.
Tiedän ainakin kahden ystäväni eläneen samoin tahoillaan suhteissa, joissa mies ei halunnut, eikä seksiä näin ollen ollut.

Vastaa
iidaafel 29.7.2020 - 20:22

Varmasti niin, siksi en tässä postauksessa puhunut sukupuolesta, eli tämä voi koskettaa ketä vaan. Käytin myös sanaa kumppani, sillä en halunnut rajata tekstiä koskemaan naisten haluttomuutta. Vaikka varmasti siitä keskustellaan enemmän. Miesten haluttomuus on vähän keskusteltu siihen nähden. Ja varmaan sitä kautta vähän ymmärretty ja vaikea paikka naiselle suhteessa ottaa asiaa esiin kumppanin tai muidenkaan kanssa. Ja helposti voi alkaa miettiä, onko itsessä vikaa tai eikö kelpaa.

Todella tärkeä pointti, että haluttomuudesta pitäisi voida keskustella kuin mistä tahansa muustakin asiasta, jottei siitä tulee joku mörkö, jota vältellä. Silloinhan aihetta pakoilee ja tilanne vain vaikenee.

Vastaa

kommentoi postausta