Home » Milloin pottailun voi aloittaa?

Milloin pottailun voi aloittaa?

by Iida Åfeldt

Tämä on kysymys, jota minulta on eniten kysytty, kun kuva meidän  vessan pottanurkkauksesta päätyi Instagram stooriini. Luovuin hoitopöydästä, sillä en enää ollut käyttänyt sitä kuukausiin Eemin kanssa. Sisustin meidän vessaan pienen pottanurkkauksen. Eemin vaipanvaihdot sujuu lattialla tai sylissä. Hänen kiemurtelut ja kääntyilyt aiheutti hoitopöydällä turhia vaaratilanteita. Niinpä se keräsi vessassa vain pyykkejä päällensä.

Kävin raskausaikana Vaipaton vauva -verkkokurssin, jonka innoittamana olen harjoittanut vessahätäviestintaa omien voimavarojen rajoissa. Sen vuoksi meiltä löytyi potta jo ennen vauvaa, joka on nykyään myös käytössä.

Mikä ihmeen vessahätäviestintä?

Yksinkertaisuudessaan vessahätäviestinnällä tarkoitetaan sitä, että vanhempi seuraa vauvan viestejä kakka- ja pissahädästä ja käyttää vauvaa tarpeillaan lavuaarin, potan tai pöntön päällä mahdollisimman usein. Vauvaa havainnoimalla aikuinen oppii tunnistamaan vauvan viestejä vessahädästä. Itse huomasin aika nopeasti ne eleet, jotka edeltää kakkaamista. Lisäksi kiinteiden myötä ajankohdasta tuli säännöllinen, eli on ollut helppo käyttää vauva silloin potalla. Pissaamisen suhteen en ole ollut yhtä onnekas, usein tulee vaippaan, usein lattialle ja välillä pottaan. En ole ottanut paineita, vaan olen toteuttanut vessahätäviestintää itselleni sopivalla tavalla ja pääasiassa vain kotona.

Vessahätäviestintää on harjoitettu läpi historian, sillä vaipat ovat uusi keksintö. Lisäksi ne ovat suuressa osassa maailmaa edelleen yleellisyystuote. Vaipat ovat niin arkipäivää, että harvoin vaipattomuutta tulee edes ajatelleeksi. Ennen ei ollut pesukoineita, eikä juurikaan mahdollisuuksia pestä pyykkiä jatkuvasti. Myöskään vaatteita ei ollut useita vaatekertoja, eli niitä ei tosiaan voitu vaihtaa joka vahingon sattuessa, vaan piti tulkita vauvan viestejä vessahädästä. Villahousut imivät hyvin nesteen ja usein housuissa oli aukko haarojen kohdalla, joka mahdollista tarpeiden tekemisen.

Nykyään vauvat opetetaan siihen, että vaippa on yhtä kuin vessa ja sitten tulee hetki, kun vaipasta pitäisikin oppia pois. Pitäisi poisoppia opitusta tavasta ja oppia, että potta/pönttö onkin vessa. Vessahätäviestintä tukee kuivaksioppimista. Vaikka alkuun ajattelin, että mitä hihhulointia, niin en tosiaan ajattele enää, vaan aioin hyödyntää myös ammatissani ja vanhempia tukiessa pottailuun. Kaksi vauvojen kautta ystäväkseni tullutta äitiä ovat toteuttaneet myös vessahätäviestintää tavallaan ja heidän kanssa on ollut kiva puhua onnistumisista. Erityisesti kakan kanssa homma on ollut helppoa. Ja tietysti säästyy vaippoja ja rahaa.

 Koska potalle?

Minä olen käyttänyt vauvaa potalla jo pidemmän aikaa. Hän on nyt 9kk ikäinen. Pottailun voi aloittaa 6kk iän jälkeen, yleensä silloin, kun lapsi osaa istua. Kuivaksi oppimiseen tarvitaan kuitenkin, että lapsi hahmottaa itse oman vessahätänsä. Vauvan hermosto ei ole niin kehittynyt, että se voisi hallita virtsarakkonsa ja suolensa toimintaa. Normaalisti lapsi oppii tunnistamaan hätänsä noin 18-24kk ikäisenä. Pottaan voi kuitenkin tutustua jo aiemmin ja siellä käydä istuskelemassa. Se, että potta on tuttu esine ja miellyttävä, edesauttaa kuivaksi oppimista. Mutta mikään kiire ei potalle suinkaan ole ja jokainen tekee, kuten omalle perheelle parhaalta tuntuu!

Potta tutuksi

Potta kannattaa tehdä lapselle tutuksi ja antaa hänen kokeilla potalla istumista, ehkä vaatteet päällä, ehkä ilman vaippaa, kokeile ja kuulostele. Potta voi alkuun jännittää ja harmittaa, jolloin on hyvä pitää muutamia päiviä taukoja ennen kuin kokeilee uudestaan. Potalla on hyvä olla pieniä hetkiä kerrallaan ja säännöllisesti. Esim. aina vaipan vaihdon yhteydessä aamulla ja illalla. Pottailusta kannattaa tehdä mukavaa ja luoda ympäristö lasta miellyttäväksi. Kun potta on tuttu ja turvallinen, siinä istuu mielellään. Ei haittaa vaikkei sinne aina mitään tulisikaan, siitä ei kannata tehdä numeroa. Kun tulee, kannattaa siitä kehua lasta, sillä tavalla hän oppii liittämään tapauksen pottaan ja ymmärtää, että tätä tässä haettiin. Se on yhteinen ilon aihe.

Milloin kuivaksi? 

Lapsi oppii kuivaksi noin 3-vuotiaana, osa aiemmin, osa myöhemmin. Se on yksilöllistä. Tyypillisesti lapsi oppii potalle 2-3-vuotiaana. Lapsen kanssa voi alkaa harjoitella kuivaksi oppimista, kun hän osaa osoittaa ilmeinen, elein, ehkä sanoin, että hänellä on hätä. Silloin lapsi on tietoinen hädästään ja hänellä on herkkyys kuivaksi oppimiselle.

Vahinkoja saattaa silti sattua. Lapsi saattaa unohtaa oman hädän leikin keskellä. Kuivaksi oppiessa on hyvä, jos pottia on useita ja lapsen näkyvillä. Lasta on hyvä muistuttaa ja kysyä hädästä.

Jos lapsi ei suostu potalle?

Jos vauva/taapero ei viihdy potalla ja se aina itkettää, niin kannattaa suoraan ottaa vain aikalisä ja kokeilla myöhemmin uudelleen. Uusi tilanne aina jännittää ja sen takia olosuhteisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Ja kuten sanottu, kiire potalle ei ole ja pakottamalla sitä ei kannata tehdä, sillä lasta ei voi pakottaa kypsymään.

Kaikki eivät koskaan suostu potalle, eivät isompinakaan. Osa haluaa suoraan pöntölle pienentäjän ja korokkeen kanssa. Joku ehkä haluaa pissata seisaaltaan.  Jollakin voi auttaa se, että saa itse valita kaupasta oman pottansa. Joillakin pitää olla aina se yksi ja sama potta tai muualle ei suostu istumaan. Siihen tarkoitukseen sopii esim. matkapotta todella hyvin. Joku taas ei suostu tarpeilleen vieraassa paikassa, kuten päiväkodissa, vaikka mitä olisi yritetty.

Joillain toimii se, että ollaan ilman vaippaa pari päivää, jolloin lapsi huomaa, kuinka epämiellyttävää se on ja sen jälkeen lapsi menee mielellään potalle tai pöntölle. Joskus taas päiväkoti ja muilta lapsilta mallioppiminen on se juttu.Kotonakin kannattaa antaa lapsen olla vessassa, nähdä kun vanhemmat tai sisarukset käy vessassa. Joillekin on tärkeää päästä itse valitsemaan alushousunsa kaupasta ja se laukaisee tilanteen.

Isomman lapsen kanssa voi lukea aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, pottakirjoja on vaikka ja kuinka! Myös kakka ja pissa asioita kannattaa puhua ja niiden tulee olla aikuiselle ihan normaaleja juttuja, silläkin on vaikutus mitkä ovat aikuisten asenteet. Vaipan sisältöä voidaan ihastella ja ihmetellä hetki, samalla sanoittaa tilannetta. Niin pissa ja kakka tulevat tutuksi ja lapsi alkaa ymmärtää omaa hätäänsä.

Joskus voi kuitenkin muutos lapsen elämässä vaikeuttaa pottailua, voi jopa olla, että tulee taantumaa tai lapsi kieltäytyy kokonaan. Jollain taas on fyysisiä rajotteita, toisella tarpeet ja oppimisen edellytykset ovat erilaisia. Pottailusta ei kannata ottaa paineita, se alkaa vain stressata kaikkia ja kaikilla on epäonnistunut olo. Kyse on herkästä asiasta, jonka kanssa pitää olla hienotunteinen.

Tsemppiä pottailuihin!

-Iida

6 kommenttia

Torey 26.6.2019 - 11:14

Ois just tärkeää muistaa, että lapset on yksilöitä. Osa oppii tosi aikaisin ja osa vähän myöhemmin. Eikä se haittaa. Ei ole kilpailu. Myös saman perheen lapsissa voi olla isoja eroja! ?

https://naissanelioissa.wordpress.com/

Vastaa
iidaafel 26.6.2019 - 12:32

Joo todellakin, jokainen oppii ajallaan ja omaan tahtiin!

Vastaa
Eveliina29 26.6.2019 - 12:43

Hahah just ku luin tätä huomasin et ellalla on hätä ja täten saatiin kakat pottaan. Kotona ilman vaippoja ollaan. Vvv on kyl niin huippua ja tuonut niin paljon iloa tähän vauva-aikaan! Nyt ella 10kk tehnyt pottaan 6kk asti ja sitä ennen lavuaariin ja pönttöön. Nyt menee päiviä ilman vaippaa ja kaikki tulee pottaan, välillä taas saa koko ajan olla rätin kans heilumassa kun pissoja tulee lattialle. Mielestäni just ku vvv:ä tekee niin nuo yleiset neuvolan ohjeistukset ei päde.

Vastaa
iidaafel 26.6.2019 - 20:50

Joo ehdottomasti sun kanssa samalla linjalla ja teillä on mennyt kyllä niin upeasti ton vvv:n kanssa!! Kyllä mä uskon, että sen avulla lapsi oppii kuivaksi aiemmin, koska oppii siiheen!

Vastaa
eeva7 26.6.2019 - 15:39

Vessahätäviestintä on the shit! Mitään tarvetta odotella (vaippafirmojen promoamia) herkkyyskausia ei ole ainakaan omalla kokemuksella. Poika oli kuiva päivät ja yöt 1,5v ja pissavahinko on sattunut nyt 3 veelle vain kaksi-kolme kertaa leikkien tuoksinassa, muuten aina menee itse potalle tai pyytää vessaan. Varmasti vauvana aloitetun vessahätäviestinnän vuorovaikutuksen ansiota kaikki. Potta ei pelota lasta joka on istuskellut sillä koko ikänsä. Se kannattaa laittaa kotona paikkaan jossa housuton lapsi pääsee itse istumaan sille helposti, kaupungilla kannan mukana vessarengasta kärryssä, pissataan puskaan kesällä tai kannattelen lasta pöntöllä. Kannattaa kysyä omilta vanhemmilta milloin he ovat opettaneet potalle, usein se on ihan muutama vuosikymmen sittenkin Suomessa ollut paljon aiemmin kuin nykyään, kun vaipat ovat niin imukykyisiä.

Koko hommassa ei ole mitään uutta eikä ihmeellistä eikä vaativaa historian tai maailman mittakaavassa, lyhyellä googlauksella selviää perusperiaatteet. Englannin kielellä ”elimination communication”. Helppo aloitus on aamupissa tai muuten jolloin tietää että varmasti on hätä.

Mahtavaa että kirjoitat tästä ja levität ideaa myös ammattisi piirissä!

Vastaa
iidaafel 26.6.2019 - 20:52

Kiitos ja tosi kiva kuulla! Mitään uutta ja ihmeellistä ei tosiaan ole, mutta ollaan vaan vierouduttu ajatuksesta ja moni sen takia kokee vessahätäviestinnän vaikeana. Mahtavaa, että teillä on sujunut noin hyvin!

Vastaa

kommentoi postausta