Helmikuussa julkaisin blogissa Näin me tapasimme -postaussarjaa. Se sai aivan ihanan vastaanoton ja hyvää palautetta. Helmikuu on jo ohi, mutta julkaisen vielä yhden ”bonus” tekstin! Tämän on kirjoittanut Sanna ja se kertoo hänen ja hänen puolisonsa tapaamisesta.
Tämän ja kaikki aiemmat sarjan postaukset voi myös kuunnella!
Oli pääsiäinen. Oltiin oltu tyttöjen kanssa juhlimassa Helsingissä edelliset kaksi päivää. Sellainen todellinen tyttöjen sinkkureissu! Kahden ystävien kanssa vietetyn vuorokauden jälkeen oli haikeaa olla yksin kotona. Oli sunnuntai-ilta ja pääsiäisen pyhät sen kun jatkuisivat.
Onneksi minulla oli koira. Käperryn koirani kainaloon miettien ”löytäisimpä täydellisen miehen viereeni”. Sellaista ei Helsingistä löytynyt, vaikka yritys oli ollut kovasti siihen suuntaan. Tylsistyneenä avasin Tinderin ja aloin selaamaan.
Jonkin ajan päästä alkoi tuttu turhautuminen. Sunnuntai-ilta ja selasin Tinderiä koira kainalossa. Päätin, että nyt saa riittää, selaan vielä kymmenen miestä ja sitten poistan koko sovelluksen. Kymmenes mies oli vaalea, komea, siististi pukeutunut ja kuvissa oli mukana myös valkoinen koira. Täydellinen mies. Swaippasin oikealle ja laitoin ystävälleni viestillä kuvan miehestä. Kuvan saatteeksi kirjoitin: ”Tässä on mun tuleva aviomies ja lasten isä”. En voinutkaan poistaa sovellusta, sillä halusin jäädä odottamaan tuleeko meistä match.
Menin nukkumaan mies mielessä. Aamulla herätessäni meistä oli tullut match kyseisen miehen kanssa. Aloimme viestitellä ja sovimme heti, että hän tulee luokseni keskiviikkona. Välillämme oli pidempi välimatka, joten oli turvallisempaa pyytää hänet luokseni. Sovin parhaan ystäväni kanssa, että hän on valmiudessa, jos jotakin sattuu ja tarvittaessa tulee luokseni, jos minusta ei kuuluisi. Mies ajoi pihaan ja käveli luokseni tulppaanien ja snickers-patukoiden kanssa. Hän tiesi mistä tykkään.
Me istuimme sohvalla ja juttelimme. Päätin iskeä heti faktat tiskiin, sillä olin niin kyllästynyt deittailuun ja ajan tuhlaamiseen miesten kanssa, jotka eivät tienneet mitä haluavat. Kerroin, että en halua pelleillä ja tuhlata aikaa, vaan haluan naimisiin, lapsia, omakotitalon, farmariauton ja mökin. Kysyin mieheltä luetteloni jälkeen: ”Mitäs sä haluat?” ja hän vastasi: ”Sä oot mun tuleva vaimo” ihana hymy huulilla. Aivan naureskelin, niin taidan olla. Saman viikon perjantaina menin miehen luokse viikonlopuksi ja lauantaina leivoin jo appivanhemmille mustikkapiirakkaa. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.
Muutaman kuukauden päästä tapaamisesta muutin miehen luokse, myin oman asuntoni ja vaihdoin työpaikkaa. Monet sanoivat, että etenimme liian nopeasti. Me vastasimme, että tämä on rakkautta. Nyt 3 vuotta myöhemmin olemme onnellisesti naimisissa, asumme ihanassa omakotitalossa, pihassa on valkoinen farmariauto ja sylissä täydellinen tytär.
-Sanna
3 kommenttia
Ihana ja niin tutun kuuloinen tarina! Näin kävi meillekin, tosin oli joulunpyhät. Yhteistä matkaa takana nyt neljä vuotta ja sylissä kaksi ihanaa pientä ihmistä. Kiva kuulla joskus positiivisia tarinoita tinderiin liittyen, sen että joku muukin on sieltä löytänyt rakkauden!
Voi ihanaa! On ihana juurikin kuulla näitä onnellisia Tinder tarinoita, antaa toivoa <3
Olen vasta lähiaikoina eksynyt blogisi pariin ja asenteesi ja avoimuutesi takia olen jäänyt lukijaksi. Omassa lähipiirissäni onnellisia Tinder-kokemuksia on paljon! Itse olen naimisissa Tinderistä löytämäni miehen kanssa ja meille on tulossa loppukeväästä toinen lapsi. Lisäksi ystäväpiirissäni on useampi vakiintunut Tinder-pari, muutamat ovat naimisissa ja muutamilla on lapsia, osa on seurustellut useamman vuoden. Toivottavasti onni osuu sinunkin kohdalle, mitä kautta se sitten tuleekin! Ihanaa kevättä <3