Muistan aina lapsena isän ostaneen kukkia äidille ja meille kolmelle tyttärelle Naistenpäivänä. Hän teki niin aina. Isän menehdyttyä ajattelin, että minulle tulee muuten olemaan isona mies joka tuo kukkia Naistenpäivänä. Muilla päivillä ei ole väliä, mutta Naistenpäivänä haluan kukkia. Ajattelin pitkään, että kyseessä on päivä, jolloin naisia hemmotellaan ja yleisesti tämä tapahtuisi miesten toimesta.
Miehen puutteessa olen aina ostanut vähän paremman kukkakimpun itse itselleni Naistenpäivänä. Ja ehkä vähän marttyyrinä. Minä nyt ostan nämä kukat, kun kukaan muu ei osta. Mutta onko Naistenpäivän idea, että miehet huomioi naisia? Vai voisiko naiset huomioida toisiaan?
Päivä on naisille, me naiset olemme upeita, vahvoja ja voimakkaita. Me emme tarvitse miehiä sitä kertomaan, mutta ehdottomasti tarvitsemme toisiamme, toisia naisia. Se, että nainen on toiselle naiselle hyvä ja pelaa samalla puolella ollen tiimin jäsen, on huikeaa. Liian usein nainen on toiselle naiselle vihollinen.
Vaikka mikään muu ei olisi niin tärkeää, kuin olla naisen ystävä. Antaa toiselle naiselle mahdollisuus levittää siivet ja auttaa hänet lentoon, eli naisten tulisi auttaa toisiaan eteenpäin ja kohti upeita asioita. Tulisi unohtaa kateellisuus, ilkeys ja juorut. Pitäisi unohtaa ajatus, että toisen hyvä on itseltä pois, sillä toisen hyvä antaa itselle. Liian usein me vertaillaan itseämme toiseen naiseen, kadehditaan toista naista ja littaamme, jopa kiusaamme toista naista. Harvoin me miehille tehdään samaa.
Naistenpäivä on muutakin kuin kukkia miehiltä, vaikka ei niistä tarvitse kieltäytyä, heh! Ehkä voisit ostaa kukkia sinun mielestäsi upealle naiselle! Naistenpäivä on osoitus siitä, että me naiset olemme vahvoja yhdessä. Yksin kukaan ei ole mitään. Ollaan siis toistemme puolella, koska kukaan muukaan ei meitä puolusta.
Ihanaa Naistenpäivää!