Puhelimella tulee otettua valtavasti kuvia, jotka ei koskaan mene mihinkään. Toisinaan tai aika usein tulen selanneeksi kuvia puhelimesta. Eemi tykkää hurjasti katsoa itseään koskevia kuvia ja videoita. Jälleen kerran selasin kuvia puhelimen ruudulta ja halusin jakaa muutamia kuvia myös teille! Kuvat sijoittuvat vauvavuoteen.

Eemin syntymä. Ensimmäiset päivät sairaalassa. Kotona ensimmäistä kertaa.

Mummilla vierailua. Koirat nuuhkivat ja vahtivat Eemiä. Nukuimme aina mummilan sohvalla, jotta minulla oli lyhyt matka keittiöön lämmittämään maitoa yöisin. Välillä vähän väsytti.

Näin ne asiat hoituivat! Kantoreppu oli se paras paikka olla, vaikka vähän pääretkotti. Kaupassa vaunut toimivat paikkana ostoksille.

Elämä oli onnellista ja väsynyttä samaan aikaan. Päivääkään en vaihtaisi.

Arjen todellisuutta. Vaunut oli kyllä suurin pelastus tavaran kuljetukseen, sillä sai hyvin vietyä roskat. Lajittelu kun on aika moista hommaa! Jo ei ollut vaunuja, oli lapsi ja kamat repussa.

Ihania yhteisiä hetkiä ja rakkautta. Ihana kaljuuntunut ukkeli!

Roskakatos-selfie. Otin kuvan sillä ajatuksella, että minä ja exäni. Ja nauroin omalle vitsilleni.

Puoli vuotias pieni ihminen. Ja hänen maailman rakkain roska-auto, jonka hän itse bongasi kirpputorilta, eikä päästänyt käsistään.

Kesä ja valo. Ilo ja onnellisuus. Kaikki näkyy kasvoilta.

Syksy ja tosi toimissa jälleen. Rattaat toimii kuljetukseen. Monesti mietin, miten selvisin ennen niitä! Kauppareissulla on aina aikaa selfien ottoon. Hommat sujuvat kantorepun kanssa, sillä Eemi on aina pelännyt imuria. Imuroida voi vain Eemi sylissä.

             Arkea, kaupassakäyntiä, tavaroiden ja lapsen kantamista, väsymystä. Roskien vientiä rattailla ja yökkärissä kauppaan.