Home » Varhaiskasvatuksen palkka ei ole alan ainut ongelma

Varhaiskasvatuksen palkka ei ole alan ainut ongelma

by Iida Åfeldt

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on irtisanottu päättymään 31.3.2020 ja tällä hetkellä kunta-alan pääsopijajärjestöt neuvottelevat uusista sopimuksista. Kunnat työllistävät noin 420 000 henkilöä ja suurin osa KVTESin piirissä työskentelevistä on naisia, eli opetustyössä, hoivatyössä ja sosiaalialalla työskentelevät noudattavat KVTESiä tai OVTESiä.

Eli nyt on oiva aika tehdä muutoksia ja vaikuttaa. Median huomio on kiinnittynyt taas palkkaukseen. Minusta tuntuu, että viimeiset vuodet varhaiskasvatuksen palkkaus on puhututtanut ja junnannut palkkapuheen ympärillä. Se on huono, eikä vastaa työn vaativuuteen ja vastuuseen. Palkka vaihtelee 2400-2600 euron välillä. Toisaalta keskustelulla on saatu hyvää aikaan. Yleisen keskustelun myötä on jo muutamassa vuodessa vaikutettu palkkakehitykseen. Itse työskentelen Helsingissä ja täällä palkkoja on kahtena vuotena nyt nostettu. Suunta on todellakin oikea. Toisaalta ei voi olla ajattelematta, että onko palkkapuhe kääntynyt myös alaa vastaan?

Kunnat kilpailevat erilaisin eduin ja rahallisin bonuksin siitä, kuka on houkutteleva työnantaja. Silti pula työntekijöistä pysyy. Vaikka palkka nousisi tulevaisuudessa 3000 euroon, niin se ei riitä.

Palkkakeskustelun vuoksi tuntuu unohtuvat täysin, että uupuminen on yksi iso ”ongelma” alalla. Sitä ei palkankkorotuskaan ratkaise. Työolot on hyvin vaihtelevia ja mielestäni ne tulisi hoitaa ihan ensin kuntoon. Työolot toimivat myös houkuttimena työlle. Hyvällä palkalla huonoissa työoloissa ei viihdy kukaan kauaa.

Lapsiryhmät ovat suuria, tilat puutteellisia, epäkäytännöllisiä päiväkotikäyttöön ja toisinaan lapsiryhmään nähden liian pieniä. Henkilökuntaa on liian vähän, se vaihtuu usein ja aivan liian usein henkilökunta työskentelee vajaalla mitoituksella. Seuraa noidankehä. Työolot ovat raskaat, henkilökunta uupuu ja sairaslomia tulee paikkailemaan sijaiset. Työuupuminen on työnajantajalle sekä yhteiskunnalle iso taloudellinen menetys, mutta henkilölle itselleenkin se on iso menetys, oman hyvinvoinnin menetys ja voi johtaa masennukseen.

Liian usein tilanteet kärjistyvät. JHL:län kyselyn mukaan väkivalta on arkipäivää alalla. Yksi syy haastavan käyttäytymisen lisääntymiseen on isot ryhmät ja vaikea henkilökuntatilanne. Kaikki lapset eivät omaa taitoja toimia isossa ryhmässä, joka ajaa haastavaan käyttäytymiseen. Lapsi ei aina ole haastava, mutta päiväkoti ympäristönä on haastava lapselle. Henkilökunta ei aina ole ammattitaitoista eikä ole koulutusta tai osaamista haastavan lapsen kohtaamiseen, jolloin tästäkin tulee noidankehä. Myöskään koulutus ei ainakaan omalla kohdallani vastannut konkreettista työtä tai tämän hetken varhaiskasvatusta. Pedagogista työtä on vaikea tehdä, jos työolot eivät sitä mahdollista.

A-Studio: Miksi lasten väkivalta lisääntyy?

Pääkaupunkiseudulla työntekijöistä on valtava pula ja rekrytointi ei tuota tulosta. Ei ole hakijoita. Yliopistoissa varhaiskasvatuksen opettajan hakijamäärät ovat laskeneet, Helsingissä jopa 27 %. Mielestäni se kertoo paljon. Eikä asiaan vaikuta vain palkka, kaikki ei ole korvattavissa rahalla. Työhyvinvointiin on puututtava. Silloin vältyttäisiin henkilökunnan uupumiselta, rahaa säästyy sairaspoissaoloilta ja lasten olisi helpompi olla päiväkodissa. Uskoisin haastavan käyttäytymisen vähenevän.

Alan työntekijänä ja äitinä asiaa näkee kahdelta puolelta. Äitinä minä todellakin toivoisin alalla olevan hyvinvoivaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, sillä minä annan heidän vastuulle minun lapseni. Arvostus henkilökuntaa kohtaan on todella suuri. He jaksavat huolehtia minun pienestäni. Ennen kaikkea opettaa asioita, joihin en kotona pysty. Mitä tapahtuu, jos lapselleni ei joskus olisi ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa päiväkodissa tai myöhemmin koulussa? Milloin tähän asiaan herätään, joka vaikuttaa meidän kaikkien tulevaisuuteen?

-Iida

LUE MYÖS

Päiväkotityön plussat ja miinukset

KUVAT // Salla Seppälä

46 kommenttia

Miiaa 16.2.2020 - 21:56

Tärkeä aihe. Työolot on todella vaihtelevia mutta palkkauskin on kyllä suuri ongelma. Varsinkin yksityisellä. Ei se kovin motivoivaa ole tehdä tätä rankkaa ja tärkeää työtä, kun käteen jää 1800 e kuussa. Itse valmistuin vasta vuosi sitten ja ihmettelen että missä se pula opettajista on kun ainakin tampereen kaupungilla on vaan sijaisuuksia tarjolla. Mutta ilmeisesti kaupungilla ei kovin helposti vakinaisteta? Siksi on pakko olla yksityisellä vielä surkeammalla palkalla, koska ainakin on vakityö. Onko Helsingissä sama juttu? Kaikenkaikkiaan surettaa, ettei laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä ymmärretä ja siihen panosteta.

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:29

Itse olen ollut vain kaupungilla töissä, joten yksityisen palkat ovat vähän tuntemattomia, mutta olen käsittänyt niiden olevan vielä huonompia. Helsingissä katsoin juuri reksryä, niin on vakituisia paikkoja ja sijaisuuksia. Alkupalkat ovat 2639 euroa. Usein määräaikaisuudesta voidaan vakinaistaa, monestihan onkin niin, ettei joku enää palaa yms. Itse olen aloittanut vakinaisena ja edelleen samassa paikassa.

Vastaa
Nimetön 16.2.2020 - 22:40

Voi kyllä! Itse työskentelen tällä hetkellä opena ryhmässä, jossa on neljä tuen tarpeista lasta, joista yksi tarvitsee aikuisen vierelleen käytännössä koko ajan, jotta voimme taata muun lapsiryhmän turvallisuuden. Lapsen tuen tarve huomattiin heti alkusyksystä, mutta lapsi joutuu silti odottamaan riittäviä tukitoimia seuraavaan syksyyn (koska lisäresursseja ei myönnetä kesken toimintakauden). Odotellessa lapsi sekä muu ryhmä kärsivät ja henkilökunta uupuu mahdottoman tehtävän alla. Muut tuen tarpeiset lapset käyttäytyvät entistä haastavammin, koska aikamme (ja kätemme) ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen.

Vuosi on lapsen elämässä tosi pitkä aika.

Erikseen ovat vielä ne päivät, kun uhkapelataan kaikkien hyvinvoinnilla ja jätetään tilaamatta ryhmäämme sijainen, koska ”talon suhdeluvut ovat kunnossa”.

Eniten syö naista, kun ei parhaasta tahdostaan ja 100 %:sta työpanoksesta huolimatta pysty tarjoamaan lapsille niin laadukasta varhaiskasvatusta, kuin he ansaitsisivat (ja mihin vasu meitä velvoittaa).

Vakalaki pitäisi saada tukitoimien osalta kuntoon! Nyt ”riittävä tuki” jää jokaisen kunnan oman harkinnan varaan ja inkluusio typistyy lähinnä säästökeinoksi.

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:30

Olet niin oikeassa, tukitoimien kohdalla kaikki kestää ja se ei ole kenenkään etu. Lisäksi niihin on vähän resursseja ja senkin takia hommat venyvät. Kuormitus vaan lisääntyy. Moni tarvitsisi esimerkiksi avustajaa, muttei sellaista resurssia saa, vaan lapsi onkin kahden paikalla normaalissa ryhmässä ja se ei useinkaan riitä.

Vastaa
Heidi_ope 16.2.2020 - 22:52

Jep, palkkaus yksityisellä on 2200 about, käteen jää 1700e kuussa. Miten oma korkeakoulu 3,5v näkyy palkassa? Kaverini joka on töissä elintarvikkeiden kanssa, saa ilman alan koulutusta ja ammattiopiston käyneenä hurjasti enemmän kuin minä, tuntipalkka viisi euroa enemmän… Surullista, olen nyt äitiyslomalla ja pohdin todella mitä seuraavaksi?

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:31

On kyllä todella surkeaa!

Vastaa
Kohtaexope 17.2.2020 - 07:14

Asiaa puhut! Ja hyvä että puhutaan. Itse uuvuin nyt syksyllä, takana jo 25v. varhaiskasvatusta. Tämä ei ole enää sitä, mitä haluan tehdä. Esimiehiltä puuttuu ymmärrys uupumuksen syistä ja ennaltaehkäisystä. Tätä epäkohtaa tulisi kehittää.

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:31

Varmasti moni voi samaistua tähän. Niin surullista! Voimia <3

Vastaa
Torey 17.2.2020 - 07:24

Itse en ole opettaja, mutta olen tehnyt myös opettajan sijaisuutta päiväkodissa, kun ei yksinkertaisesti saatu opettajaa taloon! Ja kun lopulta saatiin, niin hän oli vasta valmistuassa ja muistaakseni hänetkin palkattiin sijaiseksi, ei vakkariksi. Ihan kuin jokaisessa ryhmässä ei jatkossa olisi hyvä olla myös opettaja!

Lisäksi yhden paikan henkilökunta voi niin huonosti, että en paikassa halunnut itse jatkaa ja useampi mietti saisiko siirron muualle. Esimies ei hallinnut työtään ja vaati alaisiltaan liikoja. Vajaalla miehityksellä oli menty pitkään. Mutta viis siitä, kun paperilla näytti hyvältä.

Itsehän haen opiskelemaan aivan toista alaa jo. Olen kurkkuani myöten täynnä päiväkotien ja koulujen työoloja. Liian vähän henkilökuntaa kaikkialla ja ne jotka työtä vielä tekee, eivät saa kaikkialla edes ansaitsemaansa arvostusta.

Kouluissakin on ongelmia. Avustajia vähennetään, opettajat väsyvät ja aina ei opettajillekkaan hankita sijaisia, vaan avustaja voi tuurata sairaslomilla. Olen vuosien aikana ollut useammankin kerran erityisluokassa (jossa vähän oppilaita), sekä opettaja että joskus myös avustaja. Hoidin siis kahden ihmisen työt! Kyllä siinä pari päivää pärjäsi, mutta olihan se ihan älytöntä!

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:32

Niin hirveää ja niin arkipäiväistä. Samat ongelmat näkyy tosiaan koulun puolella myös!

Vastaa
Nimetön 17.2.2020 - 07:55

Nykyisessä tiukassa tilanteessa, jossa päiväkotipaikat ovat paikoin ”kiven alla” ja pätevää henkilökuntaa vaikeaa saada riittävästi, pitäisi mielestäni voida rajata pois päiväkotien ”viihdekäyttö”. Vaikka se kuinka kivaa olisikin viedä vaikka se vanhempi lapsi päiväkotiin siksi aikaa, kun on itse nuoremman kanssa kotona, niin tällä hetkellä monin paikoin päivähoitojärjestelmä ei vain moista kestä. Seinät tulevat vastaan, eikä syleilevä meinaa riittää kaikille.

Ongelmaa voitaisiin helposti ratkoa avointa varhaiskasvatusta kehittämällä. Esimerkiksi puistotoiminta on ihan loistava vaihtoehto, josta puhutaan ihan liian vähän!

Pienten lasten vanhemmuutta ja jaksamista voidaan tukea niin monin muinoin keinoin kuin vain tarjoamalla paikkaa lapselle päiväkodista.

Vastaa
maria hakkarainen 17.2.2020 - 09:26

Mun mielestä tämä ei ole mitään ”viihdekäyttöä”, vaan samojen mahdollisuuksien tarjoamista kaikille lapsille. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, eikä pelkästään lasten säilytyspaikka. En tarkoita että kaikkien lasten pitäisi mennä 1-vuotiaana päiväkotiin tai etteikö kotona vietetty lapsuus voisi olla hyvä, mutta musta on täysin ymmärrettävää että vanhemmat haluavat keskittyä vauvan hoitoon ja tarjota vanhemmalle lapselle samalla muuta tekemistä oman ikäisten kanssa.

Mä olin itse vain perhepäivähoidossa silloin tällöin ennen eskaria ja koulua, ja olisin jälkeenpäin ajateltuna varmaan hyötynyt parista vuodesta päiväkodissa. Mun sosiaaliset taidot olivat ihan erilaiset kuin muilla koululaisilla, kun en ollut tottunut isoihin ryhmiin. (Mun lapsuus oli tosi onnellinen ja hyvä, mutta tää asia on vaikuttanut mun elämään aika paljon.) Lisäksi varhaiskasvatuksella ehkäistään tehokkaasti syrjäytymistä. Lapsiperheiden tukemisesta oon ihan samaa mieltä, monia muitakin tukikeinoja kuin päivähoitoa voitaisiin kehittää!

Vastaa
Ekv 17.2.2020 - 09:49

Yritetäänhän olla armollisia toisillemme sekä toistemme perheiden tilanteilla? Avoin päiväkoti ja puistotoiminta ovat hienoja mahdollisuuksia ja on ihanaa jos ne tuovat perheen arkeen riittävää helpotusta.

On totta, että lapsiperheitä voidaan tukea monin tavoin ja sen tuon kehittäminen on tärkeää. Mun on silti korjaavan työn asiantuntijana vaikea nähdä keinoja korvata osa-aikaista tai kokopäiväistä päivähoitoa perheiden matalan kynnyksen tukimuotona. Onneksi tämän maan päättäjätkin ovat nyt asian ymmärtäneet ja päivähoidon rajoituksista luovutaan.

Jo pelkät rajoitteet hoidon tuntimäärissä aiheuttivat paitsi inhimillistä kärsimystä ja häpeää perheille (eritoten äideille),myös lisää täysin turhaa paperityötä meille korjaavan työn tekijöille. Se oli ja on monin tavoin kallista yhteiskunnalle, itsekin olisin keksinyt paljon parempaakin käyttöä kalliille työajalleni ja näitä pulmia oli ratkomassa monen eri erityisalan ammattilaisia, pahimmillaan yhtä aikaa samassa perheessä.

Olisi mielenkiintoista tietää, keitä ovat nämä päivähoidon ”viihdekäyttäjät” joista usein kuulee puhuttavan. Itse en ole koskaan tavannut yhtään perhettä, jossa ei välillä vanhemmat valvoisi öisin ja tekisi vaikeita päätöksiä ajatellen rakkaiden kullanmurujensa parasta. Kaikki vaikuttavat tekijät eivät tietysti näy ulospäin.

Ehkä viihdekäyttäjä on se vauvan äiti, joka pelkää taaperon loukkaavan itsensä sillä aikaa kun väsyneenä nukahtaa imettäessä (tai ehkä hän pelkää suuttuvansa ja itse satuttavansa isompaa?). Tai se äiti, jonka isommat tappelevat hampaat irvessä, tekevät pahojaan saadakseen huomiota tai se jota äiti tietää toistuvasti loukkaavansa moittivalla puheella tai huutamisella? Tai ihan vaan se vanhempi joka ennakkoon pelkää ajautuvansa väsymykseen tai muuhun kuormaan?

Tai ehkä viihdekäyttäjä on se työtön joka vain makaa kotona sillä aikaa kun lapsi vie jonkun hoitopaikan? Tai se jolla on mielenterveys- tai päihdepulmia tai ei tänäänkään rahaa lounaaseen? Tai ehkä se kaikkein pahin vanhempi, joka ei vain koe haluavansa olla lapsensa kanssa?

Tai ne maahanmuuttajat, jotka tekevät ties mitä sillä aikaa kun lapsi oppii kieltä ja uuden kotimaan kulttuuria (ehkä vanhempi on myös valvonut viikkoja peläten karkoitusta tai muistellen niitä kokemuksia joiden vuoksi he ovat täällä?)

Yhtä kaikki, itseni on ainakin helppo ymmärtää, miksi lapsen kokopäivähoitoon päädytään. Ja myös kun mietin yhteiskunnalle aiheutuvia kuluja ja ylipäätään yhteiskunnan tulevaisuudennäkymiä ja esimerkiksi eriarvoistumiskehitystä.

Vastaa
Oo 17.2.2020 - 13:02

Kiitos tästä kommentista! Ei olisi voinut paremmin tuota ilmaista.
Päiväkoti on pelastanut minun vauva-aikani, kun vilkas esikoinen pääsee sinne 20h viikossa leikkimään ikätovereiden kanssa ja saamaan varhaiskasvatusta. Osittainenkin kotihoito on ollut niin raskasta, että tämä toinen vauvavuosi muutti perheemme lapsilukutoiveita. Olen tavallinen äiti, minulla ei ole mielenterveysongelmia, alueellamme ei ole muita esikoisen ikäisiä kotihoidossa, olen huono leikkimään ja viihdyttämään isoa lasta.

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:40

Mahtavaa, kyllähän kyseessä on palvelu, jolla halutaan myös tukea perheiden hyvinvointia kaiken muun ohessa. Ja varmasti päiväkoti on hyvä ratkaisu, se on perhekohtaista!

Vastaa
tuohi 17.2.2020 - 17:40

Täytyy muistaa, että päiväkoti on muun ohella myös tärkeä tapa ”valvoa” lasten hyvinvointia. Jos päiväkotiin eivät pääse lapset, joilla on esimerkiksi vanhempi kotona, kohdistuu tämä erityisesti myös niihin perheisiin, joiden kohdalla yhteiskunnan tukea erityisesti tarvitaan. Päiväkodin tekemät lastensuojeluilmoitukset ovat esimerkiksi ensiarvoisen tärkeitä, että perheet saavat oikea-aikaista tukea ennen tilanteen eskaloitumista.

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:38

Ymmärrän kommentin ja monet tähän tulleet vastineet. Itse ajattelen varhaiskasvatuksen olevan jokaisen lapsen oikeus ja sillä nähdään olevan tutkimustenkin valossa suuri merkitys esim. tasa-arvoisen lapsuuden edistäjänä ja koulutuserojen, oppimisvaikeuksien tasottajana yms. Meillä on niin paljon erilaisia perheitä, eikä niistä voi ulospäin tietää. Eli en näe viihdekäyttöä. Mutta toki en taas lapsen näkökulmasta suosittele 5kert viikkoa 10-12h päiviä.

Ongelma on mielestäni siinä, että sitä lapsille oikeutettua laadukasta varhaiskasvatusta on vain mahdotonta toteuttaa. Ja on valitettavasti hetkiä joilloin itse ajattelen, että täällä ei ole lasten hyvä olla tai koti olisi parempi. Ne on niitä hatkiä, kun olen urallani ollut 12 alle 3-vuotiaan kanssa yksin tai silloin kun toiminta keskeytyy kiinnipidon vuoksi ja muut jäävät oman onnensa nojaan.

Jotta lapset saavat heille kuuluvaa laadukasta varhaiskasvatusta ympäri suomen, on puututtava epäkohtiin.

Ja mielestäni on kehitettävää myös kerhotoiminnassa, on monia perheitä, joille säännöllinen kerho riittää, joka on vaikka neljänä päivänä neljä tuntia yms. Nyt tarve ja kysyntä ei kohtaa.

Vastaa
Veo 17.2.2020 - 08:27

On myös hyvä muistaa, että suurimassa osassa Suomen kuntia palkkoja ei ole nostettu kuin se neuvoteltu minimi. Esimerkiksi omassa kunnassani työolot ovat paremmat kuin lukemani mukaan Helsingissä, mutta palkka ei siltikään vastaa työn vaativuutta, koska neuvoteltu järjestelyeräkin jaettiin tasan kaikille kvtesiin kuuluville. Muutaman kympin korotus ei paljoa tunnu palkkapussissa ja kieltämättä tuntuu hassulta että lähtöpalkka erityispedagogiikan maisterilla on pienempi täälläpäin Suomea kuin vakaopella Helsingissä. Hienoa, että jossain palkkoja on hilattu ylöspäin ja vielä enemmänkin ansaitsisitte, minulla on vaan toive siitä että nyt neuvotteluissa saataisiin hieman reilumpi korotus neuvoteltua kaikille vakan opettajille kunnasta riippumatta 🙂

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:41

Joo olet oikeassa, keskipalkka taitaa liikkua reilun 2300 euron hujakoilla. Olisi tietysti mahtavaa, että se olisi yhtenevä ja kilpailykykyinen. Toki etelässä asumiskustannukset ovat kovat ja pula näkyy täällä, joten palkalla houkutellaan.

Vastaa
Niina Ekholm 17.2.2020 - 10:42

Hurjan hyvä kirjoitus. Miun on helppo yhtyä tuohon. Tiedän liian hyvin mitä tässä jutussa kirjoitetaan. Välillä tuntuu et kokonaan unohdetaan se, et työntekijät on myös eläviä ihmisiä, kokonaisia ihmisiä, joilla on muutakin kuin se työntekijän rooli. On muitakin velvollisuuksia, on ikääntyvät vanhemmat, joista pitää jaksaa työpäivän päälle pitää huolta, koska vanhustenhoito ei ole riittävää. Tai on omakin perhe joka syö, elää ja hengittää omaa elämäänsä. Perheeseen voi kuulua monessa elämänvaiheessa tai tilanteessa olevia ihmisä. Omalla lapsella voi olla vakava sairaus, puolisolla voi olla omat haasteensa jne. Palkan suuruus ei mitenkkän vähennä sitä kuormmitusta jonka keskellä aika monet elävät. Nykyaika on aika vaativaa ihan jokaisella, varsinkin jos sattuu olemaan, että on samaan aikaan kaikki nuo haasteet päällä. Vaativa työ, suuressa ryhmässä, jossa kaikki lapsetkaan ei pysty olemaan oman potentiaalinsa ihannne tilassa tai paikassa. On ne työkaverit joilla myös on ne omatkin elämät, joita ei vain voi kokonaan laittaa naulakkoon tullessaan työpaikalle. Siihen tarvittaisiin yli-ihminen, joita en tunne yhtään. Voi minulla olisi tähän vaikka kuinka paljon lisää ajatuksia tästä… Sen vaan sanon et Koettakaa olla armollisia itsellenne, itse en sitä muistanut, hinta jota maksan siitä on miltei kestämätön.

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:42

Erittäin hyvin sanottu! Elämässä voi olla paljon samana aikaan ja sitten vielä kuormittava työ. Äkkiä sitä uupuu sellaisen kuorman alle.

Vastaa
JILF 17.2.2020 - 14:00

Sukulaiseni on päiväkodissa töissä. Aivan kaamea paikka. Pahinta on se, ettei edes sitä päivän ainoaa 10 min. taukoa pysty pitämään. Ei lähiesimiestä yleensä tavoitettavissa johtamaan toimintaa. Sekä lapset että aikuiset lopen uupuneita meluun. Jstkuvaa sairastelua. Sitten vielä maahanmuuttajalapsia seassa kaksikielisessä ryhmässä. Eivät opi kumpaakaan. Laadukasta varhaiskasvatusta?

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:42

Sepä se onkin surullista, että 10 minuutin taollekin saa etsiä paikkaa! Näin ei tosiaan saisi olla.

Vastaa
Mellinen 17.2.2020 - 15:35

Tämä on totta. Olin joskus pk-seudulla tekemässä keikkaa, ja mielestäni jo se, että lapset huutavat mm. ”aikuinen, mua sattui” kertoo siitä, että työntekijävaihdos on todella suurta. Jos päiväkotilapset eivät välttämättä muista edes aikuisten nimiä, helpompi huutaa yleisestiottaen että aikuinen..

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:43

Niinpä, todella surullista!

Vastaa
Saaarma 17.2.2020 - 20:50

Itse vakaopena (nyt hoitovapaalla) olen monesti pohtinut, että ymmärtävätkö/tietävätkö lasten vanhemmat todella, mitä sielä seinien sisällä tapahtuu. Henkilökunta yrittää parhaansa, mutta itse usein koin että haluaisin Ja voisin antaa enemmän. Siihen ei vain rahkeet riitä. On isot ryhmäkoot, lasten erilaiset tarpeet ja henkilökuntapula. Ei aina kaikkea yhtäaikaa, mutta valitettavasti monesti niinkin.
En ala arvottaa, kenellä mielestäni on oikeus tai tarve tuoda lastaan päiväkotiin. Mutta koen, että joskus on lapsia jonka olisi parempi siellä kotona. Aikuisia kuormittava paikka kuormittaa varmasti myös lapsia, jotka siellä ovat. Jos vanhemmat pääsisivät seuraamaan sitä todellista arkea, moni saattaisi yllättyä. Ei heille iltapäivisin mainosteta, että tänään on ollut taas yksi päivä kun suhdeluvut on olleet kiikunkaakun, mutta selvittiinpäs!

Negatiivisuudesta huolimatta, lasten kanssa työskentely on äärimmäisen antoisaa. Se ottaa paljon, mutta niin se myös antaa. Töissä ollessa halusin päivittäin kohdata jokaisen lapsen myös henkilökohtaisesti. Niin, että jokainen pieni siellä tiesi, että tänään huomasin hänet. Noh, aina en Valitettavasti onnistunut. Mutta työ jota Jokainen parhaamme mukaan teemme, on arvokasta <3

Vastaa
Heidi_ope 18.2.2020 - 00:02

Mä voin valitettavasti samaistua… Oon itse sitä mieltä, että moni herkkä (esimerkiksi herkkä) lapsi kärsii todella paljon päiväkodissa, väkisin siinä tulee mietittyä että päiväkoti ei vaan ole aina se paras paikka. Eräässä ryhmässä oli yli 10 alle 3 vuotiasta, mikä on ihan normi. Ja ryhmässä ei tarvi olla kuin yksi vilkas ja temperamenttinen lapsi joka ehtii lyödä ja purra kaikkea ja kaiken aikaa, niin se saa paljon tuhoa aikaan, vie yhden aikuisista ja muut kärsii. Mietin niitä pieniä, reilu vuoden ikäisiä lapsia, ovat hiljaa ja eivät osaa puolistautua kun toinen lyö ja puree, hakkaa ulkona sangolla tai heittää tavaran päälle. Tulevana äitinä mua hirvittäisi viedä lapseni alle 2 vuotiaana siihen maailmaan. Siksi aion olla viemättäkin.

Vastaa
Saaarma 18.2.2020 - 07:35

Vielä
Tarkennan, että kun kirjoitin, että joidenkin lasten olisi ehkä parempi siellä kotona, kuin päiväkodissa. Tiedän, ettei se aina ole mahdollista ja liian moni joutuu tuomaan lapsen hoitoon, vaikka ei niin tahtoisi. Myös vanhempien jaksaminen esim. Toisen lapsen syntyessä on tärkeää, mutta olisiko tähän jotain muitavaihtoehtoja päiväkotipäivien tilalle..

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:46

Ymmärrän todella hyvin kommenttisi. Ja samaa mietin todella usein. Monesti niistä tilanteista ei voi tai saakkaan kertoa, mikä on mielestäni aina väärin. Ikävää, että henkilökuntavajetta vaikka peitellään, koska kyllä vanhemmalla tulisi olla oikeus tietää ketä töissä sinä päivänä on.

Vastaa
E L 17.2.2020 - 22:18

Kiitos, kun kirjoitit tästä! Minä jätin varhaiskasvatuksen kandin tutkinnon kesken huonojen tulevaisuudennäkymien takia.

Nykyisissä työoloissa ja lisäksi vielä huonolla palkalla työskentely aiheuttaisi mulle uupumuksen.

Vastaa
Heidi_ope 17.2.2020 - 23:57

Mielenkiinnolla kysyn, mihin aiot suunnata seuraavaksi? 😊

Vastaa
E L 19.2.2020 - 11:17

En tiedä vielä. 😬 Hain opiskelemaan, koska halusin tehdä työtä, jolla on merkitystä, ja rakentaa parempaa tulevaisuutta. Ajattelen, että ruohonjuuritasolla voi tehdä ison vaikutuksen – pieneen joukkoon.

Perhepäivähoitajuus voisi olla tulevaisuudessa yksi vaihtoehto. Varhaiskasvatuksen opinnoissa sai aivan uusia näkökulmia, vaikkapa siitä miten kasvatus, hoito ja opetus limittyvät. Opin tosi paljon sellaista, mikä tekisi myös pph:n työstä mielenkiintoista ja palkitsevaa. Pph:na olisi enemmän valtaa vaikuttaa työn järjestämiseen, ja ehkä enemmän aikaa kohdata lapset tunnetasolla. Päiväkodin kymmenet ikätoverisuhteet ja melu aiheuttavat monille lapsille stressiä, ja jatkuvassa pienessä hälytystilassa ei ole helppo oppia ja kasvaa. Pienempi pph-ryhmä olisi useille lapsille parempi. Ehkä tämä tekisi omastakin työstä mielekkäämpää.

Toisaalta en tunne pph:n työn todellisuutta, kuten ruuanlaittoon, siivoukseen ja paperitöihin menevää aikaa. Lisäksi palkka on vielä huonompi, joten pitäisi varmaan päästä rikkaisiin naimisiin, että pärjäisi. 😂

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:47

Kiitos kommentista!

Vastaa
Totinen 18.2.2020 - 08:37

Niin sitä palkasta… Kyllä se on surkea, mutta sen suuruus vaihtelee. Hoitajana saan vain 2056,37 puhumatta siitä mitä jäi käteen veromaksujen jälkeen. Minua huolistutta se negatiivisuus mediassa varhaiskasvatuksen ympärillä ja se miten vähätellään lastenhoitajan roolia pedagogisessa prosessissa

Vastaa
Pph 18.2.2020 - 12:54

Olen koulutettu varhaiskasvattaja PPh:jana ja meidän palkkaus vasta onkin retuperällä.Me hoidamme neljä alle 3v.lasta,teemme ruuan,vaihdamme vaipat,askartelemme,suunnittelemme ,teemme blogia lasten vanhempia varten ym.yksin ja palkkauksemme on n.1700e ja siittä verot pois.Itse ostamme askartelumateriaalin,pesuaineet,ruuat(josta saamme muutaman euron päivässä ylimääräistä korvausta)

Vastaa
Pph 18.2.2020 - 12:58

Ihan kauheeta,ettei Jhl puutu tämmöiseen,tämähän on ihan orjuutta.Elämme 2000 lukua ,pph ei ole enään omien lasten ohella kotona oleva äiti,vaan ammatti varhaiskasvattaja,joka tekee tärkeää työtä arvokkaiden asiakkaiden kanssa.t:toinen onnellinen huonosta palkkauksesta huolimatta

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:48

Joo teillä se vasta kamala tilanne onkin. Tarvitsisi todella muutosta, palkkaus on yksi vitsi ja työajat järkyn pitkiä!

Vastaa
Epäarvoista 18.2.2020 - 16:10

Vakan erityisohjaajat saavat vähemmän palkkaa kun lastenhoitajat. Teemme vaativaa työtä erityislapsien kanssa. En saa vaativan työn lisää, vaikka koulunkäynninohjaajat pienryhmissä työskennellessään saavat.Miksi, mikä tekee eron?

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:48

Sen kun tietäisi! Niin ikävää!

Vastaa
Nimet on 29.2.2020 - 16:15

Ei joka kunnassa. Toisissa palkkaus on toisin päin.

Vastaa
Varhaiskasvatuksen opettaja 18.2.2020 - 18:40

No olisipa edes tuo 2400€/kk. Yksityisellä 6 v. työkokemuksella palkka 2307 / kk. Nykytilanteen mukaan se nousee enintään 2500€ euroon kunhan työvuosia on 11. Ei paljo hampaita naurata 🙁 Työ on rakasta ja raskasta, kieltämättä viikottain miettii, että mitähän muuta sitä voisi työkseen tehdä.

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 21:50

Voi ei, onpa kurjaa, että yksityisellä on tuo tilanne. Helsingissä palkkani oli vielä 2017 reilut 2300€ , ehkä 2380 euroa ja nyt palkkaa on nostettu . Katsoin juuri rekrystä, että alkupalkka on 2639, samoin lähikunnissa ollaan 2500 euron paremmalla puolella.

Vastaa
Kannel 18.2.2020 - 22:04

Niin, kyllä mielestäni lastenhoitajat on jätetty kaiken keskustelun ulkopuolelle. Puhutaan vaan opettajien palkoista ja suunnitteluajoista. Jokainen alalla oleva tietää, että lastenhoitaja hoitaa opettajien kanssa ihan samoja tehtäviä, tietty sillä erotuksella että opettajat käyttää suunnitteluaikaa ja hoitajat suunnittelee esim. nukkariaikaan.

Vastaa
iidaafel 18.2.2020 - 22:39

Tämä on varmasti kunta ja päiväkotikohtaista. Omassa talossani opettaja suunnittelee ja tiimissä suunnitellaan yhdessä ja käydään suunnitelmia läpi, ehdotuksia ja yhteisiä ideoita. Mikäli tarve, niin lastenhoitajalle järjestetään aikaa suunnittelulle, mutta pääasiassa toiminnan ohjaamisesta vastaa opettaja. Uskon, että erilaisia käytäntöjä on.

Mutta ehdottomasti soisin hoitajille parempaa palkkaa, heidän työpanos on tärkeä ja työ yhtä tärkeää. Mutta ymmärrän myös että palkalla halutaan tehdä ero työnkuvan ja koulutuksen välille.

Palkkakuoppa koskee kyllä koko kunta-alaa ja naisvaltaisia aloja. Avustajilla, perhepäivähoitajilla, terveydenhoitajille jne on myös aivan liian alhainen palkka.

Vastaa
Nimetön 19.2.2020 - 19:31

Meidän päiväkodissa opettajan ja hoitajan toimenkuvissa on kyllä aivan selkeä ero, kuten nykyään kuuluukin olla. Ope vastaa ryhmän pedagogiikasta, vasuun, lasten kiinnostuksenkohteisiin ja tarpeisiin pohjautuvista toiminnan tavoitteista, toiminnan kehittämisestä ja arvioinnista, tuen tarpeisten lasten asioiden hoitamisesta jne.

Hoitajat tekevät aivan yhtä arvokasta työtä, ja palkka on kaikilla liian pieni, mutta työnkuvat ovat kyllä erilaiset.

Vastaa
johannas_kingdom 19.2.2020 - 14:48

Juuri näistä syistä on tosi tärkeää kuulua oman alansa liittoon, joka työehtosopimusia neuvoteltaessa edustaa työntekijöitä.

Vastaa

kommentoi postausta