Refluksivauva

Olisi pitänyt tajuta, mutta en osannut. Kaksi ensimmäistä elinkuukautta oli aika raskaat ja menivät sumussa. Vauva kuitenkin nukkui yöllä hyvin, vaikka päiväunet olivat vitsi. Päivisin hän ei nukkunut kuin liikkuvissa vaunuissa, sylissä tai kantorepussa. Olin tosi väsynyt tunteja kestäviin vaunulenkkeihin joka päivä, jotta vauva sai unta. Hän nukahti aina itkuun ja heräsi itkuun. Hän nukkui pieniä pätkiä ja iltaa kohti itkuisuus lisääntyi, koska hän oli jo niin väsynyt, eikä pystynyt muutoin rauhoittumaan. Yöllä, esimmäisen kuukauden, hän nukkui sylissä ja sen jälkeen Lullame-tuudittavassa vauvanpatjassa, joka rauhoittaa myös refluksivauvoja. Hyvien yöunien takia en osannut ajatella, että vauvalla olisi refluksi. Hän ei myöskään pulauttanut, ei lähes ollenkaan. Maidon kuuli lorisevan mahassa ja välillä hän kakoi ja yski, mutta eipä ollut silent refluksi tullut missään yhteydessä vastaan.

Ensimmäisen rotavirusrokotteen jälkeen hän alkoi pulautella, mutta ajattelin sen olevan ohimenevää, sillä se on rokotteen yksi haittavaikutus joillain vauvoilla. Itkuisuus alkoi vain lisääntyä ja unet lyhentyä. Kolmen kuukauden iässä hän sai toisen rotavirusrokotteen ja oireet pahenivat mahdottomiksi viikossa. Ajattelin pulauttelun olevan vain normi juttu, kaikki vauvat pulauttelee. Vaihdoin vain kahdet kolmet vaatteet päivässä, sillä usein puklut tulivat lattialle kaaressa tai itseni päälle. Olin kuullut, että toiset vaihtelee kymmenet vaatteet, joten en pitänyt sitäkään ihmeellisenä. Itkuisuuskaan ei ihmetyttänyt, sillä vauvathan aina itkee ja se on normaalia, myös neuvolassa ja neuvolalääkärillä tätä ajatusta vahvistettiin. Meillä oli myös ummetusta ja sekin on  kuulemma hyvin tavallista korvikevauvoilla. Atooppinen ihokin on yleistä, käskettiin vain rasvata kortisonilla.

Yhden lauantain vauva vain huusi. Olin aivan puhki ja täysin neuvoton. Ajattelin, että en jaksa hoitaa enää koko vauvaa sekunttiakaan, kun olin niin väsynyt siihen kaiken antamiseen vaikutuksetta. Soitin sairaalan päivystykseen, jonne sen jälkeen lähdimmekin taksilla. Uudessa Lastensairaalassa häntä tutkittiin kaksi päivää ja kaksi yötä. Useampi eri vuorossa ollut lääkäri tutki häntä. Sain kuulla erilaisia spekulaatioita mm. tempperamenttinen ja kovaäninen vauva, koliikkivauva, refluksivauva, maitoallergiavauva. Oireinamme oli voimakas atopia koko kehossa, pulauttelu, oksentelu, ummetus, itkuisuus ja lyhyet unet. Oireet tosiaan viittasi maitoallergiaan ja/tai refluksiin.

Kotiuduimme sairaalasta allergiakorvikkeen kanssa. Vauvalta oli myös otettu verikoe allergian selvittämiseksi. Tällä tavalla lähdettiin selvittämään olisiko kyseessä allergia ja allergiaperäinen refluksi. Käytimme allergiakorviketta 1,5 viikkoa tuloksetta. Lopetin kokeilun yhteisen päätöksen tuloksena, sillä lääkäri ilmoitti, ettei verikokeessa näkynyt poikkeavaa. Aina se ei kerro allergiasta, mutta meillä myöskään maito ei ollut vaikuttanut oireisiin mitenkään. Minulle suositeltiin refluksiin itsehoitoa, pystyssä pitämistä syöttöjen jälkeen, sängyn kohotusta, pitkiä syöttövälejä, röytäytytystä jne. Lääkäri sanoi, ettei nykyään rakenteelliseen refluksiin määrätä lääkkeitä, vaan aika auttaa. Mitä enemmän lapsia alkaa olla pystyssä ja mitä enemmän hän alkaa syödä kiinteää ruokaa. Sovimme kiinteiden aloittamisesta ja maitomäärän vähentämisestä.

Aloitimme kiinteiden ruokien maistelun reilu viikko ennen 4kk ikää ja olemme nyt maistelleet reilu kolmisen viikkoa. Olen antanut soseita jokaisen maitosyötön jälkeen (päiväsaikaan, en yöllä). Kaksi viikkoa ovat menneet todella hienosti, ei yhtään vaatteiden vaihtoa, ei samalla tapaa runsaita pulautteluita. Unet ovat pidentyneet ja vauva joskus herää iloisesti jokelteluun. Ihan kuin eri vauva! Ulostekin kulkee päivittäin. Ihottuma vaivaa edelleen, mutta selvästi meillä on atooppinen iho refluksin lisäksi. Ihon kutina on osittainen syy myös huonoihin uniin.

Meillä on vielä tulossa tutkimuksia Uudessa Lastensairaalassa helmikuun aikana. Tässä välissä olen käynyt yksityisellä refluksiin erikoistuneella lääkärillä hakemassa apua ja neuvoja. Olemme käyneet myös useita kertoja vyöhyketerapiassa ja kiropraktikolla. Uskon, että kaikesta on ollut apua. Vauva on itkenyt niin paljon ja jännittänyt kehoa, että siinä on ollut paljon jumeja ja lukkoja.

Kiinteiden aloitus on tehty refluksia ajatellen, eli kaikki tärkkelyspitoiset ruoat odottavat vielä tulevaisuuteen, sillä ne voivat monen lapsen kohdalla pahentaa refluksioireita ja lisätä pulauttelua. Yöllä käytössä on toisinaan myös maidonsakeuttaja.

Refluksi vauvalla on maidon takaisinvirtausta ruokatorveen, kurkkuun, nieluun ja suuhun. Ja sitä on yleensä jonkin verran kaikilla vauvoilla. Toisilla se aiheuttaa selvää kärsimystä, epämukavaa oloa, itkua ja unettomuutta ja silloin se ei enää ole normaalia. Silloin on mahdollista, että kyseessä on allergiaperäinen refluksi tai rakenteellinen refluksi.  Aina vauva ei myöskään pulauta, vaan maito jää suuhun, hän nielee ja kakoo, kuin tukehtuisi. Myös molempia voi olla refluksia ja silent refluksia. Ruokatorven alasulkijalihas on usein vauvoilla vielä löysä, joka on syy rakenteelliseen refluksiin. Alasulkijalihaksen tehtävä on estää takaisin virtaus. Vauva usein herää, kun maito nousee, eikä voi närästyksen vuoksi nukkua. Takaisinvirtaus tuo kipuja. Meillä huomaisin, että jokaisen syötön jälkeen, laitoin noin tunnin sisään vauvan nukkumaan ja siitä noin 40 minuutin päästä hän heräsi itkuun. Kun nostin vauvan vaunuista hän usein pulautti tai kakoi. Eli maito nousi juurikin 1,5-2h ruokailusta ja herätti vauvan.

Refluksin hoitoon on olemassa lääkkeitä. En tiedä tuleeko meille jatkotutkimusten seurauksena lääkettä vai ei. Toisaalta tilanne on mennyt kiinteiden avulla parempaan suuntaan, kun maito ei nouse samalla tavalla ruokatorveen. Lisäksi pidän vauvaa pystyssä ruokailujen jälkeen, vaunuissa on tyyny patjan alla ja sänky on kohotettu. Meillä kyseiset asiat ovat toimineet. Useinhan refluksi helpottaa, kun lapsi on enemmän pystyssä ja syö kiinteää ruokaa. Maito on neste ja nousee helposti ylös. Viimeistään noin vuoden ikään mennessä refluksikin on ohi.

-Iida

PS: Joskus lapsellani oli vielä tukka päässä 😀 Kuvissa näkyy myös kiva puklulammikko, jonka takia ne oli tähän mennessä jäänet julkaisematta.