Sinkkuna voi ihan hyvin

756

Nimetä treffikumppaneita lempinimin. Ystävien kanssa keskustellessa, kaikki pysyy paremmin kärryillä, kun deitillä on joku osuva nimi. Olisi kauheaa puhua Anttista ja Antti kakkosesta, Esasta ja Jonnesta. Siinä menisi miehet sekaisin ja kukaan ei pysyisi juonenkäänteissä mukana. Mielummin tässä tapauksessa miehen nimeää jotenkin häneen liittyen, kuten Jauhelihakastikemiehen kanssa tehtiin jauhelihakastiketta treffeillä ja Mangomies toi treffeille mangon mukana. Vaarana on toki se, että unohtaa alkuperäisen nimen kokonaan, eikä enää kehtaa kysyä sitä useamman tapaamisen jälkeen.

Tallentaa treffikumppanin lempinimellä puhelimeen. Tai ainakin jollain tunnisteilla. Sillä voin sanoa puhelimessani olleen kolme Teemua ja on muuten vahingossa tullut soiteltua väärälle. Eli se tunniste olisi ihan kiva tai keksityllä lempinimellä tallentaminen. Toki, jos juttu etenee, on lempinimi hyvä muistaa vaihtaa, jottei taas joudu nolon tilanteen eteen.

Ottaa screenshotteja keskusteluista ja lähettää niitä kavereille. Jokin aika sitten kävin puhelimeni kuvia läpi ja apua miten paljon siellä oli kuvia minun keskusteluista, mutta myös ystävien keskusteluista, joita he ovat lähettäneet minulle analyysiin. Toisinaan yhdessä mietitään mitä vastaisi takaisin, miten viesti nyt pitäisi tulkita tai iloitaan ihanasta viestistä yhdessä.

Mennä sekaisin hymiöstä. Siis kuinka monta kertaa sitä onkaan miettinyt, että mitähän toinen yritti viestittää jollain emojiilla tai gifillä? Että mitä se nyt sitten tarkoittaa ja miten se pitäisi tulkita? Tai vastaavasti mennyt ihan sekaisin sydämestä tai pusun merkistä!

Hajota aivan täysin, kun odottelee viestiin vastausta. Nykyään Whatsappissani ei enää näe koska olen ollut viimeksi paikalla. Enkä myöskään näe, koska muut ovat olleet paikalla. Ihan siitä syystä, että joskus menin ajan katselusta ihan sekaisin. Jos kirjoitin jollekin viestiä ja se ei hetkeen vastannut, olin jo ihan rikki. Hirveintä oli se, jos näki toisen lukeneen sen viestin ja olleen paikalla, mutta ei siltikään vastannut mitään. Siinä tosiaan ehti spekuloida jo ihan kaiken ja ylitulkita. Viestittelyn pinaa, niin jännittävää ja kutkuttavaa samaa aikaa, että meinaa mennä järki.

Ostaa uusia vaatteita ja asusteita treffejä varten. Tai käydä kampaajalla tai sokeroinnissa. Siis olen varmaan tehnyt näistä kaikkia. Toki se on tehnyt itselle todella hyvän ja itsevarman olon hetkeksi. Miksi onkin niin, että treffien lähestyessä ei olekkaan yhtään mitään päälle pantavaa ja  kaikki vaatteet on ihan huonoja?

Ihastua aivan älyttömästi. Parien treffien jälkeen voi olla jo aivan varma, että tässä on sitä kauan odotettua jotain. Saa sydämmet silmillä odottaa tulevia viestejä ja seota ennen tulevaa näkemistä. Elämä muuttuu ihanaksi ja vatsassa kuplii. Yhtäkkiä kaikki on niin ihanaa ja helppoa. Sitä saattaa kertoa jo ystäville, että nyt olen tavannut elämäni miehen, hän on ihana ja olen niin ihastunut. Saattaa olla, ettei ihastusta kestä aina kovin kauaa, mutta jos hyvin käy, saa onneksi ihastua pian uudelleen! Sitä se sinkkuus on, tunteiden vuoristorataa!

Päättää, ettei enää koskaan deittaile yhtäkään ketään.  Tuntuu, että teen näin joka maanantai ja viikonloppua kohden olen jo ihan toisissa ajatuksissa asian suhteen. Välillä ottaa vaan koko deittailu päähän, kun tuntuu, että itselle sopivaa ei löydy, viestittely tyssää ja treffit on ajanhukkaa. Kummasti se mieli sitten aina muuttuu!

Tulla ghostatuksi ja ghostata. Tämä vaan on enemmän kuin helppoa. Sitä saattaa keskustella monen kanssa samaan aikaan ja tapailla monia myös samaan aikaan. Halutakin panostaa yhteen vain yhteen, jolloin muut jäävät. Tai sitten joku ei vain tunnu yhtään omalta ja sen kertomisen sijaan on helpompi vain hiljentyä ja kadota.

Tuntea yksinäisyyttä. Ei ole ketään kenen kanssa jakaa arkea ja jonka kanssa kertoa päivän kuulumisia. Ei ole ketään kenen viereen nukahtaa. Välillä olo voi olla todella surkea ja yksinäinen. Kumppanin kaipuu voi olla suuri.

Ärsyyntyä kliseistä. Se tulee kuin vähiten odotat! Lakkaa etsimästä, silloin se tulee. Keskity vain itseesi. Rakasta ensin itseäsi ja sitten sinuun voi rakastua. Ei kukaan kotoa tule hakemaan, ole aktiivinen. Opettele ensin elämään yksin. Olet vain liian nirso!

Saa olla villi. Saa pitää hauskaa, olla spontaani ja saa harrastaa seksiä. Saa voimaantua sinkkuudesta. Saa tuntea itsensä upeaksi ja itsevarmaksi, saa deittailla ja saa nauttia siitä. Saa olla sitoutumatta. Saa harrastaa irtosuhteita.

Voi kertoa samat jutut moneen kertaan. Jos viestittelee useammalle, saattaa vahingossa tulla kertoneeksi samat asiat useampaan kertaan, kun ei muista kenelle jo ne kertoi. Saattaa kysyä asuinpaikkaa ja ikää uudelleen, koska ei muista jo kysyneensä. Olen kysynyt joskus treffeillä: ”Niin sä harrastit sitä gofia?” ja tajunnut, että pieleen meni.

Voi pelätä, ettei koskaan löydä ketään. Kaikki muut sinkut ympärillä tuntuvat pariutuvan nopeasti eron jälkeen uudelleen. Ja kaikki muut nyt vain seurustelet, kun itse on maailmankaikkeuden ainut sinkku. Onkohan minulle ketään? Sen kuulemma tietää, kun sen oikean kohtaa, mutta mitä jos niin ei minun kohdallani vain olekkaan? Jos sitä oikeaa ei olekkaan? Jos minä olenkin maapallon seitsemästä miljardista se ainoa, joka ei vain löydä omaa toista puoliskoaan?

Surra ja olla huolissaan siitä tuleeko omat haaveet koskaan toteutumaan. Sinkkuna saattaa haaveilla kumppanista, yhteisistä lapsista ja elämästä perheenä. Voi olla, että sinkkuelämä ei tunnu päättyvän, vuodet vierii ja ikä alkaa tulla vastaan. Tai voi olla, että ero kumppanista tulee, kun olisikin ollut viimeinen hetki lapsille ja uuden kumppanin pitäisi löytyä pian, jos lapsia haluaisi. Voi olla, että aikaa on vielä paljonkin, mutta sitä suree silti. On hirveää elää epävarmuudessa. Kun ikinä ei tiedä koska ja milloin ja kuinka kauan pitää odottaa. Sitä samalla jo vähän pelkää ja suree omien mahdollisten unelmien menetystä.

Uskoa, että tuleva parisuhde on parempaa kuin mikään muu aiemmin. Ja uskoa, että se tulee vielä omalle kohdalle ja silloin se on jotain tajunnan räjäyttävää. Jotain sellaista, jota ei ole voinut kuvitella edes todeksi. Niin ihanaa, ettei ole tiennyt sellaisen olevan mahdollista. Parasta on se, että vaikka olisi välillä miten surkeaa tahansa, aina sitä löytää itsensä toivomasta. Jos nyt on edes koskaan oikeasti lakannutkaan toivomasta. Tunteet vain menee vuoristorataa, sillä välillä on haettava vähän buustia alhaalta. Vaikeinta on se, kun ei tiedä mitä on edessä.

Mutta minä näin sen päivän ja se tulee olemaan ihana.

-Iida

KUVAT: Leena Waren