Viikon 25 kohokohdat

MAANANTAI 15.6.

Ostin papaltani vanhan pikkuauton, jolla veljeni oli ajanut viimeisempänä. Ehdin ajella sillä kaksi viikkoa, kun se ei maanantaiaamuna käynnistynyt. Auto lähti hinaukseen ja kävi ilmi, että korjaustoimet saattaisivat maksaa enemmän kuin auto, jolloin se ei olisi kannattavaa. Mutta harmitti aivan valtavasti, sillä 500€ meni hukkaan. Toki ainahan siinä on riskinsä, kun ostaa vanhan auton. Olisi pitänyt suoraan ostaa auto autokaupasta vastaavien ongelmien välttämiseksi. Olin kuitenkin ajatellut, että ostan auton papalta, ajelen sillä kesän, säästän rahaa ja ostan ennen seuraavaa katsastusta paremman. Mutta toisin kävi.

Onneksi sain äitini auton lainaan ja pääsimme ystävien luokse aamupalalle. Se piristi! Ystäväni otti ulkona minusta myös tämän ihanan kesäkuvan. Eemi taas oli itse valinnut vaatteet asusteita myöten ja vauva kulkee mukana kaikkialle.

TIISTAI 16.6.

Päivä oli todella lattea. Jotenkin olin niin ärsyyntynyt ihan kaikkeen ja todella uupunut. Jo aamusta toivoin, että koko päivä olisi vain ohi. Eemin kanssa on ihan kiinni koko ajan ja yökin oli mennyt kyljessä kiinni. Tuntui, etten saa ikinä hengähtää, ei ole mitään omaa aikaa. Lisäksi satoi vettä ja en yhtään jaksanut innostua ulkoilusta.

Onneksi sain aivan ihanan kukkalähetyksen oven taakse, päivän piristys! Lisäksi Eemi nukahti todella helposti omaan sänkyyn, joka antoi päivälle positiivisen lopetuksen. Iltaan jäi aikaa olla yksin ennen nukkumaanmenoa.

KESKIVIIKKO 17.6.

Meillä oli aamulle onneksi sovittua ohjelmaa, joten tuli laittauduttua. Se piristää itseäni aina! Edes se, että harjaa hiukset ja laittaa huulipunaa. Menimme ystävien luokse kylään. Viihdyimme ulkona ja söimme lounasta yhdessä. Olin aamulla leiponut raparperipiirakan viemiseksi. Oikeastaan meillä oli ystäväni kanssa niin mukavat jutut, että ei huomattu edes ajankulua. Havaihduin katsomaan kelloa, kun Eemi alkoi leikkiä nukkumista ja kello olikin jo yksi. Lapsetkin oli viihtyneet niin hyvin, ettei tullut mieleenkään päiväunet!

Illalla  oli vielä luvassa töitä kuvailujen merkeissä. Äitini tuli valvomaan Eemin unta siksi aikaa. Teemu Nurmela otti minusta kauniita kesäkuvia. Kuvat olivat aivan ihania ja ne näkyivätkin edellisessä postauksessani.

TORSTAI 18.6.

Päivän kohokohta oli varmasti kauppareissu. Kävimme ruokakaupassa ostamassa useamman päivän ruoat. Luonnollisesti kauppaan unohtui monta oleellista tavaraa, sillä yritin selviytyä hommasta nopeasti. Eemi ei oikein tykkää istua pitkään ja alkaa huutaa kaupassa, kun pitkästyy paikoillaan olemiseen. Siinä sitten yritin tehdä ostoksia, työntää kärryjä ja näyttää Eemille Pipsa Possua puhelimesta.

Eemi nukkui 40 minuutin päiväunet ja kyllä taas hermoja kiristi. Iltapäivällä kävimme hakemassa puuttuvat tavarat ruokakaupasta ja menimme mummin pihaan leikkimään. Laitoin Eemille vannan ulos, jossa oli vettä. Ihailin sinistä taivasta ja vesileikeistä innostunutta lastani.

PERJANTAI 19.6.

Juhannusaatto ja jälleen mekkopäivä! Aamulla croissantit menivät uuniin, sillä odotimme ystäviä kyläilemään. Onneksi on ihania ystäviä iso joukko, sillä heistä saa kyllä iloa ja voimaa. Parasta on tietysti katsoa kuinka Eemi tykkää leikkiä ikäistensä lasten kanssa ja tajuaa jo hyvän seuran päälle!

Iltapäivällä menimme mummilaan syömään ja viettämään juhannusta. Yöksi menimme omaan kotiin, parasta tässä kun asuu lähellä! Nykyään toki yökyläilyt jo sujuvat, mutta muistan elävästi ne päivät, kun eivät sujuneet. Silloin ei kyllä nukkunut kukaan.

LAUANTAI 20.6.

Heräsimme vierekkäin aamulla minun sängystäni. Ei aina, mutta aika usein Eemi kipsuttelee keskellä yötä viereeni. Monesti mietin, että onneksi minulla ei ole poikaystävää, kolme samassa sängyssä olisi jo liikaa! Eemi nukkuu todella todella leveästi ja vie kaiken tilan, uskomatonta, mutta totta.

Aamulla join kahviani ja ihailin parvekkeeltamme täydellisen sinistä taivasta ja liehuvaa Suomen lippua. Eemi heräili päivään sohvalla. Tottakai kaivurin kanssa, se on ensimmäinen ja viimeinen asia, joka on hänen mielessään aamulla ja illalla. Lähdimme aamutoimien jälkeen koko päiväksi mummille. Päivä kului perheen ja sukulaisten kanssa.

Yöksi tulimme taas kotiin. Vaikka se on oma valinta ja tuntuu helpolta vaihtoehdolta, niin osin se myös harmittaa. Tuntuu niin epäreilulta tietää, että muut menevät saunaan, pelailevat ja minä olen illan itsekseni kotona. Tunsinkin oloni jokseenkin yksinäiseksi lauantai-iltana.

SUNNUNTAI 21.6.

Aamulla leivoin ja katoin pöydän kauniiksi. Ystäviä tuli brunssille ja kuvasin samalla tulevan kaupallisen yhteistyöni. Tuli todella ihania kuvia ja olin tyytyväinen lopputulokseen.

Iltapäivälle menimme koko perheeni kanssa ravintolaan syömään. Paikalla oli äitini, kaikki sisarukseni ja heidän kumppanit.

Illalla vielä Eemin kummisetä ja minun enoni, tuli kylään. Eemi oli silminnähden onnellinen ja esitteli kaikki autonsa ylpeänä. Kummi myös riehutti häntä niin kovin, että unikin tuli äkkiä.

Sunnuntai oli todella hyvä päivä ja näillä fiiliksillä on kiva alottaa uusi viikko. Viikko kokoinaisuudessaan oli todella pitkä ja alaviritteinen. Monena päivänä tunsin itseni väsyneeksi, monena iltana yksinäiseksi ja tunteeni ailahteli.

-Iida