Viikon 32 kohokohdat

MAANANTAI 3.8.

Viikonloppu Tampereella takana päin, joten maanantaina olimme täysin kotona. Vettä satoi lähes koko päivän, mutta se ei estänyt pukemasta mekkoa! Ulkona oli myös pakko käydä pienellä lenkillä.

Iltapäivä meni siivoillessa. Purin kaikki kassit, laitoin tavaroita paikalleen ja pesin monta koneellista pyykkiä. Lisäksi oli ihan pakko imuroida ja pestä lattiat. Tuntuu, että meillä saisi siivota monta kertaa viikossa. En tajua mistä sitä roskaa ja pölyä vaan tulee. Ja heti siivouksen jälkeenkin!

Illalla mummi ja Elli-koira sekä veljeni, eli Eemin kummisetä tulivat kylään. Eemillä oli valtavan hauskaa, eikä hän olisi halunnut mennä nukkumaan ollenkaan riehuttuaan koko illan!

TIISTAI 4.8.

Tiistaina ei tehty oikein mitään. Tai ehkä tehtiin, mutta en muista yhtään mitään. En muista, että olisimme tehneet mitään koko päivänä. Ulkona me ainakin kävimme patsastelemassa työmaata ja kaikkia niitä hienoja koneita. Siinä matkalla otimme yhden selfien!

KESKIVIIKKO 5.8.

Aamupäiväksi menimme Eemin tulevalle päiväkodille leikkimään. Ulkoilu yhdessä sujui hyvin ja menimme kotiin syömään hyvillä mielin.

Iltapäivällä pyöräilimme yhdessä ja kävimme mummilassa leikkimässä. Mummilassa on eri lelut kuin kotona, joten kyläily on myös kivaa vaihtelua leikkeihin!

TORSTAI 6.8.

Aamulla menimme Eemin kanssa päiväkodin pihan leikkimään. Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja ja minä pidimme siinä samalla myös aloituskeskustelun, jossa kerroin enemmän Eemistä ja hoidon kannalta oleellisista asioista.

Iltapäivällä lähdin Eemin kanssa kaupoille. Hoideltiin asioita ja juotiin kahvilassa välipalasmoothiet. Illaksi Eemi meni mummilaan ja jäikin sinne yöksi. Suuntasin siitä suoraan kauppaan ja ostin kaikkia herkkuja itselleni illaksi.

Kotona laitoin leffan pyörimään, söin herkkuja ja silitin kaikki pesusta tulleet mekkoni. Hilluin yhteen asti valveilla välittämättä mistään. Olo oli kuin kyseessä olisi kesän viimeinen vapauden hetkeni. Ja mikä taakka lähti harteiltani, kun sain olohuoneessa jakkaralla viikkoja lojunneen silityskasan pois silmistäni!! Olo oli niin vapautunut.

PERJANTAI 7.8.

Aamulla lähdin hakemaan Eemiä, sillä olimme taas menossa päiväkodille. Lähes aina, kun Eemi menee yökylään, ajattelen meneväni ajoissa nukkumaan ja nukkuvani kerrankin kunnon yöunet. Se ei oikeasti ikinä toteudu. Illalla on vain niin ihanaa valvoa ja aamulla on lähes aina herättävä ajoissa. Eemi oli mummin kanssa tehnyt pannaria ja annoksi niin kiire ei ollut päiväkodille, jotten olisi pannaria ehtinyt syödä!

Illalla minun mummoni piti rapujuhlat, jonne koko meidän iso perhe kokoontui. Kesäkuun alussa kokoonnuimme samalla porukalla mummon syntymäpäiville. Jotenkin tässä tuli sellainen ”kesä sulkeutuu”-olo. Olihan ne varmasti tämän kesän viimeiset juhlat suvun kesken.

Juhlissa tapahtui ihme. Yleensä Eemi roikkuu minussa mihin ikinä mennään ja sanoo ”äiti sylkkyyn”, kunnes otan syliin. Erityisesti, jos olemme uudessa paikassa tai tilassa on paljon ihmisiä. Mutta nyt hän meni ihan yksin hiekkalaatikolle leikkimään ja välillä istui sisaruksieni sylissä ja vaati heitä mukaansa tekemään kakkuja hiekkalaatikolle. Olin aivan mykistynyt. Ihanaa, että lapseni on kesän aikana kasvanut rohkeammaksi!

LAUANTAI 8.8.

Elämä on yhtä juhlaa! Meidät oli kutsuttu Eemin ystävän 2-vuotissynttäreille. Kyseessä oli aamupalasynttärit, joten lähdimme kotoa oikeastaan tyhjin vatsoin heti herättyä. Ystäväni oli loihtinut aivan mielettömät tarjoilut ja heidän terassillaan kaikki oli kohdillaan juhlien suhteen. Kaikki viihtyi niin hyvin. Ja todistin jälleen ihmettä, sillä minä istun terassilla juomassa kahvia ja Eemi jäi sisälle olohuoneeseen leikkimään autoilla minusta välittämättä.

SUNNUNTAI 9.8.

Hidas aamu. Siis todella hidas, olin vielä klo 14.30 yökkärissä, kun äitini kysyi mitä teemme. Lähdimme yhdessä äitini siskolle, minun tädilleni kylään. Eemi rakastaa olla serkuillani. He eivät olleet kotona, mutta Eemi lampsi itsekseen heidän huoneeseen ja otti autot esiin. Eemin touhuillessa, kävin pihalla ”mustikassa”. Keräsin mustikkaa sen verran, että ne riittivät kahteen piirakkaan. Olisi kyllä tehnyt mieli kerätä enemmänkin, sillä metsä oli sinisenä mustikasta!

Eemi on joka päivä tällä viikolla nukkunut aamulla seitsemään, jopa kahdeksaan asti. Minua on naurattanut koko tilanne. Olemme olleet kesälomalla toukokuun puolesta välistä asti ja hän ei ole vahingossakaan nukkunut kuutta pidempään yhtenäkään aamuna. Hän on herännyt aina kuudelta ja nyt lomalla ajattelin siirtää hänen rytmiään, jotta hän nukkuisi pidempään, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Mutta nyt, juuri nyt, kun päiväkoti on alkamassa, niin hän päättääkin alkaa nukkua! Uskomatonta!

Ensi viikolla Eemi menee päiväkotiin yksin aina hetkeksi kerrallaan. Siitä alkaa meidän uusi arki ja meidän kesälomamme on nyt päättynyt. Eemi on päiväkodissa tiistaista perjantaihin, maanantaisin olemme vapaalla. Pyrin pitämään hänellä lyhyet hoitopäivät ja alustavasti olen ajatellut, että veisin hänet klo 8.00 aamupalalle ja hakisin kolmeen mennessä, jolloin meillä jäisi iltapäiviin ja iltoihin hyvin yhteistä aikaa. Meillä on ollut kyllä tosi ihana kesä ja olemme touhuilleet paljon. Onneksi sen nyt ei tarvitsekaan loppua täysin, sillä uskon uuden arjen antavan minulle voimavaroja. Jaksan varmasti touhuilla Eemin kanssa työpäivieni jälkeen ihan erilailla kuin keväällä, jolloin olin päiväkodissa töissä.

Tämä on nyt toistaiseksi viimeisin viikkokatsaus tältä kesältä! Varmasti voisin näitä aina satunnaisesti tehdä jatkossakin, sillä te olette näistä postauksista pitäneet!

-Iida