Ihastuuko kesällä helpommin?

Juoksin aamulla bussiin. Tukka taas harjaamatta, aamukahvi termasissa ja puuro muovisessa rasiassa. Olen erikoistunut take away -aamupaloihin bussissa! Lomalla piti muka helpottaa…

Ehdin bussiin rojujeni kanssa ja puuskuttaen tungen ahterini, pallomahani ja kassini ensimmäiselle vapaalle paikalle. Tein toki ennen istumista havainnon, että miespuoleinen henkilö istuu ikkunan puoleisella paikalla. Istun vain yhdellä pakaralla, jotten vain ole liian lähellä vieressä istuvaa, jään kuitenkin pois parin pysäkin jälkeen.

Jonkin ajan kuluttua mies sanoo: ”Anteeksi, jäisin tällä seuraavalla pysäkillä pois.”

Käännyn katsomaan miestä. Hän katsoo minua. Helvetti, että olen istunut komean miehen vieressä ja huomaan sen vasta, kun hän jää kyydistä pois! Aivan valtava ihastumisen tunne täyttää koko mieleni. Ja vastaan miehelle edelleen hänen silmiään tuijottaen: ”Minäkin jään tällä seuraavalla pysäkillä pois”.

Mies jatkaa sanoen: ”No sittenhän meillä ei ole hätää”. Aivan, meillä ei ole mitään hätää. Aamun kaaottinen kiire on täysin unohtunut, minulla ei olekaan mitään hätää. Jäämme molemmat pois bussista ja jatkamme pysäkiltä eri suuntiin, mutta minun on vielä kahdesti katsottava taakse, että katsooko mies vielä perääni. Ja mies katsoi molemmilla kerroilla ja me molemmat hymyilimme. Ja olin niin ihastunut. Koko aamu oli pelastunut.

Kesällä tunnen ihastumista päivittäin. Tai oikeastaan jo keväästä alkaen. Onhan se nyt aika selvää, että valon määrä lisää mielihyvää, olo on energisempi ja kenkiin katsomisen sijaan sitä nostaa katseensa aurinkoon ja näkee vastaantulijoita! Ketäpä nyt kiinnostaisi talvella rännässä tai pakkasessa hymyillä vastaantulijalle, kun ainut agenda on päästä kotiin lämpimään. Kesällä kaikki muuttuu. Ja tämä varmasti vaikuttaa siihen, että kesällä ihastuu helpommin, mieli on jo aktivoitu ihastumaan, onhan kaikki ihanaa, sää, loma, lämpö ja pukeutuminen.

Ihastuminen on kevyttä, hetkittäistä, eikä siinä ole kyse vahvasta kiintymisestä tai rakastumisesta. Ihastuessa dopamiini alkaa tuottaa aivoissa erilaisia tunteita, kuten onnellisuutta. Fenyylietyyliamiini (siis terve, mikä sana) alkaa tuottaa aivoissa euforian tunnetta, mikä saa mielialan kohoomaan. Eli mitä useammin ihastut, sitä onnellisempi olet ja sitä paremmalla tuulella olet! Anna siis elämän ihastuttaa, älä ota ihastumista liian vakavasti. Ihastuminen on ihanaa, helppoa ja todellakin vaaratonta, pikemminkin vain hyväksi sinulle ja kaikille lähelläsi!

Huomaan ihastuvani todella usein ja monet asiat ihastuttavat, tarkoittamatta sen enempää. Päivittäin saatan nähdä ihmisiä, joihin ”ihastun”, se voi tosiaan olla ihan mies tai nainenkin. Joskus kaupungilla tai julkisissa kulkuneuvoissa jää vain tuijottamaan jotakuta ja ajattelee, että vau, onpa ihastuttavan upea ulkonäkö. Erilaiset kohtaamiset ja keskustelut saavat ihastumaan. Kesällä toisten tapaaminen tuntuu vain niin paljon helpommalta, kuin talvella, jolloin varmasti ihastuukin herkemmin ja useammin. Syvempää ihastumista odotellessa!

Ihanaa juhannusta sinulle, olkoon se ihastuksien täyteinen!

-Iida

KUVA// Tiia Nyholm