Home » Miten valmistella esikoista vauvan syntymään?

Miten valmistella esikoista vauvan syntymään?

by Iida Åfeldt

Olen ottanut tulevan esikoisen mukaan odotukseen alusta lähtien. Raskauden alkaessa esikoinen oli 3,5-vuotias ja nyt 4-vuotias. Alkuraskaudessa voin todella pahoin ja oksentelin paljon. Tämä pelotti esikoista, jonka vuoksi pidin tärkeänä, että hän tietää minkä takia minulla on niin huono olo. Lisäksi minun raskauteni oli heti plussatestistä perheeni ja läheisten tietoisuudessa, joten halusin lapsen kuulevan asian minulta ennen kuin joku muu kertoo sen hänelle. Raskaus myös esiintyi alusta asti puheissani läheisten kanssa ja esikoinen olisi hyvin voinut napata tiedon myös sitä kautta itselleen. Näinpä tuntui luonnolliselta ja tärkeältä ottaa hänet osaksi odotusta hyvin varhaisessa vaiheessa. Tottakai raskaus olisi voinut mennä kesken, jolloin esikoiselle olisi pitänyt kertoa keskenmenosta ikätasoisesti. Hänelle olisi ehkä muutenkin pitänyt kertoa, sillä surua harvoin voi peitellä tai piilottaa lapselta ja syyn tietämättömyys voi hämmentää. Päätin, että iloitsemme kun siihen on aihetta ja suremme vasta sitten, jos siihen on aihetta. Etukäteen kaiken mahdollisen murehtiminen on kuormittavaa, sillä missä vain raskauden kohdassa on mahdollista, ettei asiat mene toivotusti.

Lähdin siitä ajatuksesta, että kaikki menee hyvin. Saan iloita alkaneesta raskaudesta ja jakaa sen hetkisen ilon, vaikka mitä vain voisi tapahtua.

Niinpä olenkin saanut jakaa esikoisen kanssa odotuksen iloa ja ihmetystä alusta lähtien. Odotusaika on pitkä ja olen alusta asti kertonut, että vauva syntyy syksyllä esikoisen syntymäpäivien jälkeen. Ensin on kesä ja sitten tulee syksy ja vauva. Olen ollut yllättynyt siitä miten tärkeää raskauden jakaminen hänen kanssaan on ollut minulle itselleni. Hänen ilonsa ja intonsa ovat tarttuneet minuun. Koen sen vahvistaneen meidän kahden suhdetta ja antaneen myös esikoiselle aikaa valmistautua uuteen. On ollut todella kasvattavaa vastata hänen kysymyksiin ja kuunnella hänen ajatuksiaan tulevasta. On ollut liikuttavaa kuunnella miten tohkeissaan hän kertoo ulkopuolisille vauvasta ja miten hän ottaa vauvan huomioon. Minä en ole tällä kertaa odottanut yksin, eikä minulla ole ollut tässä raskaudessa yksinäinen olo, vaan olen saanut jakaa raskautta esikoisen kanssa.

Olemme lukeneet todella paljon kirjoja vauvan tuloon liittyen. Esikoisen suosikkeja ovat Ruu ja vauva (Otava), Meidän pihan perhesoppa (Tammi) ja Prinsessa Pikkiriikki ja kaamea totuus vauvoista (Tammi). Näitä kolmea kirjaa olemme pääasiassa pyöritelleet. Kirjojen myötä olemme jutelleet yhdessä. Esikoinen on peilannut omaa tilannettaan kirjoihin ja etsinyt niistä yhtäläisyyksiä. Olemme katselleet myös esikoisen vauvakuvia sekä videoita. Olemme katsoneet minun raskauskuviani ja puhuneet siitä, että esikoinenkin on ollut ensin mahassa ja kasvettuaan tarpeeksi, hän on sitten synytynyt. Olemme katsoneet kuvia synnytyksestä ja juteltu tavoista, joilla vauvat syntyvät; pimpistä tai leikkauksella. Juteltu siitä miksi mennään sairaalaan ja missä esikoinen on sillä aikaa.

Olemme tavanneet myös useampia vauvoja. Meillä on sen suhteen kiva tilanne, että lähipiiriin on syntynyt tämän vuoden aikana jo kolme vauvaa. Olemme päässeet sitten heitä katsomaan moneen kertaan. Siinä samalla olemme jutelleet siitä millaisia vauvat ovat ja miksi ne eivät ihan heti ole valmiita leikkikavereita.

Mitä näkyvämmäksi raskaus on tullut, sitä konkreettisemmaksi se on tullut meille molemmille. Esikoisen on ollut helppo ymmärtää, että vauva on mahassa ja maha on siksi suurempi kuin yleensä. Hän on saanut silittää mahaa, päristellä sitä ja tunnustella vauvan potkuja. Olemme jutelleet siitä, että vauva kuulee meidät sinne mahaan. Esikoinen on myös muutamia kertoja päässyt mukaan neuvolaan. Siellä hän on päässyt kuulemaan vauvan sydänääniä.

Olemme alkaneet tehdä myös vauvaan liittyviä valmisteluja raskauden edestessä. Esikoinen on päässyt osallistumaan moniin puuhiin ja se on selvästi ollut hänelle todella tärkeää. Isommat hankinnat olen toki tehnyt itse, mutta pienempiin asioihin olen ottanut esikoisen osalliseksi. Hän sai valita esimerkiksi mieleisensä hoitoalustan lastentarvikekaupasta. Lisäksi olemme käyneet pieniä vaatteita läpi, pesseet ja viikanneet niitä vauvalle valmiiksi. Hän on saanut myös valita ostettavien vaatteiden osalta bodyn väriä ja housujen kuosia. Esikoiselle vaippojen ja tuttien ostaminen oli todella tärkeää ja hän oli kysellyt jo pitkään niiden perään sekä muistuttanut minua niistä kauppareissuilla. Esikoinen inspiroitui Ruu ja vauva -kirjasta ja halusi kirjan tavoin ostaa vauvalle lahjan sekä tehdä vauvalle kortin. Esikoinen osti vauvalle oman unipupun, joka on jo paketoitu kortteineen. Se odottaa kaapissa ja olemme jutelleet, että hän voi tuoda sen sitten mukanaan sairaalaan, kun tulee katsomaan vauvaa.

Tuntuu, että esikoiseni on hyvin valmisteltu tulevaan. Siitäkin huolimatta vauvan saapuminen tulee olemaan mullistava asia minulle ja hänelle. Eihän me tiedetä etukäteen mitä sieltä tulee. Olen henkisesti valmistautunut siihen, että esikoinen tulee reagoimaan vauvaan. Se on hänelle varmasti kova pala, ettemme ole enää me sillä samalla tavalla kuin tähän asti. Ollaanhan me neljässä vuodessa hitsauduttu tiiviiksi kaksikoksi. Hänen läheisyyden tarpeensa on jo nyt lisääntynyt huomattavasti ja ilmaisee usein, että haluaisi olla vauva. Vauvan synnyttyä tulee vain antaa meille kaikille aikaa sopeutua uuteen ja ottaa apuja vastaan arjen hoitamiseen. Vauvan synnyttyä on tärkeää, että esikoinen saa huomiota ja aikaa vain hänelle. Lisäksi on tärkeää ottaa häntä mukaan vauvan hoitamiseen taitojen mukaan.

Tässä vielä kootusti vinkkejä aiheeseen!

  • Kerro vauvasta

Vauvasta kertominen on tärkeää ja varmasti ensimmäinen asia, josta lähteä liikkeelle, kun alkaa valmistella tulevaa isosisarusta/-sisaruksia vauvaan. Joku kertoo ihan raskauden alussa, joku ensimmäisen ultran jälkeen, joku raskauden puolivälissä ja joku sitten, kun maha alkaa pyöristyä ja raskaus on konkreettinen. Kaikki hetket ovat yhtä toimivia. Lapsen ikä ja ymmärrys vaikuttaa varmasti tässä hyvin paljon. Kaksivuotias ei hahmota raskautta samalla tapaa kuin neljävuotias ja niinpä ikä vaikuttaa valmistautumiseen. Raskaus on myös pitkä aika ja lapsen on vaikea ymmärtää ajan määrteitä, jolloin on hyvä käyttää jotain konkreettista apuna, kun kertoo milloin vauvan on määrä syntyä.

  • Valmista tulevaan; lue kirjoja, näytä kuvia ja videoita

Vauvan tuloa on hyvä ennakoida. Asiaan vaikuttaa jälleen lapsen ikä ja kehitys. On tärkeää olla ikätasoinen. Pienemmän lapsen kanssa valmistautuminen on erilaista kuin isomman lapsen kanssa. Apuna voi käyttää kirjoja. Olen listannut omaan postaukseensa sellaisia lastenkirjoja, jotka kertovat vauvan syntymästä. Kirjoja on eri ikäisien lapsien tarpeisiin.

Lue postaus: Pikkusisaruksen tulosta kertovia kirjoja

Pienelle lapselle voi hankkia oman nukkevauvan ja tuoda sitä kautta asiaa konkreettisemmaksi. Vauvaa voi hoivata yhdessä ja kertoa, että äidin mahassa on myös vauva. Nuken kanssa voi tehdä monia samoja asioita kuin oikeankin vauvan kanssa. Lisäksi kuvat ja videot esikoisen raskaudesta ja vauva-ajasta ovat hyvä tapa valmistella uuteen vauvaan.

  • Anna tunteille ja kysymyksille tilaa

Lapsen ikä vaikuttaa siihen miten paljon hän kyselee tulevasta. Vauvan tulo saattaa jännittää, tuoda huolta tai mustasukkaisuutta. Se voi näkyä puheessa ja käytöksessä. Lapsi voi kysellä miten vauvat menevät mahaan ja miten ne tulevat ulos. Lapsi voi jännittää miksi mennään sairaalaan ja missä hän on itse sillä aikaa. Lapsi saattaa olla huolissaan omista leluistaan, mitä, jos vauva sotkee ja syö ne? On aina tärkeää vastata lapsen kysymyksiin ikätasoisesti ja antaa lapselle mahdollisuus esittää kysymyksiä. Kun lapsi saa vastauksen, se tuo usein turvaa ja rauhoittaa lasta. Samat kysymykset voivat toistua moneen kertaan ja se on täysin normaalia.

Lapsi voi taantua itsekin kehitykseltään, esim puheenkehitys voikin mennä takapakkia samoin kuivaksi opettelu. Lapsi voi myös tahallisesti alkaa matkimaan vauvan ääntelyä ja olla yhtäkkiä paljon tarvitsevampi. Se minkä hän ennen osasi itse, tarvitseekin aikuisen apua nyt, kuten pukeminen. Lapsi reagoi uuteen tilanteeseen ja tulevaan muutokseen.

  • Osallista

Ota tulevat isosisarus/-sisarukset mukaan odotukseen osallistamalla. Anna heille omia tärkeitä tehtäviä. Vauvan tavaroiden laittaminen paikoilleen, vaatteiden pesu ja ripustaminen sekä hankintojen tekeminen voi olla mukavaa yhteistä valmistautumista vauvaan. Esikoinen saa tuntea itseänsä tärkeäksi, kun pääsee auttamaan vanhempia.

Esikoista voi ottaa mukana myös neuvolaan ja ainakin yksityisille ultrakäynneille saa tuoda lapsia. Anna lapsen koskea pyöristyvää mahaa, tunnustella liikkeitä ja puhella vauvalle. Jos kotona on doppleri käytössä, voi sydänääniä kuunnella yhdessä kotona. Vaikkei lasta ultraan ottaisi mukaan, voi yhdessä katsoa kuvia. Nämä kaikki puuhastelut tuovat vauvaa konkreettisemmaksi.

Myös vauvan synnyttyä on tärkeää päästä osalliseksi hoitamisessa osaamisen ja taitojen mukaan. On tärkeää kuulla olevansa tarpeellinen ja saada kehuja hoitoon osallistumisesta. Isompi lapsi voi hyvin tuoda puhtaan vaipan, valita vauvalle vaatteet, näyttää vauvalle lelua ja saada muita hoidollisia tehtäviä.

  • Vältä useampaa muutosta samaan aikaan

Vauvan tulo on iso muutos ja samaan yhteyteen ei kannata ajoittaa muita isoja muutoksia. Mahdolliset muutokset tulisi tehdä hyvissä ajoin ennen vauvaa tai sitten vasta myöhemmin. Tälläisiä muutoksia on esim. varhaiskasvatuksen aloitus, muutto, pinnasängystä siirtyminen juniorsänkyyn tai vanhempien huoneesta omaan huoneeseen siirtyminen.

  • Ole armollinen

Anna aikaa ja ole lempeä. Uusi perheenjäsen on kaikille uusi, niin aikuisille kuin lapsillekin. Se herättää jokaisessa monenlaisia tunteita ja ajatuksia. On syytä olla ymmärtäväinen. Joskus sopeutuminen vie vähän aikaa tai ei ollenkaan. Uusi perheenjäsen tuntuu siltä, kuin näin olisi aina ollutkin. Joskus sopeutuminen vie pidempään. Kuitenkin sisaruus on upea asia ja sisarussuhteen kehittymien molempien kasvaessa on varmasti hienoa seurattavaa. Missään vaiheessa ei kannata jäädä yksin, vaan pyytää läheisiltä sekä ammattilaisilta apua tilanteeseen, jos siltä tuntuu.

KUVAT: Heidi Väisänen

4 kommenttia

Lotta 16.9.2022 - 17:15

Ihanaa kun Eemi on päässyt neuvolaan mukaan! Tosi kiva idea ja varmaan ollut kiva hänelle <3 Itsellä yksi lapsi ja toistaiseksi ei toista suunnitteilla, eli itsellä ei kokemusta, mutta mulle on moni ystävä ollut kiitollinen kun olen mennyt tapaamaan ystävän vauvaa ja hänellä on ennestään lapsi, olen ihan ensimmäiseksi huomioinut vanhemman lapsen. Onnitellut häntä kun on nyt isosisko/isoveli, antanut ehkä hänelle jonkun lahjan. Se on ollut iso juttu, eli tämä vinkiksi sun kavereille / perheelle! Myös mun serkku aikoinaan teki sillain, että jos piti mennä vaihtaan vaippa / piti imettää tms niin hän usein sano että "äiti menee nyt vessaan" ja vaihtoi tietty vaipan siinä. Tai että "äitin pitää nyt levätä" ja imetti samaan aikaan. Silloin ei isosisko kokenut että on VAUVAN VIKA kun äiti on kiireinen että koko ajan SE VAUVA TARVII JOTAKIN. Tätäkin tulee varmasti, mutta heillä toimi tuollainen 🙂 Ja sitten just armoa itelle, jos beibsi nukkuu niin pidä ihana leikkihetki Eemin kaa ja mieti pyykkejä sit myöhemmin <3 ihanaa loppuraskautta sulle <3

Vastaa
Iida Åfeldt 18.9.2022 - 15:16

Hei kiitos, tosi hyviä vinkkejä👌🏼💛

Vastaa
👶🏻 17.9.2022 - 05:46

Meillä ”vauva” on myös aina antanut lahjan isommille sisaruksille sairaalassa ensikohtaamisella.
Tämä on ollut yllättävän tärkeä juttu.

Vastaa
Iida Åfeldt 18.9.2022 - 15:15

Joo näin meilläkin tulee tapahtumaan👌🏼😊muistan saman jo omassa lapsuudessa, kun mulle eka pikkuveli syntyi. Siitä on jäänyt tärkeä muistojälki!

Vastaa

kommentoi postausta