Sain käsiini juuri viime viikolla ilmestyneen Sulon ja Elsin uudet naapurit -kirjan (Otava, 2021).Kirjan on kirjoittanut Susanna Silvander-Rosti ja kuvittanut Nadja Sarell.
Susanna Silvander-Rosti pitää yhdessä puolisonsa kanssa suosittuaKaksi äitiä ja kaksosetYoutube-kanavaa. Kirjassa seikkaileekin heidän perheensä, äiti S., äiti E. ja kaksoset Sulo ja Elsi. Sateenkariperheiden esiintyminen lastenkirjoissa on vähäistä varsinkin päähenkilöinä, joten tämä kirja oli todella odotettu!
Kirjan on kuvittanut Nadja Sarell, joka on itselleni tuttu kuvittaja monista muista lastenkirjoista, kuten Hilja -kirjoista sekä Elsa ja Laura -kirjoista. Lue myös postaukseni:Esittelyssä Elsa ja Lauri -kirjat. Nadja Sarellin kuvitustyyli on ihanan värikästä ja samaan aikaan lempeää. Tykkään valtavasti hänen tyylistään. Lisäksi Nadjan kuvituksissa näkyy aina ihmisten monimuotoisuus ja monikulttuurillisuus.
Kirjassa kaksoset Sulo ja Elsi muuttavat uuteen taloon Kevätmäkeen. He pohtivat millaisia perheitä Kevätmäessä asuu ja lähtevätkin yhdessä äitien kanssa tutustumaan naapureihin. Sulo ja Elsi vierailevat Kevätmäen värikkäissä puutaloissa ja tutustuvat naapuriperheisiin. Kaikki perheet ovat ihan omanlaisiaan!
Kirjassa mikään perhe ei korostu enemmän oikeana tai parempana, vaan kaikki perheet esiintyy samanarvoisina. Kirjassa esiintyy mm. kahden äidin perhe, perhe, jossa toinen vanhempi on pyörätuolissa, maahanmuuttajaperhe, yksinhuoltajaperhe, adoptioperhe, uusioperhe ja kahden aikuisen perhe. Kirjan lopussa Sulo ja Elsi tuumailevat naapureita ja toteavat kaikkien olevan ihan omanlaisiaan. Tähän äiti S. toteaa:
Kaikki perheet ovat yhtä hyviä. Tärkeintä on, että perheenjäsenet rakastavat toisiaan. Rakkaus tekee perheen.
En voisi enempää olla samaa mieltä! Kirja toimii hyvänä alustana keskustelulle perheiden moninaisuudesta. Ennen kaikkea se normalisoi perheiden eri muotoja. Lastenkirjoissa esiintyy hyvin pitkälle ydinperheitä, vaikka nykyään moni lapsi elää muussa kuin ydinperheessä. On todella tärkeää, että lastenmedia monipuolistuu, jota lastenkirjatkin on. Mitä enemmän lapset näkevät moninaisuutta, sitä normaalimpaa se on ja sitä suvaitsevaisemmiksi kasvamme toisiamme kohtaan. Perhemuotoihin liittyy ennakkoluuloja, ihmettelyä, pelkoa ja häpeää, joka syntyy pitkältä meistä aikuisista ja meidän asenteistamme. Aikuisten asenteet välittyy myös lapsiin. Minusta on ihanaa, että yksinhuoltajaperheessä kasvava lapseni voi löytää lukemistaan lastenkirjoista hänen perhettään muistuttavan perheen. Hän voi kasvaa lapsesta asti siihen, että se on perhe muiden joukossa.
Kirjan suositusikä on 3-6-vuotta ja mielestäni se onkin juuri sopiva varhaiskasvatusikäisille lapsille. Kirjassa on jonkin verran tekstiä, jota isot ja värikkäät kuvat tukevat. Soveltaen kirja on hyvin luettavissa pienemmänkin lapsen kanssa. Kirja on mukavan kokoinen ja ulkoiselta ilmeeltä todella suloinen! Se houkuttelee tarttumaan kirjaan! Paljon iloisia värejä ja yksityiskohtia, jotka vievät mennessään. Kirja on painettu Suomessa.
Ihana kirja, jonka mielellään ostaa omalle lapselle tai lahjaksi!
Olen valtavan iloinen siitä, miten lastenkirjat monipuolistuvat ottaen perheiden monet muodot huomioon. Lisäksi iloitsen, että kuvituksessa yhä enemmän ja enemmän esiintyy eri näköisiä ja värisiä ihmisiä.
-Iida
