Home » Sinkku ja itsetuntoa hivelevä tapaus

Sinkku ja itsetuntoa hivelevä tapaus

by Iida Åfeldt

”No mites miehet? Onko ollut treffejä?”

Tämän kysyy jokainen ystävä aina jossain kohtaa, usein sen jälkeen, kun ovat kysyneet ensin tavalliset kuulumiset. Minulle ei juuri kuulu mitään, mitä tulee miehiin. Eikä se haittaa, minulle vauva on parasta juuri nyt. Treffejä ei ole ollut ollenkaan tänä vuonna, mutta koin kyllä yhden mieltä ylistävän sattumuksen, yhden sinkkuuden voitoista. Ja on minulla vähän muutakin käynyt.

Kerroin tässä postauksessa sähköpostimiehestä. Sähköpostimiehestä en ole kuullut yli kuukauteen. Kirjoitimme päivittäin sähköpostia, vaihdoimme numerot, viestittelimme ja soittelimme päivittäin yhteensä neljä kuukautta ja sitten yhtäkkiä täysi tyhjyys. Ei mitään. Olen jopa miettinyt, että onko hän kuollut. Todennäköisempää on, että hän löysi sopivan naisen ja unohti kertoa. Tai vielä sopivampaa on, että hänen vaimonsa sai meidän viestittelymme selville. Kuka tietää, se on nyt mysteeri.

Viime aikoina minua on lähestynyt vain kakskymppiset opiskelijapojat Instagramissa. Yksi, jos toinenkin. Tässä erään kanssa käyty keskustelu.

MIES: Moi mitä sun päivään?

MINÄ: Kuka kysyy?

MIES: Tämmönen opiskelijamies.

MINÄ: Minkäköhän ikäinen opiskelija mahtaa olla? 22 ?

MIES: Sä varmaan blokkaat mut jos kerron, mutta mua on sanottu ikäistäni vanhemmaksi.

MINÄ: Eli oot vielä nuorempi?

MIES: Joo, oon 20. Mutta mua on sanottu ikäistäni vanhemmaksi. Anna mahdollisuus.Olis kiva jutella sun kaa ja saada susta juttuseuraa.

MINÄ: Kuules opiskelijamies, kun mulla on vauva ja aikaa aika vähän ylimääriselle jutustelulle. En tiedä sun lähestymisen syytä, mutta valitettavasti intsessit on nyt muualla kuin juttuseuran hakemisessa.

MIES: Ymmärrän yskän.

MINÄ: Kaikkea hyvää sulle ja tsemppiä opiskeluihin.

Pari ystävääni ovat eronneet ja sinkku kavereita on nyt oikein urakalla. Huomaan pudonneeni aivan heidän menostaan. Yksi eronneista ystävistäni kertoi käyttävänsä vain Badoo nimistä sovellusta ja lopettaneensa Tinderin käytön. Sovellus oli hänestä niin hyvä. Hän ylisti sovellusta niin paljon, että uteliasuuteni otti voiton ja latasin Badoon puhelimeen. Sitä kesti alle 12 tuntia. Puhelin alkoi täyttyä viesteistä ja tajusin, etten ihan oikeasti halua keskustella tuntemattomien kanssa smalltalkia ja käyttää siihen aikaani, sitä omaa aikaa, jota on vähän ja joka on usein pois sitten yöunista.

Ehdin kuitenkin jutella yhden mukavan oloisen miehen kanssa vähän pidempään ja hänen profiilissa luki hänen Instagram käyttäjätilin nimi. Poistin sovelluksen ja profiilini sen mukana. Etsin miehen Instagramista ja laitoin hänelle siellä viestiä. Kerroin, että juttelimme Badoossa ja tulin Instagramiin jatkamaan keskustelua poistettuani koko sovelluksen. Hän vastasi pian ja kysyi mikä on Badoo. Sanoin, että se deittisovellus. Hän sanoi, ettei hän ole kuullutkaan, eikä ole käyttänyt sellaista sovellusta koskaan ja sanoi olevansa varattu. Selvisi, että joku oli kaapannut hänen kuvansa ja luonut niillä profiilin.

Tajusin, ettei deittailu ole missään nimessä minua varten. Eikä yksikään sovellus.

Tästä ei mennyt kauaa, muutama päivä, kun koin joka sinkun itsetuntoa hivelevän asian. Nimittäin entinen ihastukseni ja deittikumppanini laittoi viestiä. Hän kysyi mitä kuuluu. Keskustelun edetessä hän ehdotti näkemistä ja kertoi edelleen ajattelevansa minua. Hypin riemusta puhelin kädessä ja ajattelin, että siitäs sait mulkku, kun teit huonon valinnan. Hieman myöhäistä! No, en nyt ihan, mutta melkein. Mutta tuli selkeästi sellainen imarreltu olo, jos tiedätte mitä tarkoitan. 

-Iida

15 kommenttia

Sini. 7.4.2019 - 21:59

Ootko miettiny jos sähköpostimiehen vaimo lukee sun blogia tietämättään et tä sähköpostimies on hänen miehensä! Tän ei oo tarkotus olla mikään moite. Musta ihan hulvatonta ja kamalaa! 🙈😅

Vastaa
iidaafel 7.4.2019 - 22:04

Niin ei voi tietää, mahdollista sekin😂😂 Jotenkin en haluaisi uskoa, että hänellä olisi ollut vaimoa tai naisystävää, mutta kaikkea alkaa ajatella, kun toinen vain katoaa.

Vastaa
nettanen 8.4.2019 - 09:16

Voi ei miten kurjaa, että hän tuolla tavalla katosi!! 🙁 Tosi mälsää. Mutta muistan kyllä omasta sinkkuajasta sen, miten epävarmaa se aina oli kaikkien kanssa – vaikka olisi miten pitkään tunnettu ja pidetty yhteyttä, niin sitten saattoi aivan yllättäen käydä joku katoamistemppu tai kiinnostuksen hiipuminen. Ja todellakin voin samaistua myös tuohon, että kyllähän siitä hauska fiilis tulee, kun joku tajuaakin menettäneensä jotain hyvää. 😀

Vastaa
iidaafel 10.4.2019 - 10:32

Niin oli kyllä törkeää, ja aina tommonen katoaminen on epäkunnioittavaa. Harmi, ettei ihmiset sitten uskalla sanoa mitä ajattelevat.

Vastaa
Kirpalo 8.4.2019 - 13:24

Heh, tuo loppu 🙂 sanoitko miehelle siis ettei enää kiinnosta vai annatko uuden mahdollisuuden?

Vastaa
iidaafel 10.4.2019 - 10:33

Ei tullut uutta mahdollisuutta hänen kanssaan :DD

Vastaa
Kirpalo 10.4.2019 - 15:15

Oikein! 🙂

Vastaa
tanja b 8.4.2019 - 16:30

”Hypin riemusta puhelin kädessä ja ajattelin, että siitäs sait mulkku, kun teit huonon valinnan. Hieman myöhäistä! No, en nyt ihan, mutta melkein. Mutta tuli selkeästi sellainen imarreltu olo, jos tiedätte mitä tarkoitan.”

Hahaha! x’D
Ymmärrän kyllä tunteen!

Vähän samanlaisia tunteita tuli itsellekin, kun exä (tapaus, josta olen myös blogissani kertonutkin), joka ei osannut minua arvostaa silloin kuin vielä olin hänen, otti yhteyttä tiedustellen, mitä mulle kuuluu ja silleen selkeesti tunnustellen, olenko vapaa. Sekavin tuntein kerroin lyhyesti viestissä olevani suhteessa. Hymiön kera hän vakuutti olevansa iloinen puolestani ja toivotti suhteelle onnea. Muutaman kuukauden päästä hän teki vielä varmistusyhteydenoton, että seurustelenko edelleen vai olisinko vapaana…

Valehtelisin, jos väittäisin huvittuneen vahingonilon olevan tunne, joka ei lainkaan nostanut päätään. Koin tilanteessa olevan sellaista runollista oikeutta. Tätä enemmän tunsin kuitenkin ärsyynnystä ja suuttumusta. Koska hän todellakin oli armottomasti myöhässä. Hänellä oli se mahdollisuutensa, sitä annoin hänelle peräti puolen vuoden verran ja hän sen möhli NIIN TOTAALISESTI, että mietin, miten hän edes KEHTAA lähteä enää minua lähestymään ja kokeilemaan tuolla tavoin kepillä jäätä. Vaikka en olisi uudessa suhteessa vielä ollutkaan (ja tällä kertaa oikein hyvässä sellaisessa), hän oli saanut ja haaskannut sen oman mahdollisuutensa. Jos sen ymmärtämiseen menee noin kauan, se on turha lähteä saamaan enää tässä kohtaa mitään ahaa-elämyksiä. Tai saakoot keskenään, mutta turha kuvitella, että asia minua kiinnostaisi. Too little too late. Lähinnä tuohduin koko yhteytenotosta tuossa vaiheessa.

Mutta vähän kieltämättä kyllä lämmittää, että lopulta hän on se, jota harmittaa. Hän on jäänyt yksin ja alkanut kummasti kaipaamaan minua ja mitä meillä oli. Hyvä. Eläkööt sen kanssa.

Sitten joskus sorrun jopa tuntemaan sympatiaa ja sääliä kaveria kohtaan – sitten kuitenkin ravistan mokoman hullun tunteen äkkiä pois!

Vastaa
iidaafel 10.4.2019 - 10:35

No oho! Onpas sulla tapaus! Ymmärrän todella hyvin, vähän tahditonta lähteä useampana kertaan kokeilemaan ja lähestymään. Ja joskus jotkut asiat tapahtuvat liian myöhää, kuka haluaa sellaista itselleen, joka ensin ei halunnut sinua, kokeili paria muuta välissä ja totesikin sinun olevan ihan hyvä, ei kiitos :DD

Vastaa
tanja b 10.4.2019 - 13:12

Niin tai vielä parempaa: huomas, että kukaan muu ei hänelle lämpene lainkaan, se oma kysyntä oli aika vähäistä ja tällä palautui maanpinnalle. On siitä viitteitäkin sen verran, että ystävä uskoo miehen kuvan tulleen vastaan välillä Tinderissä. Kova haku päällä, mutta hiljaista taitaa olla. Että onnee vaan.

Se ymmärtäväisin ja söpöin skenaario on varmaan se, että hän oli todellakin vain aina hyvin välineetön reppana näissä tilanteissa. Ehkä hän aidosti kaipasi. Ehkä häntä harmitti, että asiat meni lopulta niin kuin meni ja koitti omalla kömpelöllä tavallaan hakea jälleen yhteyttä. Kenties tämä lähestyminen vaati häneltä paljon, koska hän tiesi kyllä mokanneensa.

Totuutta voi vain arvailla. Sen verran, mitä häntä tiedän, uskon totuuden olevan todennäköisesti jonkinlainen sekoitus näitä molempia skenaarioita.

Niin tai näin, paljon olisi ollut hänellä todistettavaa, että olisin tullut vakuutetuksi siitä, että hän ansaitsi vielä toisen mahdollisuuden ja olisin voinut uskoa, että tällä kertaa jokin olisi ollut todella toisin. Jos nyt olisin ollut ”vapaana”, mitä en ollut. (Hahaa! Luulitko, ettei minulle löydy ottajia? In your face, sucker!) :DD

Vastaa
- - - - - - - - - 9.4.2019 - 08:50

Minäkin saan treffipalstalla lähestymisiä noilta nuorukaisilta. Ymmärrän kyllä, että nuorilla on kova vimma hankkia kokemuksia ja ehkä yh vaikuttaa siltä, että kannattaa yrittää. Mutta kun ei heillä ole mitään järkevää sanottavaa…

Vastaa
iidaafel 10.4.2019 - 10:37

Joo ehkä he kuvittelevat, että yh:lle kelpaa kaikki :DDD

Vastaa
tanja b 10.4.2019 - 12:52

Toi on muuten totta, että kyseessä on siis ihan ”juttu”. Kerran jopa kuulin nuoren miehen sanovan, että etsii itselleen jotain kivaa yh-äitiä.

Eihän siinä mitään pahaa ole, jos yh-äidistä kiinnostuu ja kokee, ettei siinä nyt mitään ongelmaa ole: lapsi kuuluu pakettiin ja paketti on siltikin varsin kiinnostava. Siis ihanaahan sellainen on.

Mutta toi jos haetaan yh:ta ihan sillä ajatuksella, että ovat varmaan helppoja ja epätoivoisia ja sitten innoikkaita osoittamaan miehelle suurta kiitollisuuttaan, niin jotenkin tuntuu aikas ällöttävältä.

Onneks oot Iida niin ihanan omanarvontuntoinen. <3 Hyvin napautettu!

Vastaa
saranda 9.4.2019 - 13:51

Todellakin tiedän mitä tarkoitat. 😀 Vaikka siitä on ikuisuus kun joku ex-heila on viimeksi laittanut viestiä, kyllä sitä silti on tuntenut ittensä voittajaksi. (Vaikka oiskin ollut se jätetty osapuoli. :-D)

Vastaa
iidaafel 10.4.2019 - 10:37

No kyllä 😀

Vastaa

kommentoi postausta