Home » Vähän väsyttää tai ei niin vähääkään

Vähän väsyttää tai ei niin vähääkään

by Iida Åfeldt

Olen väsynyt. Viiteen kuukauteen en ole nukkunut kokonaista yötä unta. Välillä oikein suututtaa, että miksi minulle oikein annettiin vauva, joka ei nuku. Miksi meillä on refluksi? Miksi minä sain kasan haasteita, kun helpommallakin voisi päästä? Enkö juuri minä olisi ansainnut vauvan, joka nukkuu ja syö, kun minä olen yksin? Miksi elämä koettelee toisia aina kovemmin kuin toisia?

Välillä tuntuu ihan hemmetin raskaalta. Väsyttää, vaikka yöt yleensä meneekin hyvin ja parhaimmillaan yhdellä herätyksellä. Joskus voidaan huutaa pitkin yötä, mutta onneksi ne ei ole viikottaisia. Siltikin väsyttää, vaikka usein saankin nukkua yhden 4 tunnin pätkän putkeen. Päivät menee vauvan kanssa jutellen, syöttäen ja nukuttaen, hytkyttäen ja heiluttaen, pukluja pyyhkien ja kakkoja pesten. Kotitöitä tehden, siivoten, pyykäten, itsestä huolehtien, itselle ruokaa laittaen ja töitä tehden. Blogi ei voi taloudellisista syistä jäädä tauolle. 

PSX_20190129_175929-01.jpeg

Välillä tulee hetkiä, että kaikki ärsyttää, muut ihmiset ja vauva mukaan lukien. Se ei tarkoita, ettenkö olisi kiitollinen vauvasta. Tiedän, että aina on joku, jolla on vielä raskaampaa. Aina on joku jolla menee vielä huonommin. Joku kärsii lapsettomuudesta, joku on menettänyt lapsensa, joku on masentunut, joku kärsii kroonisesta väsymyksestä.

Se, että jollakin on vielä raskaampaa, ei tarkoita, ettenkö minä saisi tuntea itseäni väsyneeksi omassa elämäntilanteessani. Se ei myöskään tarkoita ettenkö rakastaisi vauvaani tai olisi hänestä kiitollinen. Olen minä. Ihan joka päivä, mutta saan tuntea myös oloni väsyneeksi vauvan kanssa. 

PSX_20190129_175958-01.jpeg

Minusta on ihmeellistä, että aina vertaillaan kenellä tässä nyt on raskaampaa kun toisella. On totaaliyksinhuoltajia, on yksinhuoltajia, on kahden vanhemman perheitä, joissa on koliikkivauva, on yhteishuoltaja vanhemmat, joilla on kolme lasta, joista kukaan ei nuku. Yksinkertaistettuna on vain perheitä. Yhtään sen enempää vertailematta sitä, kuka nukkuu vähiten, kuka huolehtii eniten ja kenellä on raskainta. 

Uskon, että aivan kaikilla on raskasta. Kukaan ei voi tulla sanomaan, että minulla on vielä raskaampaa kuin sinulla tai vähätellä toisen tunnekokemuksia. Vauva muuttaa henkisesti elämää ja jokainen sopeutuu asiaan eritavoin. Jokainen kokee erilaiset asiat raskaina. Jokin on toiselle raskas, mutta toiselle taas ei. Ihmiset myös jaksavat eri verran asioita. Toiset uupuvat pienestä ja toiset vasta monen koetuksen jälkeen. Se ei tee kenestäkään heikompaa. Me vain kestämme ja jaksamme eritavoin ja koemme asiat eri tavoin. Jokainen saa sen verran, kuin jaksaa kantaa. 

Se, että olen yksin ja koen, että minulla on hemmetin raskasta, ei tarkoita etteikö äiti, jolla on osallistuva puoliso, voisi tuntea ihan samoin. Tunteet ovat yksilöllisiä ja aitoja kokijalleen, niitä ei voi vähätellä tai vertailla. Kukaan ei voi tietää miltä toisesta kyseinen asia tuntuu, se ei ehkä itselle ole kummoinen, mutta toiselle se voi olla. Voi vain yrittää ymmärtää ja osoittaa myötätuntoa sekä kohdata inhimillisesti.

-Iida

 

PSX_20190129_180823-01.jpeg

KUVAT / Laura Kiuru

35 kommenttia

JonnaPolulla 24.2.2019 - 17:37

Hei Iida!

Ymmärrän oikein hyvin univajeen tuoman väsymyksen. Toki täältä löytyy puoliso mutta pääsääntöisesti yöt menee kyllä yksin. Oma univajeeni alkoi noin 3kk ennen lapsen syntymään, kun selkävaivat valvottivat ja herättivät yöisin. Viime juhannuksesta en ole nukkunut kertaakaan kokonaista yötä ilman herätyksiä. Kohta 6kk ikäinen vauva herää parhaimillaan yössä kahdesti ja pahimmillaan tunnin välein. Keskiarvo onkin varmaan herätys 3 tunnin välein. Itseäni helpottaa ajatus, että meitä äitejä valvoo kanssani varmasti useampi kappale juuri samaan aikaan kanssani. Samalla myös ajattelen, että tämäkin on (toivottavasti) ensimmäisen vauvavuoden juttu ja (taas toivottavasti) viimeistään vuoden iässä saan itsekkin taas nukkua. Huumorin ollessa pahasti pakkasen puolella puoliso hoitaa yösyötöt. Tämäkään ei ole kuitenkaan täysin ongelmaton ratkaisu, sillä mies ei herää välttämättä edes vauvan itkuun… joten monesti pikkuisen saa nopeammin tyytyväiseksi syöttämällä hänet itse kerran kun on itsekkin herännyt…

Oikein paljon jakasamisia ja haleja sinulle! Toivottavasti saisit nukkua taas yöt mahdollisimman pian 🙂

Ihanaa alkavaa kevättä sinulle ja vauvalle!

-Jonna

Vastaa
Iidaafel 24.2.2019 - 18:40

Kiitos Jonna kommentista! Se on on eksi kyllä lihduttavaa, että aika moni muu valvoo myös, eikä asian kanssa tosiaan ole yksin. Rankkaa kaikille! 

Voimia ja jaksamista myös teille!

Vastaa
Vierailija 24.2.2019 - 18:18

Suurella sydämellä tsemppaan täältä ruudun toiselta puolelta

Vauvavuosi on aina rankka.
Ensin aika menee ihmetellessä, sitten tulee vaihe, kun suoritetaan. Kolmen-neljän kuukauden jälkeen olen aina törmännyt siihen kummaan seinään. Arkeen. Siihen tunteeseen, kun tämä ei lopukaan, tämä on edessä tässä joka ikinen yö, joka ikinen päivä.

”Nauti nyt, ne on niin vähän aikaan pieniä” fraasi on inhokkini.
Kun olet valvonut viikosta toiseen yöt ja päivät, on nautinto välillä kaukana, vaikka kuinka tietää elävänsä ainutlaatuista aikaa.

Joten anna itsellesi armoa.
Ei se aina ole kivaa.
Vauvasta ja taaperosta ei ole aikuiselle seuraksi, päivät vauvan kanssa voivat välillä käydä tylsiksi. Itse toivoin esikoisen ollessa pieni, että siinä olisi ollut joku isompi lapsi myös, jonka kanssa olisi päässyt edes leikkipuistoon…

Vastaa
Iidaafel 24.2.2019 - 18:38

Kiitos sulle tosi paljon <3

Raskasta tämä on jokaiselle vamhemmalle!

Vastaa
Vierailija 24.2.2019 - 18:25

Valivalivalivali… jos on REFLUKSI siis kunnon refluksi eikä vain pientä pulauttelua joka itkettää päivisin niin myöskään öisin ei nukuta. Neljän tunnin yöunet kuulostavat refluksi vauvojen/taaperoiden äideistä luksukselta!

Vastaa
Iidaafel 24.2.2019 - 18:36

Sulta taisi mennä koko postauksen pointti nyt ohi. Jokainen vanhempi, oli refluksia tai ei, olinyksin tai kaksin, on välillä väsynyt. Turha vertailla kenellä on rankempaa kuin toisella.

Vastaa
JonnaPolulla 24.2.2019 - 18:41

Auts! Aika ikävästi muotoiltu kantasi asiaan. Ei ole väliä nukutko sinä x määrän ja toinen toisen määrän. Väsymys on väsymys ja jokaisen kokemus on omalla kohdallaan yhtä aito. Jokainen myös sietää unettomuutta ja väsymystä eritavalla. Uskon kuitenkin, että jokainen voi samaistua väsymyksen olotilaan. Samalla on varmaan turha edes mainita, ettei tuota toisen olotilaa varmasti auta vähättely ja varsinkaan täällä siitä kritisointi….

Vastaa
Iidaafel 24.2.2019 - 18:44

Kiitos Jonna kommentista! Yhdyn siihen täysin <3

Vastaa
Tanja B 24.2.2019 - 18:44

Ja sieltähän se tuli se ensimmäinen vertaileva vähättelijä taas. Ja kuinka yllättävää, anonyyminä. Hoh.

Tsemppiä Iida! Vauva-arkeen ja bloggailuun! <3

Vastaa
Iidaafel 24.2.2019 - 18:47

Kiitos tosi paljon Tanja<3

Vastaa
Nettanen 25.2.2019 - 13:48

Meillä on täällä Lilyssä just parhaillaan menossa #somelempeys -kampanja, ja näköjään tarpeeseen tulee. Työskennellessäni opettajana keskustelimme oppilaiden kanssa usein siitä, miten toisille ihmisille puhutaan – ja miten ei. Sovimme, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, voi myös olla sanomatta mitään. Se pätee tässäkin tapauksessa. Iidan omaa tilannetta ei nyt millään tapaa muuta se, minkälaisia reflukseja muilla vauvoilla on ja miten heidän äitinsä nukkuvat. Iidahan kirjoitti täysin subjektiivisesti juuri HÄNEN omasta tilanteestaan, eikä tällaisessa kirjoituksessa ole mitään järkeä alkaa pohtimaan sitä, mitä joillain muilla on.

Iida, hyvä että kirjoitit ja purit sydäntäsi. <3 Voin vain ja ainoastaan kuvitella, miten koville välillä ottaa. Univajehan on ihan hirveää meille kaikille! Todella paljon jaksamisia sinne, toivottavasti Eemin vatsavaivat alkaisivat helpottamaan ja saisitte nukuttua <3 

Vastaa
Iidaafel 25.2.2019 - 15:20

Kiitos Netta aivan valtavasti kommentistasi ja ymmärryksestäsi <3

Vastaa
Vierailija 24.2.2019 - 18:43

Niinpä. Kaikki on suhteellista. Oma 1 v 3 kk oli ja on edelleen objektiivisesti hyvä nukkuja sekä päivällä että yöllä (kopkop), mutta olin silti viime kesänä lapsen ollessa 7-8 kk niin väsynyt, ettei järkikään juossut enää normaalisti. Mun tilanteeseen vaikutti se, että olen ollut koko aikuisikäni aika huono nukkuja, enkä osannut enää vauvan synnyttyä nukahtaa, kun odotin koko ajan, että kohta se herää, vaikkei olisi herännytkään. Muistan, kuinka vihasin sanontaa “nuku silloin kuin vauva nukkuu”. Jos se olisi ollut niin yksinkertaista, niin enkä olisi jo tehnyt niin, kun lapsi kerran posotteli 3 h putkeen… Tsemppiä ja jaksamista, Iida! Toivottavasti saisit pojan joskus jollekin läheiselle yökylähoitoon, jotta pääsisit nukkumaan edes yhden yön putkeen.

Vastaa
Iidaafel 24.2.2019 - 18:47

No just tämä! Sitä voi tuntea itsensä todella väsyneeksi, vaikka oliskin hyvin nukkuva vauva. Asia harvoin on niin yksinkertainen. Mullekin paljon sanotaan, että nuku aina kun vauva nukkuu ja ota päikkäreitä. Mutta en osaa ottaa päikkäreitä, en vaan rentoudu, kun tiedän että päikkärit on kaikkea 10-45 min välillä. Jatkuva valmistilassa oleminen on väsyttävää.

Vastaa
stiku 24.2.2019 - 18:50

Heippa!
Täällä myös yksi äiti,joka ei ole puoleen vuoteen nukkunut kokonaista yötä! Puoliso on kyllä mukana arjessa eikä meidän vauvalla ole “ylimääräisiä” vaivoja,mutta silti alkaa väsy tuntua jo rankalta. Yöt olen alusta asti hoitanut yksin,mies kun herää vasta kun vauva on huutanut jo tovin ja itse herään jo siihen kun poika kääntyilee tietyllä tavalla,että herää syömään ihan just. Päivätkin menee toki yksin,äitiyslomalla kun olen ja vain iltaisin saan pientä helpotusta. Kaksi kertaa viikossa käyn harrastuksissa,jolloin olen pois kotoa pari tuntia,ja se on kyllä semmoinen henkireikä,josta en mielelläni luovu. Kuitenkin olen joka päivä kiitollinen ja onnellinen tuosta pienestä <3 Tällä viikolla olin ensin itse kipeänä ja sitten tietysti poikakin sairastui ja muutamat päivät oli suoraan sanottuna ihan hirveitä,jonka myötä tuli kamalan huono omatunto moisesta ajatuksesta! Suuri kiitos siis sinulle,kun kerrot myös näistä "ei niin ihanista äitiyden puolista", oot super! 🙂 sori näin pitkä sepostus

Vastaa
Iidaafel 24.2.2019 - 19:13

No kyllä, saa tuntea itsensä väsyneeksi. Useinhan se on niin, että toisella on suurempi vastuu vauvasta ja luulen, että on jotenkin luonnollista, että äiti herää samalama vauvaan. Ihana, että saat harrastaa ja pidät siitä kiinni!

jaksamista myls teille!

Vastaa
Vierailija 24.2.2019 - 18:54

Mun mielestä on tosi tärkeää että myönnät olevasi väsynyt, niin itsellesi kuin muillekin blogiasi lukeville ja mahdollisesti saman väsymyksen kanssa kamppaileville. Esikoisen kohdalla aina kovasti esitin muille että ei tässä mitään väsymystä ole, kaikki aina vaan muka tosi hyvin. Käy pidemmän päälle vaan entistä raskaammaksi kun esittää kaiken olevan kuin kiiltokuvissa, vaikka taustalla on unettomuutta, ärtymystä ja kiukkuisuutta. Tuntuu että kaikessa nykyään vertaillaan, joko siinä miten täydellisen hulppeaa elämä on, miten rankkaa on tai miten lapsi on kehittynyt taidoissaan verrattuna jonkun toisen lapseen. Se on ihan turhaa, kaikilla on oikeus tuntea oman arkensa hyvät ja huonot puolet niinkuin ne tuntee. Jaksamista ja tsemppiä Iida, onneksi kevät tulee ja toivon mukaan myös aurinko.

Vastaa
Iidaafel 24.2.2019 - 19:14

Kiitos kommentista ja kiitos tsempistä! Kevättä tosiaan odotellaan <3

Vastaa
Vierailija 24.2.2019 - 20:59

Loppu vuodesta löysin instatilisi ja sitä kautta blogisi. Kuinka monet imetyshetket, tai jos vauva ehkä illalla/yöllä on nukkunut, olen käyttänyt kirjoitustesi lukemiseen. Pakko sanoa, että ihailen aivan suunnatomasti kuinka päivästä toiseen, väsymyksestä ja vastuksista huolimatta, selviät arjesta YKSIN. Se on todellinen hatun noston paikka! Minulla on miltein tismalleen samana päivänä syntynyt poika ja meilläkin on ollut todella vähä uninen ja uuvuttava alkutaival. Meillä ei toki refluksia ole koskaan todettu, enkä ole lapsen kanssa yksin jne, mutta voin niin samaistua moniin tunteisiin mitä olet täällä kertonut! Välillä tuntuu, että voisi maksaa jopa siitä, että saisi edes yhden yön nukkua kunnolla. Kun on 5kk nukkunut huonosti, niin tuntuu välillä, ettei muista edes omaa nimeään. Mutta siis pointti kommentissani oli se, että saat minulta kaiken ymmärryksen ihan joka ikiseen tunteeseen mitä vauva-arjessanne koet! Niin moneen voin samaistua. Tsemppejä sinne! Ihana vauva sinulla. P.s. ehkä me vielä joskus nukutaan.. 😉

Vastaa
Iidaafel 25.2.2019 - 07:55

Iso iso kiitos ihanasta kommentista! Tulipa hyvä mieli. Sillä ajatuksella eteenpäin, että joskus nukutaan!

Paljon voimia myös teidän päiviinne <3

Vastaa
Vierailija 25.2.2019 - 04:30

Apua. Lapsettomana kun näitä lukee, niin alkaa pelätä koko lasta. Vielä ehtisi lopettaa yrittämisen. D: Tsemppiä teidän väsyneiden arkeen!

Vastaa
Iidaafel 25.2.2019 - 07:57

Ei kannata lopettaa 🙂 Väsymys on luonnollista ja varmasti jokainen on joskus väsynyt vauvan kanssa. Ja väsymyksestä huolimatta toivon joskus saavani lisää lapsia, eli jotain tästä kyllä myös minkä takia kannattaa jatkaa yrittämistä! Mukavaa kevättä <3

Vastaa
Tehtävänimikkeenä laura 25.2.2019 - 05:28

Ymmärrän hyvin tuon väsymyksen. Vaikka tavallaan saisi nukkua, niin silti väsyttää. Mä uskon, että yksi kaksi tai edes kuukausi ei riitä selättämään vauvavuoden univajetta ja siksi olo on aina vähän nuutunut vaikka saisikin nukkua! 🙂

Ja kenellä on raskainta? Mä en tiedä ketään äitiä joka olisi kertonut olevansa niiiiiin energinen ja hyvin nukkuva vauvavuoden aikana. Jos vaan osaisimme vertailun sijaan tsempata toisiamme!<3

Meidän kaikki kolme ovat olleet niin erilaisia nukkujia. Nyt valvonut 1v 2kk nuorimmaisen kanssa ja kieltämättä innolla odotan ensi viikolla alkavaa unikoulua 😀 josko sitten saisi edes pari tuntia nukkua putkeen...

Esikoisemme taas oli tosi hyvä nukkumaan, pääsääntöisesti nukkui läpi yöt 2kk iästä alkaen. Siltikin muistan olleeni väsynyt. Kyllä se elämäntilanne vie ne suurimmat energiat, nukkui tai ei :p

Tsemppiä sinne, ehkä kevät helpottaa edes hitusen sitä väsymystä<3

Vastaa
Iidaafel 25.2.2019 - 08:00

Niin totta! Ei tätä väsymystä yö tai kaksi pelasta. Menee varmasti pitkään, että olo on vähän nuutunut 😀 Onniksi voi saada muilta äideiltä ymmärrystä!

Ja hienoa juuri olisikin, jos tuettaisi toisia, eikä aina jotenkin vertailtaisi ja kritisoitaisia toisia äitejä. Se vaikuttaa hyvin yleiseltä!

 

Vastaa
Angi 25.2.2019 - 06:16

Tsemppiä kovasti Iida!

Täällä lapsi lähestyy kahden vuoden ikää. Välillä on ollut kyllä huumori lopussa, mutta aina olen päätynyt ajattelemaan, että tämä on vain vaihe ja kyllä se joskus vielä nukkuu. Viimeistään teini-iässä

Pakko vielä kommentoida, että olen nyt aktiivisesti seurannut sua pari kuukautta. Aiemmin olin juurikin se stalkkaaja instassa, jota kiinnosti aina silloin tällöin, että mitäs se Iida nyt on toilannut anteeksi.
Oot huippu ja on piristävää katsoa sun “höpöttelyjä” instassa

Vastaa
Iidaafel 25.2.2019 - 08:03

Heheh kiitos 😀 ymmärrän täysin, kyllä sitä itsekin joutuu omille toilailuille nauramaan, tekevälle sattuu! 

Vastaa
Choux 25.2.2019 - 09:43

Olet kyllä myös mun sankari! Itselläni synnytys laukaisi unettomuuden, joka on ollut kamalin helvetti johon olen joutunut. En tiedä mitä siinä tilanteessa olisi tehty ilman miestä, joka ryhtyi valvomaan öitä vauvan kanssa. Olen siitä ikuisesti kiitollinen. Mä olen aina ollut herkkäuninen ja pelkäsin kyllä, että mitä vauva-ajan nukkumisesta tulee. Mulla katsosi myös kyky nukkua päiväunia. Juurikin tuo pelko lapsen heräämisestä oli koko ajan päällä. Onneksi meidän lapsi on aina nukkunut hyvin, mutta edelleen 6-vuotiaana herää tosi aikaisin n klo 6, toki nyt jo voi aamulla katsoa pädiä/tv:tä ja vanhemmat voi ainakin yrittää nukkua pidempään. Lisäksi mä olen aina tarvinnut paljon unta ja en tosiaan pärjää millään viidellä tunnilla ja vähillä unilla on vaan fyysisestikin tosi huono olo. MUTTA juuriKIN näihin omiin univaikeuksiin ja masennustaipumukseen kaatui meidän haaveet toisesta lapsesta ja teen sitä surutyötä nyt koko ajan.
Olisiko sulla Iida mahdollista saada Eemi sun äidille yökylään? Saisit nukkua edes yhden kokonaisen yön.

Vastaa
Iidaafel 25.2.2019 - 15:21

Voi ei, kiitos ihanasta kommentista! Wau <3 Ihanaa, että miehesi on voinut osallistua, sekään ei aina vaikuta olevan itsestään selvyys. Varmasti joskus on mahdollista saada Eemi äidille, äiti tekee usein töitä myös viikonloppuna, joten on hieman haastavaa tällä hetkellä. 

Vastaa
Ka 25.2.2019 - 19:00

Olen samaa mieltä siitä, että tällainen asioiden ja tilanteiden vertailu on täysin hyödytöntä ja varmasti tekee vaan hallaa monille ihmisille. Ihmiset kokee asiat niiiin erilailla ja varsinkin unen puute vaikuttaa tosi yksilöllisesti. Esim. minä pärjään vähillä unilla paljon paremmin kuin mieheni. Toki joskus on hyvä laittaa asiat perspektiiviin vähän miettimällä kuinka paljon huonommin asiat voisi olla. Esim. meidän vauva on nukkunut n. 4kk ikäisestä saakka melko levottomasti ja kyllähän tässä väsymys painaa. Kuitenkin tiedän, että esim. pahasta refluksista kärsivät vauvat saattavat nukkua miljoona kertaa huonommin ja itkeä myös unissaan ym. Eli toki tiedostan, että meidän tilanne ei ole paha, mutta mulla on silti oikeus olla väsynyt. Onneksi nyt vauvan lähestyessä 10kk ikää tilanne on ehkä vähän rauhoittumassa (ainakin olen varovaisen optimistinen). Suosittelen myös kokeilemaan jotain unikoulua siinä 6kk iässä, me saatiin siitä apua. Opit toki vähän hukkui flunssan ja hampaiden tullessa, mutta auttoivat kuitenkin tilapäisesti!

Vastaa
Iidaafel 25.2.2019 - 20:27

Toki olen ihan samaa mieltä, että tietty realistisuus on hyvä pitää mielessä. Meilläkin nyt on tosi paljon parempi tilanne refluksin kanssa eikä se koskaan ole asteikoltaan ollut pahimmasta päästä varmastikkaan. Sitäkin on montaa astetta. Ja varmasti aloitellaan unikoulua, kun on viimeiset lääkäärikäynnit ja saadaan siihen lupa.

Vastaa
Sannukka 25.2.2019 - 19:00

Tsemppiä vauva-arkeen, tiedän niin hyvin mistä puhut <3 Harva äiti nukkuu täyttä yötä ensimmäiseen vuoteen, imetys kuitenkin on äidin vastuulla. Meidän muksut ei oo pulloa koskaan hyväksyneet eli silloin ei toinen vanhempi öisin ole avuksi, vasta unikoulutusta pidettäessä sitten. Sitten kun/jos lapsi joskus nukkuukin useamman tunnin putkeen, on kidutusta kun itse ei enää osaa. Itsellä kohta kolme vuotta ilman yhtäkään täyttä yötä, mutta uskon että joskus vielä saa herätä pirteänä 😉 Yritä saada lisäapuja jostain tai enemmän lepoa päivisin. Päivä (ja yö) kerrallaan!

Vastaa
Iidaafel 25.2.2019 - 20:29

Iso kiitos ja tsemppi takasin! Sehän se on, että itsekin herään, jos vauva nukkuu ja käyn kattomassa, että nukkuuko se muka. Tai sitten uudelleen nukahtaminen vain kestää eikä uni tuli. Sekös vasta onkin raivostuttavaa!

Vastaa
Vierailija 26.2.2019 - 20:07

Nimenomaan, väsymystä saattavat tuntea kaikki ja kukaan ei saisi väheksyä toisen väsymystä tai syitä, mistä väsymys johtuu. Ikäväkseni minulle annettiin ymmärtää että miten minä voin muka tuntea väsymystä, eihän minulla ole lapsia. Kyseisen kommentin sanoi minulle todennäköisesti hyvin väsynyt äiti tai näin yritän ainakin ajatella. Ei se silti mukavalta tuntunut.

Vastaa
iidaafel 1.3.2019 - 10:10

Samaa mieltä! Ja onpa kurjaa, että väsymystäsi on vähätelty. Väsyneenä tulee kyllä sanottu joskus ajattelemattomia juttuja! Voimia <3

Vastaa

kommentoi postausta