Arkeen on ollut todella kiva palata! Vajaa kaksi viikkoa takana omia töitä ja lapsen varhaiskasvatusta. Yksi nuhakuumekin ehdittiin napata jo, mutta se ei lannistanut tunnelmaa. Pitkän loman jälkeen tämä tuntuu kaivatulta vaihtelulta! Aamulla ei ole väsyttänyt yhtään herätä. Kummallista, että kesälomalla väsytti joka aamu. Olisin vain halunnut jatkaa unia ja välillä jatkoinkin sohvalla lapsen katsellessa ohjelmia ja mietin miten ikinä saan itseäni liikkeelle arjen taas alkaessa. Nyt olemme ehtineet jokaisena aamuna yhdeksäksi päiväkodille. Oloni on ollut kuin mestarilla. Ennen päiväkotiin lähtöä olemme syöneet aamupalan ja pukeneet päälle, siis myös minä! Koirakin on ollut lenkitettynä ennen päiväkodille lähtöä. Aamut ovat olleet rauhallisia ja tarjonneet kiireetöntä aikaa valmistautua päivään, jonka takia varmasti kiukuilta puolin ja toisin on vältytty. Yleensä olen hoitanut itseni kuntoon vasta lapsen vietyäni ja hiipparoinut päiväkodille yöasussa, jonka päälle olen vain vetäissyt hätäisesti jotain. Tämä ”tapa” on vienyt työnteolta tarpeettoman paljon aikaa. Nyt olen voinut tulla yhdeksän jälkeen kotiin ja aloittaa suoraan oman työpäivän miettimättä siinä kohtaa omaa aamupalaa ja koiran lenkitystä. Toivon, ettei tämä ole vain alkuinnostusta!
Loman jälkeen tuntuu niin hyvältä olla innostunut. Omat työt tuntuvat myös todella mielekkäiltä. Ideoita blogipostauksiin on todella paljon ja olen ne listannut itselleni ylös. Ihanaa, kun on viimein aikaa kirjoittaa keskeytyksettä! Lisäksi loppuvuodeksi olen sopinut tosi mieleisiä kaupallisia yhteistöitä. Tuloni tulee mainossisällön tuottamisesta, eli kaupallisista yhteistöistä, joiden pääpaino on Instagramissa. Olen myös todella iloinen siitä, että asiakkaat haluavat käyttää minua mainonnassaan ja ovat valinneet juuri minun somekanavani. Mainoksia on sovittu sopiva määrä loppuvuodelle jo tässä vaiheessa ja se toki huojentaa omaa taloudellista tilannetta, kun tietää asioiden sen suhteen olevan kunnossa. Aina omia tuloja ei tiedä kovin pitkälle etukäteen, mutta nyt pitkästä aikaa kalenteri näyttää töiden osalta tosi hyvältä ja kiinnostavalta! Olo on todella hyvä!
Ehdimme lomailla lähes kahdeksan viikkoa yhdessä lapsen kanssa. Koin lomailun yllättävän raskaaksi. Loman aikana aloin kaivata enemmissä määrin omaa aikaa ja yksin olemista. Olenhan lomalla todella tiiviisti lapsen kanssa yhdessä aamusta iltaan. Monena aamuna haaveilin siitä, että saisin vain nukkua ja olla yksin. Tunsin kauteutta kahden vanhemman perheille, jotka voivat mahdollistaa toisilleen taukoja. Koin myös kateutta perheille, joissa on useammat isovanhemmat aktiivisesti osallisina, meillä kun on vain yksi mummi. Koin kateutta siitä, että kaverit viilettävät menoilla ja en voi itse olla mukana. Uskon raskauden vahvasti vaikuttaneen tähän kokemukseen. Vaikka oloni fyysisesti oli todella hyvä, koin usein itseni väsyneeksi ja olisin tarvinnut pieniä lepohetkiä pitkin päivää. Väsymys vaikutti paljon mielialaani, kuten varmasti raskaushormonitkin. Pinnani lapsen suhteen tuntui normaalia lyhyemmältä. Lisäksi mielessäni pyöri ajatus ”tee vielä kun voit ennen vauvaa”. Olisin halunnut itselleni enemmän omaa aikaa vähän kuin varastoon ennen vauvan tuloa, jonka jälkeen se on taas rajatumpaa hetken aikaa.
Samaan aikaan koin syyllisyyttä siitä, etten tee tarpeeksi lapsen kanssa. Sitä ajattelee, että kesällä kuuluu nauttia ulkoilusta, käydä retkillä, reissata, olla ohjelmaa ja tehdä kauheasti kaikkea, jota ei sitten muulloin voi tehdä kuin kesällä, sillä kesä on ainutlaatuista aikaa. Mietin kuinka paljon olen edellisinä kesinä jaksanut ja koin harmia siitä, että tänä kesänä olen näin lopahtanut, aikaansaamaton ja kärttyisä äiti. Miksi en jaksa nyt, kun aina aiemmin olen jaksanut hyvin?
Niinpä arkeen palaaminen on tehnyt tähän hetkeen todella hyvää. Lapsi on palannut varhaiskasvatukseen neljänä päivänä viikossa ja minä saan keskittyä töihin. Työ tarjoaa nyt sitä kaivattua omaa juttua, jotain, joka on vain minun. Nautin, kun saan tehdä jotain omaa ja siten huomaan taas olevani niin paljon parempi äitinä lopun päivää. Työpäivä tarjoaa oikeastaan lepoa ja omaa aikaa, sillä silloin ei tarvitse olla koko ajan saatavilla eikä kuunnella äiti, äiti, äiti- mantraa. Silloin saa käydä vessassa rauhassa, saa juoda kahvin kuumana, saa kuunnella oman mielenmukaista musiikkia eikä Aarne Alligaattoria tai halutessa olla ihan hiljaa. Minulla on ollut ihan jo kiire iltapäivisin hakemaan lasta kotiin, sillä olen ikävöinyt häntä päivän aikana ja kaivannut hänen seuraansa.
Lomaa ja töitä tarvitaan molempia sopivassa suhteessa. Ei kumpikaan tuntuisi yhtä hyvältä ilman toista.
Nyt loman jälkeen arki taas maistuu! Nautin tästä!
-Iida
LUE MYÖS
Ensimmäisen lomaviikon tunnelmat
KUVAT Pinja Mitrovitch
2 kommenttia
Tsemppiä Iida syksyyn, toivottavasti väsymys alkaa helpottamaan. Mulla tuntuu väsymys iskevän päälle aina pidemmillä vapailla, keho varmaan kertoo, että on taas painettu liikaa töitä enkä minä ole edes raskaana! Onnea odotukseen ja voimia väsyneisiin hetkiin <3
Kiitos todella paljon!