Home » Raskauden toisen kolmanneksen kuulumiset

Raskauden toisen kolmanneksen kuulumiset

by Iida Åfeldt

Olen raskauden viimeisellä kolmanneksella. Laskettuun aikaan on 10 viikkoa ja raskautta ihan enintään 12 viikkoa jäljellä. Toinen kolmannes meni ohi noin vain. Ihan uskomatonta! Jos vertaan edelliseen raskauteen, niin se kaikkein helpoin vaihe meni siinä. Aivan kuten esikoisen raskaudessa, niin tässäkin raskaudessa ensimmäinen kolmannes oli tuskaisen pitkä. Pahoinvointi sai ajan tuntumaan aivan loputtoman pitkältä. Sitä vain odotti ja odotti, että olo alkaisi helpottamaan. Sen lisäksi tietysti odotti “varmempia” viikkoja. Ja sitten sitä odotti ensimmäistä ultraa, janosi tietoa vauvasta ja hänen voinnistaan, siitä, että kaikki on niin hyvin kuin pitääkin. Sitä odotti mahan kasvua ja ensimmäisiä tuntemuksia vauvasta, niitä pieniä kuplivia liikkeitä. Sitten tuli toinen kolmannes, joka vain meni ohitse.

Olo on ollut hyvä ja aika mennyt nopeasti

Olen voinut todella hyvin koko toisen kolmanneksen. Olo on ollut todella hyvä, kuin en olisi raskaana ollutkaan. Ensimmäisen kolmanneksen jälkeen olen tuntenut itseni taas itsekseni. Olen monesti tänä aikana jopa unohtanut olevani raskaana. Mitään vaivoja tai kolotuksia ei ole ollut. Raskaus on tullut mieleeni katsoessani briejuustoa kaupan hyllyllä tai ystävää, joka ottaa kahvilassa kylmäsavulohella täytetyn croissantin. Tai silloin, kun vauva aloittaa hurjan jumputuksen. Vauva on kova liikkumaan ja olen tuntenut hänen liikkeensä koko toisen kolmanneksen ajan. Alkuun liike tuntui lepatuksena vatsassa ja siitä se on voimistunut kunnon iskuiksi, jotka on hyvin tunnettavissa mahan päältä. Istukka on kohdun takaseinämässä, jonka takia liikkeet tuntuvat hyvin selvästi ja näkyvästi. Esikoista odottaessa istukka oli edessä ja vaimensi liikkeitä tehokkaasti. Maha on myös kasvanut toisen kolmanneksen aikana huomattavasti. Vanhat raskausarvet alkavat irvistellä ja selvästi antavat periksi mahan kasvulle. Kuitenkaan maha ei toisen kolmanneksen menoa vielä hidastanut.

Toisen kolmanneksen hyvä vointi on vaikuttanut paljon siihen, että aika on mennyt vauhdilla. Ja toki esikoisella ja koiralla saattaa olla osuutensa asiassa myös. He kyllä pitävät kiinni arjessa. Toinen kolmannes osui onneksi myös kesään ja esikoisen kesälomaan. On ollut ihana voida hyvin, nauttia kesästä ja ajasta esikoisen kanssa puuhaillen.

LUE MYÖS

Ensimmäinen kolmannes

Rakenneultra, sokerirasitus ja anti-D -suojaus

Raskautta on seurattu neuvolassa tavalliseen tahtiin. Toisen kolmanneksen aikana kävin rakenneultrassa, jossa kaikki oli hyvin ja sain tietää odottavani poikaa. Vauvasta tuli samalla paljon konkreettisempi. Toisen kolmanneksen aikana kävin myös sokerirasituksessa. Testi on ollut molemmissa raskauksissa minulle melko helppo ja mennyt hyvin. Tälläkin kertaa sokerit olivat normaalit, eikä itse testistä jäänyt huonoa sanottavaa. Raskausviikolla 28 sain myös anti-D -suojauksen. Minulla on negatiivinen veriryhmä, eli olen Rh D negatiivinen. Kävin verikokeessa raskausviikolla 25, jossa selvitettiin vauvan tilanne. Vauva paljastui positiiviseksi ja näin ollen minulle annettiin anti-D -suojaus. Toinen suojaus annetaan enintään 72 tunnin kuluttua synnytyksestä.

Minulla oli viimeksi aivan sama juttu. Myös esikoinen on positiivinen ja sain suojauksen myös silloin. Suojaus annetaan vain Rh D negatiivisille odottajille, jotka odottavat Rh D positiivista vauvaa. Toisinaan suojaus annetaan odottajille, jotka ovat saaneet luovutettua verta. Negatiivinen veriryhmä on paljon harvinaisempi. Suurin osa suomalaisista, yli 80%, on positiivisia. Mietin nimittäin, että miten on mahdollista, että taas odotan Rh D positiivista vauvaa, mutta todennäköisyys siihen on paljon suurempi kuin negatiiviseen. Tämä tieto laittoi ensi kertaa ajattelemaan enemmän myös luovuttajaa, sillä positiivinen reesustekijä on peritty häneltä minun ollessa negatiivinen. Suojaus annetaan, sillä Rh D negatiivinen äiti voi alkaa muodostaa vasta-aineita lapsen Rh D positiivisia punasoluja vastaan. Se voi aiheuttaa vauvan hemolyyttisen taudin. Hemolyyttisen taudin vaikeimmat muodot voivat hoitamattomina aiheuttavat sikiön tai vastasyntyneen kuoleman tai neurologisen vammautumisen. Suojaus estää äidin vasta-aineiden muodostumisen poistamalla sikiön punasolut äidin verenkierrosta ennen kuin äidin puolustusjärjestelmä ehtii reagoida niihin. Toisin sanoen Rh D negatiivisen äidin elimistö alkaa pitää Rh D positiivista vauvaa vieraana ja pyrkii reagoimaan siihen, sillä veriryhmätekjä on on peritty isältä/mieheltä ja on äidin elimistölle vieras. Mielenkiintoista on se, että tämä tosiaan koskee vain negatiivisen veriryhmän omaavia äitejä, eikä sitten taas toisin päin!

Viimeiselle neuvolakäynnollä terveydenhoitaja vahvisti omatkin epäilykseni vauvan asennosta. Vauva on mahassa poikittain, eikä ole vielä kääntynyt pääalaspäin. Vielä toki on aikaa muuttaa asentoa. Myöhemmin lääkärikäynnillä tilanne katsotaan tarkemmin. Esikoinen oli jo tässä kohtaa pääalaspäin eikä enää muuttanut asentoaan raskauden loppua kohden. Hieman jo mietin, että mitäs jos vauva ei käännykkään “oikeinpäin”, vaan edessä olisi perätilasynnytys.

LUE MYÖS

Kuulumisia rakenneultrasta

Ajatukset alkavat hiljalleen siirtyä tulevaan ja vauva tuntua todelliselta

Hiljalleen olen alkanut sisäistää, että meille tulee ihan oikeasti vauva. Loma alkaa kääntyä arkeen ja kesä tehdä tilaa syksylle. Ei ole enää pitkä aika siihen, että vauva on täällä. Tai ainoastaan mahdottoman pitkä viimeinen kolmannes, joka saattaa paikoittain tuntua pidemmältä kuin kaksi aiempaa kolmannesta yhteensä. Huomaan todella olevani nyt viimeisen kolmanneksen puolella, sillä viime viikkoina olen ollut todella väsynyt. Vauvaa kasvaa ja kehittyy nyt nopeammin ja kyllähän se sitten tuntuukin. Lisäksi vauvan poikittainen asento vatsassa on alkanut tuntua epämiellyttävältä.

Olo on kuitenkin onnellinen ja odottava. Minulla on sellainen pieni kutkuttava tunne tulevaa kohtaan. Ajatukset ovat hiipineet synnytykseen ja vauvan hankintoihin. Toisen kolmanneksen aikana aloin tehdä vauvalle hankintoja ja käydä lävitse jo löytyviä tavaroita. Suurimmat hankinnat olenkin nyt tehnyt ja kaikki on ilokseni löytynyt vielä käytettynä. Tulen esittelemään hankinnat vielä erikseen täällä blogin puolella.

Esikoisellekin vauva alkaa tulla konkreettisemmaksi hankintojen kautta. Hän tykkää myös tunnustella vauvan liikkeitä ja puhella vauvalle. On ollut todella merkittävää saada jakaa hänen kanssaan tätä raskautta ja odotuksen matkaa. Se on ollut meidän yhteinen juttu alusta alkaen. Toki vauvan konkretisoituminen on tehnyt esikoisesta tarvitsevamman. Hän haluaa syliin ja olla lähellä. Hän ihmettelee ja kyselee paljon asioita vauvasta ja vauvan tulosta. Jänniä hetkiä käsillä meillä molemmilla!

-Iida

9 kommenttia

Vierailija 8.8.2022 - 08:15

Onpa ihanat kuvat, etenkin tuo ensimmäinen!

Olisiko blogin tekstiä mahdollista saada tummemmaksi, esim. mustaksi? Pitää tarkistaa, jos kännykällä saisi paremmin luettua, nyt katsoin vain kuvat.

Vastaa
Iida Åfeldt 15.8.2022 - 10:31

Kiitos! Ja täytyy tekstin väriä selvitellä 🙂

Vastaa
Minna 8.8.2022 - 20:04

Ihanaa, kun kirjoitit kuulumisia. Niitä on mukava lukea!
Onneksi pahoinvointi jäi ensimmäiselle kolmannekselle ja olet nyt voinut hyvin. Näytät upealta ja hehkuvalta.

Minna

Vastaa
Iida Åfeldt 15.8.2022 - 10:32

Kiitos todella paljon Minna!

Vastaa
Elina 10.8.2022 - 23:32

Tsemppiä loppuraskauteen ❤️ mitä ajattelet imetyksestä nyt toisen lapsen kohdalla?

Vastaa
Iida Åfeldt 15.8.2022 - 10:34

Kiitos! En tule imettämään, kuten en viimeksikään. Tubulaarisilla rinnoilla täysimetys on usein haastavaa ja toisinaan imetys ei ole mahdollista ollenkaan, koska maitorauhaskudosta ei ole kehittynyt rintoihin.

Vastaa
Mimi 11.8.2022 - 12:26

Ihana kuulla että raskaus etenee hyvin ☺️💞 Onnellista loppuodotusta 😍❤️

Vastaa
Iida Åfeldt 15.8.2022 - 10:32

Kiitos kovasti!

Vastaa
Raskauden viimeinen kolmannes lähenee loppuaan - iidanmatkassa.fi 10.10.2022 - 16:27

[…] Raskauden toinen kolmannes […]

Vastaa

kommentoi postausta