Ensimmäinen inseminaatio

3,4K

Kävin viime viikolla ensimmäisessä inseminaatiossa!

Reilu kuukausi sitten sain TAYSin Hormoni- ja lapsettomuus poliklinikalta soiton. Hoitaja kertoi, että minulle oli löytynyt luovuttaja ja ensimmäistä inseminaatiota voitaisiin alkaa suunnitella. Minun tehtäväni oli ilmoittaa, kun seuraavat kuukautiset alkavat. Inseminaatio olisi tarjoitus tehdä minun luonnolliseen kiertoon. Jo ennestään minulle oli tehty munajohtimien aukiolotutkimus ja tutkittu hedelmällisyyttä verikokein sekä gynegologisella tutkimuksella. Näiden tutkimusten mukaan kaikki näytti juuri siltä miltä kuuluukin ja säännöllisen kuukautiskierron takia olisi mahdollista tehdä inseminaatio luomukiertoon.

Otin ensimmäisenä vuotopäivänä yhteyttä sairaalaan ja minulle varattiin aika ultraäänitutkimukseen. Ultra on tärkeä tehdä aina tietyssä vaiheessa kiertoa, minulla se oli yhdeksäntenä päivänä. Ultrassa lääkäri tutki tilannettani. Kävi ilmi, että minulla on irtoamassa kaksi munasolua, kun tavallisesti niitä irtoaa yksi, joko oikealta tai vasemmalta. Kaksi munasolua lisää riskiä monikkoraskauteen. Tämän vuoksi lääkäri suosittelikin, ettei inseminaatiota tehtäisi käsillä olevaan kiertoon, vaan odotettaisiin seuraavaan. Hoidoissa ei pyritä tieten tahtoen monikkoraskauksiin, sillä ne ovat riskiraskauksia.

Keskustelin asiasta lääkärin kanssa ja sanoin jääväni vielä asiaa miettimään, sillä lopullinen päätös jäi minun tehtäväksi. Kahdessa munasolussa olisi tietysti parempi mahdollisuus raskautua ylipäätään ja ainahan yhdestäkin munasolusta voisi syntyä kaksoset. Lääkärikäynnin jälkeen kävin vielä hoitajan vastaanotolla. Hoitaja neuvoi ovulaatiotestien tekemiseen ja kertoi, koska ne tulisi aloittaa. Sairaalalle tuli ilmoittaa, kun ovulaatuotesti näyttää positiivisen testituloksen.

Minulle testien teko oli jotain aivan uutta. Aloitin ovulaatiotestit kierron 12. päivä. Ennen testiä tuli olla kaksi tuntia virtsaamatta ja testi tuli tehdä noin klo 12-16 välillä, sillä LH hormonipitoisuus on silloin korkeimmillaan. Sain positiivisen testin kierron 14. päivä, jonka jälkeen soitin sairaalaan. Ovulaatiotesti ilmoittaa LH huipun. Ovulaatio on  noin 24-48 tuntia LH huipun jälkeen. Seuraavana päivänä, eli kierron 15. päivänä menin sairaalalle inseminaatioon. Inseminaatiossa siittiöt ruiskutetaan kohtuonteloon ovulaation aikana, eli tyypillisesti seuraavana päivänä LH huipusta.

Pohdin kovasti inseminaatioon menemistäni. Tietysti riski monikkoraskauteen vaikutti asiaan todella paljon. Keskustelin aiheesta hyvien ystävien ja tärkeiden läheisten kanssa. Päätin kuitenkin ottaa riskin, sillä riski monikkoraskauteen on yhden prosentin luokkaa. Ajattelin, että raskautuminen heti ensimmäisestä inseminaatiosta on epätodennäköistä. Kahdella monasolulla kuitenkin voi tuplata mahdollisuudet onnistua yhden munasolun hedelmöitykseen.

Inseminaatio itsessään oli todella nopea ja kliininen toimenpide. Menin sairaalalle aamupäivällä. Pakastetut siittiöt oli otettu sulamaan samana aamuna inseminaatiota varten. Toimenpiteessä lääkäri ultrasi ensin ja totesi olosuhteiden olevan täydelliset. Molemmat munasolut olivat irtoamassa, oikean puoleinen edellä prosessissa. Ultraamisen jälkeen lääkäri asetti sisääni katetrin, josta ruiskutettiin siittiöt hitaasti kohtuonteloon. Se ei itselläni tuntunut missään, eli minun kohdallani kivuton toimenpide.

Toimenpiteessä meni muutama minuutti. Siinä kuitenkin ehti miettiä monta kymmentä ajatusta lävitse. Tuntui aavistuksen jännältä saada täysin tuntemattoman henkilön siittiöt sisäänsä, henkilön vailla identiteettiä. Ja vielä sairaalassa, todella kliinisessä ympäristössä. Koko tuota hetkeä oli odottanut ja jännittänyt monta päivää ja yhtäkkiä se oli vain siinä. Mietin, että voiko tästä tutkimuspöydältä tosiaan nousta, vetästä housut jalkaan ja jatkaa päivää ihan muina naisina! Kysyin lääkäriltäkin, että pysyykö ne siittiöt sieltä, ettei ne nyt vaan valu pois, jos tästä nousee. Lääkäri vakuutti, että sillä pysyvät!

Inseminaatiossa käytetään luovutettua spermaa, joka on puhdistettu erityisellä pesumenetelmällä. Siitiöt on eroteltu siemennesteestä. Lisäksi vain hyvin liikkuvat siittiöt on valikoitu joukosta. Siittiöt ruiskutetaan kohtuonteloon, eli pidemmällä kuin mitä esimerkiksi yhdynnässä. Tämän selitti myös sen miksi mitään ei valu. Lääkärin mukaan siittiöt lähtevät heti uimaan  eteenpäin.

Niinpä inseminaation jälkeen päivä jatkui normaalisti. Kahden viikon päästä inseminaatiosta tehdään sitten raskaustesti. Lääkäri vielä muistutti, ettei aina ensimmäisellä kerralla onnista, hoitovaste kasvaa joka kerran jälkeen. Raskaustestin tuloksesta pitää ilmoittaa sairaalaan ja negatiivisen tuloksen tullessa voidaan heti seuraavaan kiertoon suunnitella uusi inseminaatio.

Kyllä tässä on todella jännät paikat menossa ja vielä ensi viikolle pitäisi jaksaa odottaa! Tottakai toivon, että voisin lukeutua niihin onnekkaisiin, jotka raskautuvat heti ensimmäisellä kerralla. Mutta suhtaudun realistisesti tilanteeseen, eli katsotaan!

-Iida

LUE MYÖS

Minulle on löytynyt luovuttaja

Askel kohti itsellistä äitiyttä

KUVAT: Leena Waren