Home » Minulle on löytynyt luovuttaja

Minulle on löytynyt luovuttaja

by Iida Åfeldt

  Olen edennyt siihen pisteeseen itsellisen äitiyden matkalla, että minulle on löytynyt luovuttaja. 

Tämän vuoden helmikuussa terveyskeskuslääkäri tapasi minut etävastaanotolla. Hän haastatteli minua elämäntilanteestani sekä  parisuhdetaustastani ja kyseli terveyteen liittyviä kysymyksiä. Hän laittoi lähetteen tarvittaviin verikokeisiin, papakokeeseen ja sukupuolitautitesteihin. Tulosten tultua ja oltua kunnossa, lääkäri laittoi lähetteen TAYSin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalle. Suomessa potilas saa valita missä erikoissairaanhoidon yksikössä hän saa hoitoa ja minä toivoin TAYSia. Syynä oli puhtaasti jonotusaika ja vastaavassa tilanteessa olevien/olleiden naisten suositukset TAYSista hoitopaikkana. Toinen vaihtoehto olisi ollut HUS ja se olisi ollutkin minua lähin hedelmöityshoitoja tarjoava yliopistosairaala. Sairaanhoitopiireillä on omat solupankkinsa ja HUSilla on pulaa luovuttajista, jonka takia jonotusaika on pitkä, eikä hoitoja voida tarjota niin paljon kuin olisi kysyntää. 

Huhtikuussa postilaatikosta tippui TAYSin kirje, jossa oli minulle määrätty aika ensikäynnille hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalle ja lähete hormonitoimintaani selvitteleviin labroihin. Ensikäynti oli kesäkuussa. Käynnillä tapasin lääkärin ja lahjasoluhoitajan. Lääkäri teki sisätutkimuksen käynnillä ja sen lisäksi keskustelimme prosessista. Kävimme läpi elämäntilannettani, hoitomuotoja ja lahjasoluihin liittyvää lakia. Keskustelimme toiveista lahjoittajan ulkonäön suhteen ja hoidon etenemisestä kohdallani. Varasimme minulle psykologiajan, tai kaksi 45 minuutin aikaa, jotka minulla olisivat putkeen. Psykologin tapaaminen on välttämätön osa prosessia.

Heinäkuun poliklinikka oli suljettu, joten elokuussa tapasin psykologin. Käynti oli todella mukava. Keskustelimme ajatuksistani ja psykologi herätteli kysymyksillään. Sain käynnistä paljon ajateltavaa, paljon sellaista, jota en ollut osannut edes ajatella. Lääkäri ja psykologi puolsivat hoitoja minun kohdallani ja tekivät tarvittavat lausunnot. Tämän jälkeen hoitava taho alkoi etsiä minulle sopivaa luovuttajaa. Lääkäri sanoi, että sopivan luovuttajan löytymiseen voi mennä 1-2 kuukautta, ettei hän osaa tarkemmin sanoa. 

Sain kuitenkin soiton luovuttajan löytymisestä kahdessa viikossa. Viime viikolla sain puhelun lahjasoluhoitajalta, jossa hän ehdotti minulle luovuttajaa. Hän kertoi luovuttajan pituuden, silmien ja hiusten värin. Luovuttaja sopi minulle hyvin näiden ulkoisten ominaisuuksien perusteella, enkä nähnyt mitään syytä kieltäytyä. Jos olisin kieltäytynyt, olisin mennyt jonon hännille ja minulle olisi vielä kerran voitu tarjota toista luovuttajaa. Ulkoiset ominaisuudet eivät ole itselleni kuitenkaan niin tärkeitä. Kaikki luovuttajat ovat kuitenkin terveitä, psykologin haastattelemia ja prosessiin sitoutuneita henkilöitä. Sukusolujen luovutukseenkin on omat kriteerinsä kuten itselliseksi äidiksi haluavalle. 

Tällä hetkellä tilanne on se, että jo seuraavaan kiertooni voidaan tehdä inseminaatio! Ilmoitan sairaalan, kun minulla alkaa seuraavat kuukautiset ja suunnittelemme miten toimimme sen jälkeen. Minulle on tarkoitus tehdä ensin inseminaatioihoitoja ja yrittää raskautumista niillä. Yhden hoitokerran onnistuminen on noin 15% luokkaa. Myöhemmin on mahdollista siirtyä IFV-hoitoihin, joissa onnistumismahdollisuus onkin 30-50% luokkaa. Kyseiset hoidot ovat melko raskaita ja kalliita, joten ensin kokeillaan inseminaatioilla raskautumista. Minun kohdallani mahdollisuudet voivat olla hyvät pelkillä inseminaatioillakin. Lääkärin mukaan voidaan olettaa, että hedelmällisyydessäni ei ole vikaa, koska olen jo ollut raskaana, kiertoni on säännöllinen, kohdun tähystyksessä ei ollut mainittavaa, olen nuori ja hormonitoimintani tehtyjen testien mukaan on kunnossa. 

Olen innoissani, mutta samaa aikaa kauhuissani. Nyt se tapahtuu ja tämä on totta! Olen lähellä oman haaveeni toteutumista. Olen matkalla kohti toisen lapsen yrittämistä. Se on todella jännittävää, sillä tätä tosiaan yritetään aivan eri tavalla kuin esikoista. On aivan täysi mysteeri alkaako raskaus ensimmäisestä inseminaatioista vai kolmannesta inseminaatiosta. Tämä tietää ovulaatiotestejä ja raskaustestejä!

Samaa aikaa mietin, että mitä oikein olen tekemässä! Pitäisikö sittenkin peruuttaa koko juttu? Jännitys ja pelko valtaavat mielen. Sopiva luovuttaja löytyi paljon nopeammin kuin osasin odottaa. Olin ajatellut, ettei hoitoja vielä tänä vuonna aloiteta. Tuntuu hurjalta ajatella, että voisin jopa loppuvuodesta olla raskaana. En toki lataa suuria odotuksia ensimmäiseen inseminaatioon, sillä onnistumisen mahdollisuus ensimmäisellä kerralla on pieni. Hoitovaste kasvaa jo toista ja kolmatta hoitokertaa kohti.  Kuitenkin aina joku onnistuu ensimmäisellä! Hyvin todennäköistä on kuitenkin se, että olen ensi vuonna raskaana. Kaikki on yhtäkkiä muuttunut paljon konkreettisemmaksi. 

On tämä vaan jotain niin uutta ja ihmeellistä, joten aivan eri tavalla jännää kuin mikään muu aiemmin! Vaikka hetkittäin pelottaa onko minusta kahden lapsen yksinhuoltajaksi, niin ei voi lakata ajattelemasta pientä vauvaa sylissäni. Uskomatonta, jos sen saa kokea vielä uudelleen. Mikään muu ei ole antanut minulle niin paljoa kuin äitiys. 

Jätä kommenttia, jos sinulla on jotain toiveita tämän aiheen suhteen! Voin niistä sitten kirjoitella blogiin!

-Iida

LUE MYÖS

Toinen lapsi yksin?

Askel kohti itsellistä äitiyttä

Miten kertoa lapselle toisen vanhemman puuttumisesta?

 

KUVAT: Victoria Vitman

26 kommenttia

NK 3.9.2021 - 14:47

Onnea!!!

Ihanaa, kun päästät meidät lukijat mukaan jännittävälle matkallesi. Vaikket luonnollisestikaan halua kertoa ihan kaikkea, toivon, että saamme kuulla, jos “isoja käänteitä” asiassa tapahtuu.

Tästä se lähtee! Mieletöntä! 🙂

Vastaa
Gemma 3.9.2021 - 14:53

Olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä olivat toiveesi lahjoittajan ulkonäön suhteen? Ja mihin ne perustuivat?

Vastaa
iidaafel 4.9.2021 - 00:07

Mä en esittänyt mitään toiveita! Kaikki kävi. Sopivan luovuttajan etsii hoitava taho. Luovuttajasta saa tietää pituuden, silmien ja hiustenvärin. Ja näihin voisi vaikuttaa. Yksityisellä voisi vaikuttaa kansalaisuuteen. Etninen tausta on yleensä sama kuin äidillä tai jos on entuudestaan lapsi jotain etnistä taustaa, niin sitten etnisyys otetaan huomioon.

Vastaa
Nantsukka 3.9.2021 - 16:03

Ihanaa, onneksi olkoon Iida! Mulla on nyt kaksi lasta, olin raskaana ensimmäisen lapsen kanssa ja vaimoni toisen. Inseminaatiot, ultrat, ovulaatiotestit ym. ovat hyvinkin tuttuja. Susta tulee mainio kahden lapsen äiti <3

Vastaa
Nina H. 3.9.2021 - 17:12

Olet kyllä rohkea nainen! Onnea uusiin haasteisiin!

Vastaa
S-K 3.9.2021 - 17:29

Maailman isoimmat tsempit tuleviin hoitoihin, ihanaa että prosessi on sujunut näin hyvin ja nopeasti sulla tähän asti 🙂 tosi mielellään saisit jatkossakin kertoa kaikesta tähän aiheeseen liittyvästä!

Vastaa
Katariina Kuronen 3.9.2021 - 19:39

Voi että, aivan mieletöntä! Onnea matkaan! 😍 kirjoittele pian lisää aiheesta, täällä halutaan kyllä tietää miten etenee! Ja oon niin varma että Eemistä tulisi ihan mahtava isoveli! ❤

Vastaa
Manny 3.9.2021 - 19:52

Superjännittävää! Toivon ja oikeastaan uskon että kaikki sujuu hyvin. Edessäsi voi olla mitä ihanin elämänmuutos. Ja oon täysin varma että susta kyllä on tuohon seikkailuun! 🙂 pidän peukkuja!

Vastaa
Reiska 3.9.2021 - 21:12

Onnea matkaan! Ei meistä kenestäkään ole yhden, kahden tai kolmenkaan äidiksi, mutta jostain syystä lapsia kasvattaa nämä epätäydelliset ihmiset eivätkä koneet. Upeaa että olet kuunnellut haavettasi.

Vastaa
Anonymous 3.9.2021 - 23:46

Vau ihana kuulla!😊 Olisi mielenkiintoista kuulla juurikin millaisia tunteita esim ”piinaviikot” herättää tai mahdollinen negatiivinen raskaustesti. Raskauden alkaessa erilaiset raskausoireet ja omat fiilikset myös. Miten Eemi suhtautuu tulevaan perheenjäseneen ja missä vaiheessa kerrot hänelle. Mitä ostoksia ja mistä hankit tulevalle vauvalle. Toivotko tyttöä vai poikaa vai onko sillä mitään merkitystä. Ihan kaikki kiinnostaa!

Vastaa
Tiina Brandtzaeg 3.9.2021 - 23:50

Onnea matkaan❤🧡💛

Vastaa
Mie kans... 4.9.2021 - 06:56

Onnea matkaan ja matkan haasteisiin. 😊

Vastaa
LeenaK 4.9.2021 - 08:07

Onnea matkaan! 💕

Vastaa
elorempallaan 4.9.2021 - 10:01

Onnea matkaan 💞
Nuo fiilikset lapsen saamisesta on tuttuja.
Muistan itse, miten suunniteltu ja toivottu raskaus sai mieleen ajatuksen: “Kääk! Mitä on tullut tehtyä”.
Kaipa se on sitä asian prosessointia. Asioiden miettimistä kaikilta kannoilta.
Hyvin sä pärjäät❤️

Vastaa
Oravanpyörässä oravaperhe 4.9.2021 - 14:10

Tuli niin lämmin ja ilahtunut olo tästä! Paljon onnea tulevaan! ❣👣

Vastaa
Pienen tytön äiti 5.9.2021 - 12:03

Ihana ja jännittävä uutinen! Susta tulee just hyvä kahden lapsen äiti! Oon saanu niin paljon tsemppiä omaan äitiyteen ja jaksamiseen sun blogista ja en malta odottaa tulevia raskaus- ja vauva-postauksia 🙂

Vastaa
iidaafel 8.9.2021 - 12:42

Voi kiitos valtavasti!

Vastaa
Jarna 5.9.2021 - 16:16

Isätön nainen tekee isättömiä lapsia. Minusta tämä on surullista. Eikö lapsella ole oikeus molempiin vanhempiin?

Vastaa
iidaafel 8.9.2021 - 12:41

Kurja kommentti. Miten pidät minua isättömänä? Minulla on koko lapsuuteni ollut isä, joka on ollut läsnä elämässäni ja menehtyi minun ollessani 15-vuotias. Lisäksi lapsella on oikeus turvaan, huolenpitoon ja rakkauteen, keneltä hän sitä saa, ei ole väliä. Ei kaksi vanhempaa takaa, että tämä tapahtuu.

Vastaa
Eltsu 5.9.2021 - 16:29

Onnea Iida! 😊 Seuraan suurella mielenkiinnolla tätä matkaasi. Muiden ehdotettujen aiheiden lisäksi mua kiinnostaisi raha-asiat. Kuinka paljon mikäkin vaihe julkisella maksaa?

Vastaa
iidaafel 8.9.2021 - 12:42

Kiitos kovasti! Raha-asiaan lupaan palata pian!

Vastaa
Seuraaja 7.9.2021 - 03:04

Hei Iida! Onneksi olkoon rohkeasta ratkaisustasi! Olen jo kaksi vuotta harkinnut tätä samaa asiaa ja viimein eilen soitin yksityiselle lapsettomuusklinikalle (olen jo sen ikäinen, että muu vaihtoehto ei tule enää kyseeseen) ja varasin ajan lapsen saamiseksi itsellisenä äitinä lahjoitetulla munasolulla ja lahjoitetuilla siittiöillä. Kaipuu äidiksi toistamiseen on niin kova. Olen nyt 4-vuotiaan tytön sinkkuäiti ja ollut hänen kanssaan alusta asti yksin. Yksinäiseen äitiyteen kasvaa ja vaikka kumppanin puute kaihertaa, ilo lapsesta on niin suuri, että sen haluaisi kokea vielä uudestaan. Tosi mielelläni kuulen kaikkea tähän aiheeseen liittyvää. Ehkä eniten kuitenkin henkistä puolta: jaksamista, lapselle isättömyydestä kertomista ja tämän asian pohtimista kehittyvän lapsen identiteetille, omaa surua siitä, ettei tullut ydinperhettä, häpeän tunnetta (en tiedä, koetko häpeää, mutta monesti kun olen ydinperheiden kanssa tekemisissä koen itseni jotenkin huonommaksi, kulttuurinen stigma on niin kova, että sitä kokee häpeää ja huonommuutta vaikka tietääkin olevansa hyvä äiti). Mielelläni siis kuulen ihan kaikkea tämän teeman ympäriltä! Kiitos ihanasta blogistasi! Se on tarjonnut minulle niin paljon vertaistukea ja samaistumispintaa, ettet uskokaan! Kaikkea hyvää sinulle tulevaan syksyyn ja ennen kaikkea hoitoihin! Olet vielä niin nuori, että varmasti saat toisen lapsen jo hyvin piankin. Ihanaa!!! ❤

Vastaa
iidaafel 8.9.2021 - 12:42

Eikä miten ihanaa!! Onnea upeasta päätöksestä ja kiitos aivan ihanista sanoista <3

Vastaa
Kupliva maailmani 3.10.2021 - 22:04

Hei. Onnea matkaan <3 Jään mielenkiinnolla seuraamaan.

Vastaa
Kaarnaliini 18.10.2021 - 17:39

Hei! Kyselisin vain kun olet maininnut että ”keskustelimme toiveista lahjoittajan ulkonäön suhteen”, että siis saitko todella esittää toiveita? Olin juuri samassa paikassa ensikäynnillä joka oli kaikkea muuta kuin hyvä kokemus ja sekä lääkäri että hoitaja molemmat vastasivat hyvin napakasti kieltävästi, suorastaan ikävään sävyyn tuhahtaen, kun kyselin että saako toiveita esittää. Ei minulla sen kummempia toiveita ole mutta minulla on yksi lapsi ennestään ja hän on tumma kun itse taas olen vaalea niin sillä ottaisin mieluummin tumman kuin vaalean luovuttajan.

Vastaa
iidaafel 26.10.2021 - 08:53

Onpa harmi! Toi on niin kurjaa, jos ei tule kuulluksi ja tulee huono fiilis. Itse en halunnut esittää toiveita, mutta lääkäri kysyi onko toiveita. En tiedä minkä verran etnisiä taustaa omaavia luovuttajia on, käsitykseni mukaan etninen tausta on aina sama kuin äidillä.

Vastaa

kommentoi postausta