Olen tammikuusta asti tehnyt käytännössä kahta työtä samaan aikaan. Päätoimisesti olen töissä Helsingin kaupungilla varhaiskasvatuksen opettajana. Minulla on vakituinen toimi ja saan työkokemuslisää. Teen 80% työaikaa. Saan Kelalta joustavaa hoitorahaa kyseisen järjestelyn vuoksi. Lisäksi toimin osa-aikaisena yrittäjänä ja minulla on toiminimi. Kaikki sometyöhön liittyvät asiat hoituvat toiminimen kautta.
Minulla oli haave siirtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi tämän toimintakauden päätyttyä päiväkodissa. Olisin voinut täysipäiväisenä yrittäjänä keskittyä vain sometyöhön, jolle nyt olen antanut vain muutamia tunteja iltaisin lapsen mentyä nukkumaan. Ajallinen panostus someen mahdollistaisi siitä ennemmän tuloja kuin tähän mennessä, jotka nyt on jäänyt vähäisemmiksi mitä ne voisivat olla ajan puutteen vuoksi. Nyt kuitenkin korona on saanut minut mietteliääksi ja yrittäjyyteen heittäytyminen pelottaa. Tulot on kuitenkin epäsäännölliset ja työstä voi lähettää laskun, kun se on ensin tehty. Laskulla on myös yleensä 7-14 vrk maksuaikaa. Palkkaa voi joutua odottamaan pitkäänkin. Tässä kuussa tein kolme kaupallista yhteistyötä, mutta niidenkin maksut menevät huhtikuun puolelle. Korona vaikuttaa myös kaupallisiin yhteistöihin. Tullaanko niitä ostamaan? Ostaako kukaan juuri minulta? Toistaiseksi minulta on peruuntunut kaksi yhteistyötä ja yksi on siirtynyt. Tilanne siis todella huolettaa. Tarkoitukseni oli saada tänä keväänä rahaa säästöön, jotta pärjäisin yrittäjänä alkuun.
Muuttoomme on yksi kuukausi. Olin alkuun ajatellut, että Eemi menisi uudella paikkakunnalla päiväkotiin toukokuusta alkaen. Koronatilanteen takia olen siirtänyt hoidon aloitusta elokuulle. Kuljemme toukokuun autolla Helsinkiin töihin ja päiväkotiin ja kesän olen hoitovapaalla. Katsotaan elokuussa, jos tilanne olisi parempi. Vallitsevan tilanteen takia olisi ollut tyhmää irtisanoutua. Toiveissani on saada starttirahaa. Sen saaminen on mahdollista, koska olen toiminut osa-aikaisena yrittäjänä. Se ei ole ollut päätyöni. Starttiraha kyllä pelastaisi! Kahden työn kanssa en voi ikuisesti jatkaa, sillä tähänkin asti omat yöunet on ne, josta sen ylimääräisen ajan sitten ottaa. Se on taas kamala kierre, jossa kärsii oma hyvinvointi ja oikeastaan kaikilla elämän osa-alueilla toimii puoliteholla.
Alla maaliskuun tulot:
Helsingin kaupunki tehtäväkohtainen palkka + työkokemuslisä 2 111,90 € (nettona 1 347,30 €)
Toiminimen laskuttamat tulot yht. 1 689 € (nettona 929,70 €)
Lastenhoidontuki 162,39 € (nettona 96,63 €)
BRUTTOTULOT MAALISKUUSSA YHTEENSÄ 3 963,29 €
NETTOTULOT MAALISKUUSSA YHTEENSÄ 2 373,63 €
Palkkatuloista menee verot, eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja liittomaksu. Toiminimi maksaa tietysti arvolisäveron 24%, ennakkoveroa ja YEL-maksua. Aika paljon sitä rahaa menee sivuun itseltä. Tässä ei ole mukana lapsilisää eikä elatusapua, sillä ne miellä enemmän lapsen rahaksi kuin omaksi tulokseni.
LUE MYÖS
Paljonko ruokaan meni rahaa viikossa?
KUVAT // Sipriina Saari
24 kommenttia
Hei! Kiva kun puhut rahasta näin suoraan! Varmasti täyspäiväiseksi yrittäjäksi ryhtyminen mietityttää. Tsemppiä Kevääseen!
P. S. Onkohan vahingossa mennyt brutto ja netto sekaisin?
Kiitos kovasti! Ja hyvä kun sanoit toden totta :DD
Mielenkiintoinen postausaihe. Mielestäni tuloista ja palkoista olisi hyvä olla avoin työpaikoilla ja muutenkin ihan yleisesti, joten on mukavaa että kirjoitit asiasta. Meillä töissä on palkka-avoimuus lähtenyt ihan siitä, kun yksi työkaveri alkoi kysellä muiden palkoista. Me muut sitten innostuimme, ja nyt olen hyvin ajan tasalla omasta palkkatasostani läheisiin työkavereihin verrattuna.
Kaverisuhteissa en tosin viitsi puhua palkoista, koska olen parempituloinen kuin monet ystäväni. Ystäväni eivät myöskään ole kovin kiinnostuneita esim. säästämisestä, sijoittamisesta ym. En halua vaikuttaa leveilevältä, joten tämä aihe jää yleensä keskusteluistamme pois.
Jäähän se. Elämme yhteiskunnassa yleisessä olettaamuksessa, että esimerkiksi sairaanhoitajilla olisi huono palkka. Kukaan (muu kuin sairaanhoitaja itse) ei osaa sanoa, paljonko palkkaa saavat, mutta kaikki kyllä tietävät, että ”vähän se on”. Liian vähän.
Toisaalta taas, ”liian vähän” tienaa vähän jokainen paperimiehestä bussikuskiin. Riippumatta siitä, mitä tienaa tai mistä. Liian vähän kuitenkin.
Ystäväni, sairaanhoitaja muuten, yllättyi ollessamme yhtä aikaa äitiyslomalla. Siinä jossain keskustelussa kun kävi ilmi, että hänen pieneksi kokemansa äitiyspäiväraha (tulosidonnainen) oli todellisuudessa isompi kuin minun täysi kuukausipalkkani. Kun hänkin oli aina luullut, että sairaanhoitajat tienaavat vähän.
Niin vähän vai vähän. Korkeakoulututkinnon olen suorittanut minäkin.
Onhan se noinkin! Iltalehden mukaan sairaanhoitajan palkka on 2 576—3 613 €/kk (juttu 15.1.2020).
Tähän haluaisin sairaanhoitajana kommentoida sen verran, että peruspalkat lähtevät Suomessa tietääkseni 2100 €:sta ylöspäin. En tiedä ketään, kellä peruspalkka olisi yli 2700€. Peruspalkkaan sitten lisiä jos on sellaisessa tehtävässä että lisiä saa. Ja kaikki ”vähän” tai ”paljon” on toki suhteellista. Toinen pärjää vähemmällä ja toinen on tyytyväinen vähempään. Kuitenkin se, että palkka on usein meidän mielestä liian vähän, tarkoittaa (käytyjeni keskusteluiden perusteella) suhteessa työn vaatimuksiin ja vaativuuteen. Ja näitä kun vertaa muiden alojen palkkoihin ja vaatimuksiin, tuntuu ettei omasta työstä saa oikeutettua korvausta. Ja siksi se on liian vähän. Käsittääkseni samanlaista ajatusta on varhaiskasvatuksessa työskentelevillä.
Rohkea kirjoitus! Juurikin näin, työn vaativuus ja koulutustaso pitäisi peilautua paremmin palkkaan. Omaa palkkaa suurin osa pitää liian pienenä, mutta se voi johtua oman kulutustason noususta palkan kanssa samaan tahtiin ja usein keskusteluisssa tulee esille, että moni pitää itsestään selvinä hyödykkeitä, joita en itse omista enkä ajattele välttämättömyyksinä (esim. älykännykkä, auto, tilava asunto).
Mutta mistä tiedätte, mitä muiden alojen palkat ovat todellisuudessa, jos nyt tähänkin kommentoitu, ettei yllä ollut palkkatieto pidä paikkaansa. Silloin ei voi verrata omaa palkkaa muiden alojen palkkatilastoihin. Lisäksi kummastuttaa, mistä tiedätte ja voitte verrata/arvioida muiden alojen työn vaativuutta ja vaatimuksia, työoloja jne. Kaikki perustuu olettamuksia ja mielikuviin sekä kadehtimiseen. Palkka-avoimuus olisi todella toivottua
Sairaanhoitajan tehtäväkohtainen peruspalkka on 2300-2400 euroa kuukaudessa. Vaikka tekisi joka vuosi yhden ammatillisen täydennyskoulutuksen, inflaatio ja työmarkkinaratkaisut syövät kaikki ne pikkulisät. Vuorolisät ovat asia erikseen, ja nehän maksetaan missä tahansa laitoksessa (paperitehtaasta lennonjohtotorniin). Kokemuslisät ovat myös hoitoalalla niin naurettavan pieniä, etteivät ne kompensoi palkan negatiivista kehitystä.
Hieman hämmentää se, miten valitat jatkuvasti siitä, että tulosi ovat niin pienet/rahaa ei ole. Kuitenkin bruttotulosi ovat lähes 4000e, mikä on kyllä melko paljon. Lisäksi vielä lapsilisä ja elatusapu, joilla voit tarvittaessa kustantaa lapsen kuluja. Saat kuitenkin myös jonkin verran tuotteita Eemille blogin kautta, eikä sinun tarvitse näin ollen olla koko ajan ostamassa uusia kalliita ulkoiluvaatteita ynnä muuta.
Lisäksi vielä kommentoit, että aika paljon rahaa menee itseltäsi sivuun. Kaikkihan me Suomessa korkeita veroja maksamme. Näillä veroilla maksellaan muun muassa sinunkin kuukausipalkkasi varhaiskasvatuksen opettajana, lapsilisäsi sekä lastenhoidontuki. Joten erikoinen kommentti tuo.
Minustakin tuntuu hurjalta, että joku pitää liki 4000 euron bruttotuloja pienenä! Itse koen vastaavilla bruttotuloilla olevani hyvätuloinen. Lisäksi tuossa listauksessa lukee ”tehtäväkohtainen palkka” mutta ylempänä Iida kirjoittaa saavansa lisäksi kokemuslisää. Kokemuslisä ei sisälly tehtäväkohtaiseen palkkan.
Ihmettelen myös, miten Iidan nettopalkka jää noin pieneksi. Viitisen vuotta sitten, kun minun lapsettoman (lapsien lukumäärä vaikuttaa verotukseen alentavasti) bruttopalkka oli samaa luokkaa, oli nettopalkkani huomattavasti suurempi, 600-700 euroa, kuin Iidalla. Käsittääkseni verotus ei ole kiristynyt niin paljon kuluneiden viiden vuoden aikana.
En ole sanonut, että tuloni ovat pienet. Olen kyllä puhunut siitä, että varhaiskastuksen henkilöstön palkat on pieniä. Kyllä tekisi vaikeaa selvitä vain yhden työn palkalla. Veroprosenttini on suuri, sillä yrityksen tulot perustuvat arvioon ja heittelevät paljon, veroprosentti 23%.
Kokemuslisän laskin tehtäväkohtaiseen palkkaan, kokemuslisäni on 3% palkasta.
Tervetuloa yrittäjäksi, verottaja ja muut kulut vievät valtaosan ?
Tuo oli siis Ainnolle tarkoitettu vastus siihen miten nettotulot huomattavasti bruttotuloja pienemmät.
Palkasta ja palkan veroprosentista puhuin. Fair enough, jos toiminimen tulot vaikuttavat noin paljon palkkatulojen veroprosenttiin 🙂 sen tiedän, että yrittäjän tuloista suuri siivu menee veroihin ja sos.maksuihin.
Suomessa on nykyään vain yksi veroprosentti kaikille tuloille, eli toki palkkatyöstä lähtee sama kun yrityksen tuloista.
Heippa, mielestäni en suinkaan jatkuvasti valita. Tuloni ei todellakan ole olleet tälläiset kauaa. Kun odotin Eemi, olin töissä päiväkodissa ja sain siitä palkkaa. Silloin en tienannut blogilla mitään. Pikkuhiljaa siinä odotusaikana aloin saada blogista tuloja, mutta puhutaan satasista. Jäin vanhempainavapaalle, eli se oli noin 1600 € bruttona. Sitten hoitovapaalle ja vasta tammikuussa olen mennyt töihin ja saanut toiminimen pystyyn. Vasta siis ihan juuri olen alkanut saada kiitettäviä tuloja. Että en kyllä ole valitellut mitään. Ja mikään mitä saan blogin kautta Eemille, ei ole ilmaista vaan menee verotuksen kautta.
Lauseella, että paljon menee itseltä sivuun, tarkoitin, että yrittäjän tuloista menee paljon veroihin. Monesti ne kuulostavat suurilta, mutta ei ymmärretä, että melkein puolet summasta menee kuluihin.
Siis haloo ihmiset, yrittäjän laskutusta ja työntekijän palkkatuloa ei voi mitenkään rinnastaa. On täysin eri asia saada bruttopalkkaa 2 000 euroa kuin laskuttaa yrittäjänä 2 000 euroa.
Vähän selkeämpää olisi ehkä ollut, jos Iida ei olisi sisällyttänyt 24 %:n arvonlisäveroa tuohon lainkaan, koska sehän ei ole ikinä yrittäjälle kuuluvaa tuloa, vaan kulkee vain yrittäjän käsien kautta valtiolle.
No, joka tapauksessa YEL-maksu on tänä vuonna alle 52-vuotiaille 24,1 % ilmoitetusta työtulosta, joten jos on ilmoittanut työtulonsa suunnilleen todellisten tulojen mukaan, voi laskea, että melkein neljännes laskutetusta rahasta menee yksin siihen. Sen jälkeen sitten tietysti vielä verot ja mahdolliset muut kulut. Omalla kokemuksellani (13 vuoden ajalta) käteen jää verottomasta laskutuksesta vähän reilu puolet (sanotaan yksinkertaisuuden vuoksi nyt 60 %), kun tekee kotona toimistotyötä, jolloin maksettavana ei ole esim. tilanvuokria, materiaalikuluja jne. Jos siis tällä matikalla haluaa nettona käteen 2 000 euroa kuussa, pitää laskuttaa 3 333,33 euroa + ALV 24 % = 4133,33 euroa kuussa.
Mielenkiintoinen postaus, mutta erityisesti halusin kommentoida että näytät kuvissa upealta! 🙂 Uskon että lapsiperheen pyörittäminen Helsingissä ei varmastikaan ole ihan huoletonta yhden ihmisen tuloilla vaikka varmasti pärjääkin. Kurjaa että kaikki kommentoijat eivät sitä ole ehkä ymmärtäneet, mutta toki elämäntyylejä- ja tilanteita on monenlaisia. Tsemppiä muuttoon ja toivottavasti löytyy myös talouteen semmoinen kestävä ratkaisu joka ei kuluta liikaa!
Voi kiitos kivasta kommentista ja ymmärryksestä! Voimia kevääseen!
Hei! Ymmärsinkö oikein että teet 80% työaikaa ja lisäksi sivutoimisesti yrittäjyyttä? Omaan tilanteeseen liittyen kysyin kerran Kelasta voiko tällaisessa tilanteessa saada joustavaa hoitorahaa, niin sanoivat, että ei yleensä koska tällöin työtunnit/työaika menee yli tuon 80% rajan. Mutta tilanteita on tietenkin erilaisia:)
Hei! Teitkö sometöitä jo vanhempainvapaiden aikana? 🙂 Osaisitko neuvoa miten kaupallisten yhteistöiden teko somessa vaikuttaa vanhempainvapaiden aikaisiin tukiin? Ymmärtääkseni sunnuntaisin on ok tehdä mitä tahansa työtä tänä aikana, mutta onkohan siis ookoo tehdä kuinka paljon vain somessa yhteistöitä sunnuntaisin tämän vaikuttamatta tukiin?
Tein jonkin verran, melko harvoin. Hoitovapaalla sitten enemmän. Mutta suurelta osin vasta nyt on ollut aikaa tehdä kunnolla. Sunnuntaina voi tehdä töitä ja julkaista kaupallinen yhteistyö sunnuntaina tai pitää sunnuntaina aina seuraavan viikon juttujen kirjoituspäivänä. Mikäli työtä tekee muuna päivänä, kelaan vain ilmoitus ja päivärahan saa miniminä siltä päivältä. Hoitovapaalla sitten saa tienata niin paljon kuin haluaa.
Mutta sunnuntaina voi tehdä töitä sen vaikuttamatta tukeen eikä sitä tarvitse kelaan ilmoittaa.
Kommentit on suljettu.