Varhaiskasvatus on lapsen oikeus
Lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä sen tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus on suunniteltu ja tavoitteellista toimintaa yllämainittujen asioiden edistämiseksi. Perustana on tieteellisesti tutkittu tieto lasten kehityksestä ja oppimisesta sekä koulutetut ammattihenkilöt. Varhaiskasvatuksessa lasta lähestytään kokonaisvaltaisesti huomioiden lapsen yksilölliset tarpeet, ikä ja kehitys. Jokaisella lapsella erilaiset asiat painottuvat varhaiskasvatuksessa ja ne muuttuvat lapsen kasvaessa ja oppiessa. Lapsi nähdään arvokkaana, aktiivisena toimijana ja tärkeänä yhteiskunnan jäsenenä sekä lapsuus merkittävänä vaiheena elämää.
Varhaiskasvatuksella on tutkitusti paljon positiivisia vaikutuksia. Se edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Lisäksi varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa mm. työelämään tai opiskeluun.
Elokuussa 2020 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain muutoksen jälkeen kaikille lapsille palautui yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen. Oikeus varhaiskasvatukseen ei riipu siitä, onko lapsen vanhempi tai muu huoltaja työssä koko- tai osa-aikaisesti, ovatko he työttöminä, ovatko he yrittäjiä tai opiskelevatko he. Kaikki lapset ovat siis lähtökohtaisesti samalla viivalla ja kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus osallistua varhaiskasvatukseen vanhempien tilanteen vaikuttamatta siihen. Lapsen vanhemmat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen.
Kohti maksutonta varhaiskasvatusta
Varhaiskasvatus on muuttunut lyhyessä ajassa. Enää ei puhuta lastentarhasta, lastentarhanopettajista eikä päivähoidosta. Hoidollisten tavoitteiden rinnalle on tullut kasvatukseen ja opetukseen keskittyviä tavoitteita. Niinpä sanan ’varhaiskasvatus’ on todettu kuvaavan toimintaa paremmin kuin ’päivähoito’ sanan. Päivähoito oli osana kuntien sosiaalitoimea. Nykyään varhaiskasvatus on osana kuntien opetustoimea. Varhaiskasvatuksen merkitys ja asema yhteiskunnassa on vahvistunut. Nykyään se nähdään osana lasten koulupolkua.
Tämä näkyy myös siten, että perheille tarjotaan maksutonta varhaiskasvatusta ja mahdollisesti se tulee olemaan suuntana tulevaisuudessa. Nyt jo muutama kunta Suomessa tarjoaa maksutonta varhaiskasvatusta, kuten Pyhäjärven, Utajärven ja Paltamon kunnat. Maksuttomuus tuo varhaiskasvatusta entistä enemmän kaikkien saataville ja tekee perheistä tasa-arvoisempia. Esiopetus (20h/viikko) on ollut jo pidempään perheille maksutonta. Vuonna 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti kokeilun, jossa 5-vuotiaille tarjotaan 20 tuntia ilmaista varhaiskasvatusta viikossa. Kokeiluun osallistuvat kunnat saavat ministreriöltä avustusta. Kokeilu jatkettiin nyt toistamiseen vuoteen 2021 asti.
Kokeilun tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja edistää koulutuksen tasa-arvoa sekä pohtia mahdollisen kaksivuotisen esiopetuksen järjestämistä. Varhaiskasvatukseen osallistuu 3-5-vuotiaiste noin 80%, mutta edelleen joka viides lapsi jää varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Muissa pohjoismaissa osallistumisaste on yli 90%. Tavoitteena on myös selvittää miten maksuttomuus vaikuttaa osallistumisasteeseen ja selvittää maksuttoman varhaiskasvatuksen kustannusvaikutuksia. Samalla tavoitellaan myös vanhempien työllisyyden edistämistä.
Varhaiskasvatus ei ole säilö
Monet mieltää yhä edelleen, että varhaiskasvatus on paikka, jonne lapsi viedään hoitoon huoltajan työpäivän ajaksi. Varhaiskasvatuksen historia selittää tämän mielikuvan ja varhaiskasvatuksen nopea muutos hakee vielä paikkaansa ihmisten keskuudessa.Tutkimustieto varhaisten vuosien merkityksestä on lisääntynyt ja lisääntyy koko ajan muuttaen käsitystä varhaiskasvatuksesta ja siitä miten olemme tottuneet näkemään sen.
Nykyään on hyvin tyypillistä, että lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, vaikka huoltaja olisi hoitovapaalla, työttömänä tai sairaslomalla. Monet perheet joutuvat toistuvasti selittelemään tehtyjä ratkaisuja ja jopa häpeämään niitä. Yhä edelleen ihmetystä herättää, jos lapsi on varhaiskasvatuksessa ja vanhempi on kotona hoitovapaalla. ”Kyllähän ennenkin pärjättiin, nykyvanhemmat pääsee niin helpolla, kummallista ettei jaksa omia lapsiaan hoitaa ja mitä niitä lapsia tekemään, jos heidän kanssa ei halua viettää aikaa, sinne se vain vie lapsensa säilöön ja lähtee kuntosalille, yhteiskunta kasvattaa lapsetkin nykyään” – saattavat olla tuttuja lauseita monelle. Kyse ei ole vain hoitamisesta, vaan lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, jossa ammattilaiset osaavat rikastuttaa hänen elämäänsä korvaamatta kotia ja siellä olevia rakkaita ihmisiä. Varhaiskasvatuksessa ammattilainen seuraa ja havainnoi lapsen kasvua ja kehitystä edistäen niitä suunnitelmallisella toiminnalla. Tämä on valitettavasti kääntynyt myös toisin päin. Monet perheet kokevat syyllisyyttä, jos lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen ja kokevat, että heidän päätöksestään lapsi jää nyt paitsi jostain, joka lapselle tulisi kuulua ja johon lapsella olisi oikeus.
Itse toivoisin, että vanhempien tarvitsisi tuntea päätöksistään syyllisyyttä suuntaan tai toiseen. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, mutta vanhempi tekee päätöksen varhaiskasvatukseen osallistumisesta. Lisäksi lapsella on aikaa osallistua varhaiskasvatukseen lapsuutensa aikana, vaikka olisi pidempään kotihoidossa tai olisi välissä pätkän kotihoidossa, kun perheeseen tulee sisarus. Noin 80 % 3-5-vuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen. Alla 3-vuotiaiden kohdalla osallistuminen on alhaisempaa. Varhaiskasvatukselle on myös vaihtoehtoja, kuten avoin varhaiskasvatus, osapäivähoito ja kerhot. Tärkeintä on mielestäni perheen hyvinvointi ja sen tarkastelu kokonaisuutena. Perheiden tarpeet ovat erilaisia ja niiden perusteella päätöksiä tehdään. Lähtökohtaisesti pidän siitä, että kaikilla lapsilla on samanlainen oikeus varhaiskasvatukseen ja siitä syystä koen, että kaikilla tulisi olla oikeus maksuttomaan varhaiskasvatukseen, vaikkei kaikki lapset osallistuisikaan. Koen myös tärkeäksi sen, ettei varhaiskasvatus ole velvollisuus, johon vaaditaan osallistumaan, vaan perheillä on edelleen tässä päätäntävalta.
Miten taata laadukas varhaiskasvatus
Lukuisat tutkimukset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa positiivisesti lasten myöhempään koulutiehen ja menestymiseen opinnoissa ja yhteiskunnalliseen pärjäämiseen. Tutkimuksissa pidetään laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistumista tärkeänä.
Varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttaa suuresti laadukas henkilökunta. Uskon, että Suomessa on laadukasta varhaiskasvatusta ja henkilökunta on koulutettua, osaavaa ja ammattitaitoista.Viime vuosina henkilökunnan osaamiseen on entisestään panostettu selkeyttämällä työtehtäviä ja ammattinimikkeitä. Vuoteen 2030 vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.
Tavoite voi olla haastava saavuttaa, vaikka suunta on oikea. Varhaiskasvatuksen työntekijöistä on suuri pula, erityisesti Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Alalle valmistuu työntekijöitä, mutta osa ei pysy alalla ja osa ei koskaan työllisty alelle koulutuksesta huolimatta. Varhaiskasvatuksen laadun takaamiseksi tulisi henkilökunnan sitoutuneisuuteen panostaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen kiinnostavuutta työpaikkana tulisi lisätä.
Olen viime aikoina seurannut huolestuneena uutisia. Helsinki päätti loppuvuodesta kuntalisää koskevista leikkauksista, jotka tulevat voimaan vuoden 2021 syksystä. Kuntalisää maksetaan enää 1-vuotiaaksi asti. Lisäksi viime päivinä on uutisoitu kotihoidontuen poistamisesta kokonaan työllisyyden kohentamiseksi. Taloustieteilijöiden työryhmä ehdottaa asiaa hallitukselle, joka ottaa sen käsittelyyn. Kuntalisät ovat kuntakohtaisia ja niitä on maksettu alle 3-vuotiaasta lapsesta, jota hoidetaan kotona kotihoidontuen päälle.
Kuntalisän leikkaaminen ja mahdolliset tulevat leikkaukset kotihoidontukeen tietävät tottakai varhaiskasvatuksen kysyntään kasvua. Helsingissä on tällä hetkellä joka viides varhaiskasvatuksen opettajan paikka täyttämättä, eli noin 500 paikkaa ja noin 13% lastenhoitajien paikoista. Muualla Suomessa pula ei ole yhtä suuri, mutta sijaisia henkilökunnan poissaoloihin on hyvin vaikea saada. Helsinki ennakoi, että lapsia tulee varhaiskasvatuksessa olemaan 800 enemmän kuin tänä vuonna. Varhaiskasvatusmaksuja on päätetty alentaa ja uudet asiakasmaksut tulevat voimaan elokuusta 2021 koko Suomessa.
Itseäni huolettaa henkilökunnan riittävyys ja jaksaminen. Koen, että lapsilla ja henkilökunnalla olisi oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Puutteellisella ammattitaidolla ja vähäisillä resursseilla ei voi toteuttaa niin laadukasta varhaiskasvatusta kuin työltä edellytetään. Aivan liian usein henkilökunta kokee, ettei ehdi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisi. Laatuun vaikuttaa myös suuret ryhmät, pienet tilat ja vaihtuva henkilökunta.
Tällä hetkellä on kovat paineet talouden elvyttämiseksi. Toivoisin, ettei lapset olisi säästöjen kohteena. Olen aivan varma, että paras keino lisätä työllisyyttä olisi panostaa varhaiskasvatuksen laatuun entisestään. Olen melko varma, että varhaiskasvatuksen henkilökunnan hyvinvointiin ja työoloihin panostaminen maksaisi itsensä takaisin. Mitä paremmin henkilökunta voi, sitä motivoituneempia he ovat ja sitä sitoutuneempia he ovat työhönsä. Sillä on suuri vaikutus lapsiin ja sitä kautta perheisiin. Olen aivan varma, että työllisyys nousisi, jos jokainen huoltaja voisi olla varma, että lapsi pääsee lähipäiväkotiin ja saa siellä laadukasta varhaiskasvatusta, jossa on pysyvää henkilökuntaa ja ennen kaikkea tarpeeksi henkilökuntaa sekä pienet ryhmät.
Loppuvuodesta Aino Saarinen väitöskirjatutkimus herätti keskustelua, sillä tutkimuksessa kävi ilmi, että suuret ryhmät, pitkät päivät ja vaihtuvat hoitajat varhaiskasvatuksessa lisäävät lasten haastavaa käytöstä. Varmasti tälläiset tekijät aiheuttavat pienelle lapselle stressiä ja siksi olisikin niin tärkeää panostaa henkilökunnan kautta lasten hyvinvointiin.
Miksi tulevaisuudesta säästetään, kun tulevaisuuteen pitäisi säästää?
-Iida
Lähteet
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018
Opetus- ja kulttuuriministeriö
HS Yksivuotiaita voi olla kohta Helsingin päiväkodeissa entistä enemmän
HS Uusi tutkimus kyseenalaistaa lasten päivähoitoa
IS Tutkimus kohauttaa: Päiväkodin aloittaminen alle 3-vuotiaana voi lisätä lapsen aggressiivisuutta
Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen kansainvälisesti vertaillen edelleen alhaista
Opettaja Opettajat pakenevat varhaiskasvatuksesta vai pakenevatko sittenkään?
28 kommenttia
Täällä juuri yksi vanhempi jonka esikoinen ei ole päiväkodissa, vaan kotona vauvan ja äidin kanssa. Käy kerhossa 2x viikossa.
Ulkopuoliset jaksaa ihmetellä tätä. Juurikin tuo lause varhaiskasvatus on lapsen oikeus on mun korvaan kamala. Tässäkö sorran nyt lapseni oikeuksia kun en laita päiväkotiin. Pahin oli tutun kommentti kuinka lapseni on niin herkkä koska ei käy päiväkodissa, siellä kuulemma karaistuu.
Oon ollut itse päiväkodissa töissä joskus nuorempana ja osassa paikassa kyllä laadukas varhaiskasvatus on kaukana totuudesta. Järkyttävät ryhmäkoot ja jatkuvasti vaihtuvat sijaiset, itseni mukaan lukien.
Tuntuu että tänä päivänä kaikki olettaa että lapsen on mentävä päiväkotiin (oli äiti sitten kotona tai ei).
Ja hohhoijaa toi Helsingin päätös. Mitähän keinoja on keksitty että jokaiselle riittää päiväkotipaikka ja mistähän sitä henkilökuntaa saadaan lisää.
Minulla taas on päinvastainen kokemus kuin Ellaaaaa:lla – esikoinen 2 v 2 kk on päiväkodissa 4 pv viikosta kun olen vauvan 5 kk kanssa kotona ja huomaan jatkuvasti joutuvani/kokevani tarvetta puolustella päätöstä eri tahoille. Niin tutuille kuin tuntemattomille. Muun muassa esikoisen 2 v neuvolassa terkka totesi meidän hoitojärjestelystä kuultuaan, että ”no 2-vuotiaan päiviähän voi vähentää tai lyhentää kun vauva-arki helpottaa” eli hänen kantansa asiaan tuli selväksi.. Vaikka tiedän, että teemme kuten juuri meidän perheelle tällä hetkellä sopii, mulla on jatkuva syyllisyyden tunne esikoisen päiväkotiin laittamisesta. Huono mutsi -fiilis, että enkö pärjää yksin kahden lapsen kanssa.
Naurettavaa syyllistää teitä kaikkia osapuolia palvelevasta ratkaisusta. Älä ota tollasia kuuleville korvillesi!
Voi ei, olen pahoillani!
Nykyään sitä kyllä syyllistyy niin paljosta ja vaatimukset vanhemmuuteen on suuria! Uskon, että ratkaisu on teille hyvä, luota siihen! ❤️
Voi ei! Onpa inhottavaa, oon pahoillani. Oikeus on voimakas sana ja varmasti särähtää. Oikeasti kerho on tosi riittävä ja onhan sekin paikka, jossa saada varhaiskasvatusta. Se ei tarkoita että pitäisi olla päiväkodissa aamusta iltaan joka päivä. Ja alalla kunnon työskennellyt niin toki tietää että laatu vaihtelee, ihan liikaa! Tietää mitä se on pahimmillaan ja parhaimmillaan❤️
Ole hyvillä mielin kotona lastesi kanssa ❤️
Tykkään ihan älyttömästi lukea sulta näitä asiatekstejä. Osaat yhdistää faktatietoa omaan ammattiosaamiseesi ja/tai kokemuksiisi ja tarjoamaan niistä hyvää luettavaa, kiinnostavasti argumentoituja näkemyksiä ja ihan myös yleistietoa eri asioista. Kiitos siitä!
Kiitos paljon❤️
”Varhaiskasvatuksella on tutkitusti paljon positiivisia vaikutuksia”
Näin asiatekstissä toivoisi tämänkaltaisiin viittauksiin myös ihan niiden tutkimusten nimiä ja tekijöitä.
Itse olen istunut ihailemani legendan Keltikangas-Järvisen luennolla, jossa hän yksi toisensa jälkeen ampui alas näitä varhaiskasvatusta markkinoivia fraaseja. Esittelemällä tutkimuksen toisensa jälkeen sai sen kaiken vielä kuulostamaan meidän (silloisten) lastentarhanopettajien korvassa ihan järkeen käyvältä.
Keltikangas-Järvinen on ymmärtääkseni kritisoinut pääasiassa alle kolmevuotiaiden vakan hyötyjä suhteessa kotihoitoon. Esim. Nina Sajaniemellä on taas toisenlainen näkökulma tähän, jos haluat tutustua uudempaan tutkimuskirjallisuuteen.
Kentällä tilanne on oman kokemuksen mukaan kuitenkin se, että laatu vaihtelee luvattoman paljon. Uskon, että on paljon paikkoja, joissa myös alle komevuotiaat oppivat paljon ja hyötyvät varhaiskasvatuksesta, mutta sitten on myös näitä ”säilöjä”, joissa toimintatavat ovat vuosikymmenten takaa ja vailla pedagogisia perusteita.
Mielenkiintoinen teksti. Meillä lapset kotona juurikin siitä syystä, että en ajattele päiväkotia parhaana varhaiskasvatuksen paikkana. Minulle se on nimenomaan hoitopaikka jos vanhemmat töissä samaan aikaan eikä lapsille ole mahdollisuutta järjestää kotona olemista.
Meillä lapset ovat kunnan järjestämässä kerhossa, jossa on koulutetut varhaiskasvatuksen ammattilaiset töissä. Lähipäiväkodissa tilanne olisi toinen ammattilaisten suhteen. Sijaisia kuulemma myös on usein. Lapsia päiväkotiryhmässä on huomattavasti enemmän verrattaessa kerhoryhmään, jolloin varhaiskasvatus varmasti kärsii päiväkodissa. kerhoryhmässä heitä on maksimissaan kolmen kasvattajan kanssa 10, joten pienryhmätoiminta on todella pienryhmätoimintaa: yhdellä aikuisella on keskimäärin kolme lasta ohjattavana.
Kerhossa 3h 3 krt/vko on mielestäni oikein riittävä varhaiskasvatuksen kannalta. Lisäksi kun lapsi tämän lisäksi osallistuu muutaman kerran viikossa harrastustoimintaan, esim muskari, uimakoulu ja taidekerho, joissa puolestaan oman alansa ammattilaiset ovat ohjaamassa.
Toivoisin todella että päiväkoti olisi paras varhaiskasvatuksen paikka, mutta jotenkin pk-seudulla päiväkotien tilanne ei puhu puolestaan ja katson kerhotoiminnan yhdessä laadukkaan harrastustoiminnan kanssa ajavan paremmin lasteni etua, vanhemmalta se toki vaatii enemmän. Lisäksi itse en pidä ajatuksesta että joka päivä tarvitsee tehdä mitään niin tavoitteellista tai kasvattavaa, kunhan ollaan ja eletään onnellisena ja tehdään niitä asioita yhdessä perheenä, mitkä tuntuvat kivoilta. 🙂
Uskon, että pienemmässä kunnassa tilanne saattaisi olla toisin ja lapseni olisivatkin päiväkodissa esim 20h/vko. Pk-seudulla asiat ovat mielestäni todella kehnosti tämän asian suhteen ja siksi meidän perhe on valinnut näin. Toki olemme onnellisessa asemassa, että pystymme järjestämään työt niin että lapset on mahdollista pitää kotona, viedä kerhoihin ja harrastuksiin. Tämä on vaatinut kummankin vanhemman uudelleen kouluttautumisen, eli valintakysymys toki tämäkin.
Sun tekstejä on tosi kiva lukea, laadukkaita ja ajatusta mukana.
Kiitos kovasti kommentista!
Varmasti päiväkodeissa on eroja ja laatu ei ole samanlaista kaikkialla. Siihen pitäisi ehdottomasti paneutua, jotta näin ei olisi.
Onneksi varhaiskasvatusta saa kerhoista ja avoimesta varhaiskasvatuksesta jne! Ne on mielestäni mahtavia ja usein vallan riittäviä! Harmi kun koronan takia monet tälläiset toiminnat ovat tauolla.
Varhaiskasvatusta se on kunnan/kaupungin järjestämä avoinkin varhaiskasvatus!
Kerhot ja puistotoiminta voi tarjota lapselle juuri sen tarvittavan.
Kyllä????
Loistava postaus, kiitos tästä!
Kiitos!
Hyvä teksti! Monessa kohtaa olen samaa mieltä. Tekisi kuitenkin mieli sanoa oma mielipiteensä varhaiskasvatuksesta ja sen ongelmakohdista, mutta koska olen alan työntekijä, en uskalla koska joku vetää aina porot nokkaan.
Kiitos kovasti! Sepä se, ammattilaisena tietää mitä se on pahimmillaan, mutta myös parhaimmillaan. Toivottavasti ongelmiin ymmärrettäisiin viimein tarttua!
Todella hyvä asiateksti! Kiitos, olit käynyt tässä läpi monta hyvää näkökulmaa. Esikoiseni on lähiaikoina aloittamassa varhaiskasvatuksen. Hän on vielä aika nuori, ja olen jännittänyt miten hän siellä päiväkodissa sitten pärjää. Itse olin lapsena ryhmäperhepäivähoidossa, enkä muista sieltä nimenomaan varhaiskasvatuksen näkökulmaa. Omasta ikäluokastani ei muodostettu edes eskariryhmää, sillä meitä oli liikaa, emmekä olisi mahtuneet eskarilaisille varattuun tilaan. Omat ”tarha” -muistot ovat ihan mukavia, mutta sitä ei kyllä voi ajatella koulupolkuni alkamisena millään tavalla.
Nyt kun olen hakenut esikoiselleni ryhmäpaikkaa, olen oppinut paljon nykyisestä varhaiskasvatuksesta. Seuraan lähipäiväkotimme Instagram-tiliä (!) ja odotan kovasti oman lapseni vastuukasvattajan tapaamista. Vaikka lapsemme on vielä pieni, on minulle todella helpottavaa tietää, että hän pääsee ammattilaisten hoivaan ja tavoitteena on meidän vanhempien tukeminen kasvatuksessa. Ei se, että lapseni viedään ”tarhaan” jotta me vanhemmat pääsemme töihin.
Kiitos paljon!
Ja varhaiskasvatus on muuttunut tosi paljon lyhyessä ajassa. Itsekään en ollut koskaan päiväkodissa vaan menin suoraan kouluun. Eikä huono sekään, muistan ihailleeni niitä lapsia jotka oli eskarissa ja opettelivat kirjaimia❤️ Kivaa, että nykyään se on kaikille mahdollista!
Esikoulun käyminen on nykyään velvoite. Siksi tarkensin, koska kommentistasi saa kuvan, että eskari olisi vapaaehtoinen eivätkä kaikki pääsisi sinne.
Kyllä, esikoilu on velvoittavaa ja maksutonta kaikille. Kommenttini viittasi omaan lapsuuteeni. Silloin niin ei ollut☺️ Mutta onneksi nykyään on ja maksutonta, jota ei omassa lapsuudessa ollut.
Kuten perusopetuksen, myös esiopetuksen voi hoitaa kotona, kunhan asetetut tavoitteet saavutetaan. Kunnilla ei ole kuitenkaan laissa esikoulun osalta seurantavelvollisuutta.
Olen itse ollut n.10v pk-seudun päiväkodeissa sijaisena Seuren kautta. Olen ollut siis todella monissa päiväkodeissa ehkä 50ssä (?). Nyt 2 vuotta lapsen kanssa kotona. Kyllä se fiilis on enemmän lapsisäilö, missä sijaiset vaihtuu ja todella stressaavaa menoa. Toki mukaviakin hetkiä jokaiseen päivään on mahtunut, mutta en kyllä ole samaa mieltä, että varhaiskasvatus jokaisen lapsen oikeus, niin levotonta ja resurssipulaista menoa.
Olen nyt vähän pulassa, kun en kokemusteni takia raaskisi lastani viedä päiväkotiin, mutta ei ole ihan vielä tarkoitus viedäkään. Kerhoissa käydään ym.
Olen kommentoinut vuosien varrella kaikkiin mahdollisiin blogeihin kunnallisen päivähoidon/ varhaiskasvatuksen myönteisistä puolista. Blogithan perustuu kokemuksiin- kommentti ei vaadi vuosien työtä kasvatustieteiden proffana, satoja meta- analyysejä tai muutakaan puolueetonta näyttöä.
No mikä sitten on tämä kokemus? Kahdella lapsella kunnallista päivähoitoa 1-5 vuotiaaksi ja vielä eskarin oheisena. Päiväkoti on yliopistokaupungissa ja lapsia siellä n.100. Parempia vuosia ei olisi voinut toivoa. Päiväkodin aikuiset turvallisia, empaattisia, maanläheisiä, kekseliäitä, huumorintajuisia ja heillä keskenään mainio yhteishenki. Toki oli resurssipulaa, tilahaasteita, kunnan milloin mitäkin linjauksia ja vaateita. Mutta ei koskaan ankeaa eikä kaaottista.
Tänään oli 5.luokkaa käyvän esikoisen oppimiskeskustelu. Opettajan mukaan lapsi on poikkeuksellisen lahjakas oppija. Perusta sille on luotu varhaiskasvatuksessa, tähän uskon vahvasti, sillä mitään pedagogista jippoilua ei ole täällä kotona harrasteltu. Inhoan sanaa ”tuottaa”, mutta toteanpa kuitenkin, että varhaiskasvatus tuottaa oppimisvalmiutta, ja tässä järjettömän nopeasti muuttuvassa maailmassa se puolestaan lisää resilienssiä.
Voi kiitos tästä ihanan positiivisen kokemuksen jakamisesta❤️
Mulla on 2v esikoinen kotihoidossa ja 2kk:n ikäinen vauva. Jo kotiuttava kätilö synnytyssairaalassa kyseli, onko esikoinen nyt kotona vai päivähoidossa. Vastattuani, että kotona on, kätilö jatkoi tyrmistyneenä; ”mutta onhan hän menossa kuitenkin päiväkotiin?” Sama linja jatkunut mm. neuvolassa. Mulle on aina ollut itsestäänselvää, että hoidan itse lapset kotona niin kauan kuin se suinkin vain on taloudellisesti mahdollista. Meilläpäin seurakunta järjestää hyvin laajalti kerhotoimintaa, joka jatkuu nyt taas koronasta huolimatta. Mielestäni tämä on vallan riittävää varhaiskasvatusta pienelle lapselle. Päiväkoti on kuitenkin lapselle työtä siinä missä omat työt ovat aikuiselle, työtä, josta lapsi tarvitsee vapaapäiviä ja lomaa ihan kuten aikuisetkin omasta työstään.
Kieltämättä kuulosti tuo postauksen otsikointi omaan korvaan hieman kalskealle, vaikken missään nimessä päätöstäni kyseenalaista tai kadu. Ihan kuin riistäisin lapseltani jonkun perusoikeuden kun en häntä vienyt vielä päiväkotiin. ?? Ettäkö minä laiminlyön lastani kun pidän hänet kotona viettämässä lapsuutensa? Näin kärjistetysti. Olen hoitaja ammatiltani ja työskennellyt kiertävänä lastenhoitajana päiväkodeissa ja täten nähnyt varhaiskasvatuksen hyvät ja huonot puolet. Omiin kokemuksiini varhaiskasvatuksen tilasta olen pohjannut päätökseni pitää lapseni kotihoidossa.
Mulla on toki vain nyt tämä kahden kuukauden kokemus kotonaolosta kahden lapsen kanssa, mutta kyllä me pystymme hyvin järjestämään tavoitteellista ja kehittävää toimintaa kotioloissakin, vaikka vauva on vaativan puoleinen ja nukkumisen kanssa on haastetta.
Oon aina pitänyt sun blogista, kivan laajasti juttua eri aiheista. Elämänmakuista mutta silti esteettistä sisältöä ?
Kiitos kommentista <3 Ihania talvipäiviä teille!