Alkoholi ja lapset eivät kuulu yhteen
Olen sitä mieltä, ettei lapsen tarvitsisi koskaan nähdä vanhempiaan päihtyneenä tai tulisi kokea oloaan turvattomaksi aikuisten seurassa alkoholin takia. Vaikkei lapsen omat vanhemmat olisi päihtyneitä, ei muidenkaan sukulaisten tai läheisten näkeminen alkoholin vaikutuksen alaisena ole lapselle tarpeen. Itse en käytä alkoholia ollessani lapseni kanssa kaksin. Ajattelen, että minun tulee olla yölläkin valmis lähtemään ajamaan autoa, jos jotain sattuu. Ja todennäköisesti tämä valmius tulee olla ihan aina. Seurueessa ja illanistujaisissa, vaikka lapsi olisi mennytkin nukkumaan, ajattelen, että tulisi aina olla aikuisia paikalla, jotka ovat selvinpäin. Lapsi voi herätä ja säikähtää päihtyneitä läheisiä tai päihtynyt aikuinen voi aiheuttaa pienelle lapselle fyysistä vahinkoa. Käytän alkoholia vähän, olen juonut lasillisen esim. viiniä ruoan kanssa jouluna, kun paikalla on muitakin, mutta pääsääntöisesti jos juon, niin juon, kun olen lapsivapaalla. Minulle alkoholi on aikuisten juoma ja juurikin seurustelujuoma silloin tällöin.
Vauvaa mennään katsomaan viemisten kanssa
Muistan kirjoittaneeni tästä aiheesta blogiini aikoinaan. Kun tulin äidiksi, tajusin vasta miten ihanalta tuntuu, kun vieraat tuovat mukanaan ruokalahjoja. Tiedän, ettei tarvitse viedä mukanaan mitään, jos menee kylään, mutta itse haluan viedä. Teen niin aina, oli vauvaperhe tai ei. Vauva tuskin tarvitsee muistamisia, mutta varmasti ruokalahja ilahduttaa perhettä. Muistan saaneeni tästä kritiikkiä ja useampikin toi esiin taloudellisen tilanteen, jos ei vain ole rahaa viemisiin. Osan mielestä niiden ei kuuluisi olla mikään oletus, kun menee kylään. Tietysti vauvaperhe voi myös sanoa, ettei mitään tarvitse tuoda ja toki sellaistakin toivetta on hyvä kunnioittaa.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että olen ilahtunut joka kerta, kun joku on tullut pullien, ruoan tai kukkien kanssa. Olen ilahtunut, kun ystävät ovet tulleet luokseni tekemään aamupalaa tai ruokaa. Olen ilahtunut niistäkin vieraista, jotka eivät ns. tuoneet mitään, mutta keittivät kahvin tai pitivät vauvaa, että sain keitettyä kahvin tai sanoivat vievänsä roskikseni lähtiessään. Pieniä juttuja, jotka ovat aina tuntuneet todella merkittäviltä. Ja itselleni nämä eivät ole mitään asioita, joita tehdä toiselle vain kun on vauva, vaan asioita, joita tehdä ystäville muutenkin. Uskon kuitenkin aika monella perheellä olevan kokemusta passattavista sukulaisista, jotka istuvat ja odottavat ”palvelua”. Pidemmän päälle sellaiset vieraat ovat aika raskaita. Toki ymmärrän senkin pointin, ettei voi olettaa toisten lukevan ajatuksiaan, vaan voisi myös aktiivisesti sanoittaa omia toiveita. Mutta olen sitä mieltä, että vauvaperheeseen mennään viemisten kanssa tai auttavalla asenteella, se kuuluu hyviin käytöstapoihin ja kyläilykulttuuriin.
LUE
Vierailu vauvaperheessä -viemisten kanssa vai ilman?
Lapset saavat näkyä kahviloissa ja ravintoloissa
Kirjoitin vauvavuonna postauksen, jossa kerroin kokemuksestani eräästä kahvilasta, jonne olin vauvan kanssa menossa. Sinne ei saanut mennä vaunuilla, mutta heillä ei ollut ainoatakaan syöttötuolia. Mielestäni se oli aika selvä viesti siitä, että kyseinen paikka halusi suosia aikuisia lapsettomia asiakkaita. Postaus herätti kiivasta keskustelua ja päätyi jopa iltapäivälehtiin. Yleinen mielipide oli, että lapset ovat kamalia, ne huutaa ja häiritsee. Kyllä aikuiset haluavat juoda kahvinsa rauhassa, ravintoloissa illastaa ihan rauhassa. Myös monet lapsia omaavat sanoivat, etteivät halua nähdä lapsia ravintolassa, jos ovat siellä itse kerrankin ilman lapsia.
Aihe on todella mielenkiintoinen. Itse koin pienen vauvan kanssa todella helpoksi ja vaivattomaksi käydä kahviloissa ja ravintoloissa. En koskaan kokenut vauvan olevan oikeastaan häiriöksi. Vauvan kasvaessa haasteita alkoi ilmetä, kun hän ei halunnut olla paikoillaan ruokailun ajan. Nyt taaperon kanssa koen, että usein menee todella hyvin.Hän syö jo mukana jotain ja jaksaa istua hetken. Varsinkin kahvilakäynnit menevät hyvin, ravintolakäynnit vaihdellen. Mieluiten valitsee paikkoja, jossa ruoan saa heti tai pian. En halua sulkea itseäni kotiin, koska minulla on lapsi. Kyllä lapsilla on oikeus olla siellä missä muidenkin. Mutta vanhemmalla on tietysti vastuu ja velvollisuus huolehtia omasta lapsesta. Miten vaan ei tietenkään voi käyttäytyä ja tarvittaessa on hyvä poistua muualle rauhoittumaan tai keksiä aktiviteetteja pöydän ääreen. Uskon, että aivan liian monet stressaavat todella paljon sitä, mitä muut heistä ajattelee, eivätkä sen vuoksi kehtaa lähteä lasten kanssa kahviloihin/ravintoloihin. Ja sekin on taas todella surullista! Onhan ne perheellekin tärkeitä yhteisiä kokemuksia ja hetkiä!
LUE
Onko vauva tervetullut ravintolaan?
Saako sanoa, ettei tykkää lapsista?
Isällä on vastuu, vaikkei lasta haluaisikaan
Tämä on asia, josta kohtaan usein eriäviä mielipiteitä. Ja minulla toki on asiana omakohtaista kokemusta. Minun lapseni isä toi heti esiin, ettei hän halua isäksi ja toivoi, ettei lasta tunnusteta. Olisin saanut Kelasta elatustukea ja lapseni olisi virallisesti isätön. Monen mielestä se olisi ollut reilua. Moni ystäväkin paheksui, että isyys tunnustettiin ja mies joutuu isäksi tahtomattaan ja vielä maksamaan rahaa lapselle joka kuukausi, jota ei halunnut. Ja minulla meinaa aina mennä järki näiden kommenttien kanssa. Ihan kuin mies olisi sitten pakotettu seksiin? Ja minusta on todella väärin, kun sanotaan, että nainenkin sai valita ja mahdollisuudet olivat abortti tai lapsi. Ja kun on valinnut lapsen, niin turha valitella, kun se on oma päätös. Mutta mielestäni vertaus on niin väärä! Ja kahden vaihtoehdon väliltä valitseminen ei tosiaan ole helppoa, varsinkaan kun ei voi tietää mitä lapsen pitäminen tuo mukanaan. Eihän sellaista kukaan ennakkoon tiedä. Miehen kohdalla valinta on hieman helpompi, hän voi vain sanoa onko mukana vai ei, kun kyseessä ei ole hänen kehonsa, mahdollisen abortin läpikäyminen tai mahdollisen raskauden läpikäyminen.
Ja minusta on kerrassaan ihmeellistä, että toisista olisi ok, ettei isyyttä tunnusteta. Silloinhan ”me kuuluisat veronmaksajat” maksamme verorahoillamme näiden lasten saamaa elatustukea. Toki osa jättää tunnustuksen tekemättä omista syistään, mutta itselleni sen tekeminen oli tärkeää. Ja kritiikin ymmärtäminen vaikeaa.
Ymmärrän kauneusleikkauksia
Haaveilen itse rintaimplanteista, sillä rintani ovat tubulaariset. Minulle on tehty kolme rasvansiirtoa julkisella puolella rintojen muodon ja epäsymmetrian korjaamiseksi. Tilanne on kuitenkin toinen nyt raskauden ja muutaman kuukauden osittaisen imetyksen jälkeen. Kauneusleikkaukset herättää aina paljon mielipiteitä. Osa näkee ne täysin pinnallisina ja usein kuulee myös sanottavan, että tulisi vain oppia elämään sellaisessa vartalossa, jonka on saanut. Osa kokee, että kauneusleikkaukset ovat tarpeettomia ja sosiaalinen media vain luo illuusion ihanteesta, jota jokainen haluaa tavoitella. Sen vuoksi ihmiset kokee paineita sen saavuttamiseksi ja haluavat muokata ulkonäköään paremmaksi. Pitäisi vain hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Minä taas ajattelen, että voin hyväksyä itseni sellaisena kuin olen. Voin myös elää näin, mutta jos ei ole pakko, niin miksi pitäisi? Jos tietää jonkun asian parantavan omaa elämänlaatua tai henkistä hyvinvointia? Oli kyseessä sitten rinnat, huulien täyttäminen tai vatsan kiristys!
-Iida
KUVAT: Pinja Mitrovitch
135 kommenttia
Aika outoa, että joku on kritisoinut tuota ajatustasi, että vauvaa mennään katsomaan viemisten kanssa! Kuulostaa minusta ihan tosi omituiselta, ettei veisi mitään viemisiä. Kyllä menen kylään muutenkin aina jonkun pienen viemisen kanssa, ja tietenkin jos rotinoille mennään niin silloin varsinkin.
Sanos muuta! Koska rotinathan ovat pitkä perinne! Muutenkin menen aina jotain mukanani ja todellakin varsinkin vauvan tultua taloon!
Mä oon niin samaa mieltä kaikista!
Mut etenkin tuo alkoholi ja lapset. Ja sitä ei tunnu moni ymmärtävän. Ärsyttäää! Kesällä sain aikaan riidan kun kesälomareissussa alettiin automaattisesti kaatamaan sekä mun että puolisoni lasit täyteen viiniä kun emme olleet edes ehtineet pöytään. Sanoin napakasti että kiitos en ota ja puolisonikaan ei tarvitsisi juoda noin isoa annosta viiniä. Mua vähäteltiin ja pidettiin nipona! Mä sanoin että mun mielestä on törkeää tuputtaa viiniä ja olettaa kaikkien sitä juovan. Meillä oli mukana 3vuotias ja silloin ei ole ollut tapana juoda. Erikseen on sitten juomareissut ja silloin lapsi ei tuu mukaan.
Samoin juhannuksena. Muut tinttasi lasten mentyä nukkumaan ja valvoi 03-04 asti. Itse join yhden saunasiiderin ja kun puolilta öin menin nukkumaan sain taas ilonpilaaja yms kommentteja. Ja siis muillakin oli lapsia mukana! Ei hekään nyt toki övereitä juonut mutta eivät kyllä autoakaan olisi voinut ajaa.
Mua se hirvittää ja en taida jatkossa näihin reissuihin lähteä.
Samaistun ihan todella paljon! Sen takia koen tämän tosi epäsuosittuna mielipiteenä, sillä saan aina ihme kommenttia asiasta. Ja minua pidetään tylsänä nipottajana. Minuakin tuollainen aikuisten käytös hirvittää!
Juuri tämä vanhanaikainen ajatus, ”juomareissut” ja örveltäminen. Niin junttia, niin ei tätä päivää. Nuoret aikuiset käyttävät sivistyneesti viiniä – ja vanhat ja alko ongelmaiset sitten vetää näitä övereitä. Hyi olkoon. Lapseni eivät kasva tuohon kulttuuriin, vaan ovat joko juomatta kokonaan (mitä en toivo ihan sos tilanteiden takia ja sen että ihmiset epäilee alkkikseksi) tai sitten ovat kohtuukäyttäjiä joilla pysty juominen rajoissa aina, oli lapsia tai ihan ketä vaan siinä. Toisaalta on se vähän mennyt ylikin miten moni on ”hurahtanut viineihin” ja sitä pidetään kuin harrastuksena, mutta se on tätä päivää 🙂
Valitettavasti sinä et voi päättää lastesi puolesta, että he ovat aikuisina absolutisteja tai kohtuukäyttäjiä. Tietysti toivomme kaikki että he olisivat jompaa kumpaa, mutta päätöksen asiasta he tekevät itse. Sattumallakin on sanansa sanottavana tässä asiassa.
Olen aivan samaa mieltä kanssasi tuosta isyysasiasta! Aihe on tärkeä ja hyvä, kun olet tuonut sitä blogissasi esiin. Kiitos vielä kerran aivan mahtavasta blogista!
Kiitos!
Hyviä mielipiteitä ja pointteja ,hyvinkin onnistuneita ☺️?
Kiitos!
Olen itse lapseton, mutta samaa mieltä näistä kaikista! Etenkin isyysasia saa minut näkemään punaista. Seksiin suostuessa tulee ymmärtää aina, että siitä voi olla lopputuloksena raskaus.
Näytät kuvissa muuten erittäin kauniilta, Pinja on saanut otettua oikein upeita kuvia!
Kiitos todella paljon!
Hei!
itselläni kiinnostaa, miten suhtaudut siihen, että mies kieltäisi abortin teon? Eikö tilanne vastaa samaa kuin pakollinen isyyden vahvistaminen. Olen raudankova naisten oikeuksien kannattaja, mutta mielestäni henkilöä ei voi pakottaa isyyteen. Samalla perusteella mies voisi kieltää abortin, ja sellaiseen maailmaan en halua palata.
Isyysasiaan haluan kommentoida sen verran, että kyllä miehilläkin on oltava vapaus päättää, haluaako isäksi vai ei. Etenkin sellaisessa tilanteessa, jossa tapahtuu vahinko, eli molemmat olleet siinä käsityksessä että ehkäisy on käytössä. Nämä höhö, mitäs meni panemaan – mielipiteet on kummallisia, etenkin, kun seksi on ollut yhteinen päätös ja ehkäisy pettää. Ketään ei pitäisi pakottaa sellaiseen rooliin, mihin ei halua, vain siksi, että naisella on jäänyt pilleri tai pari ottamatta. Tämä loukkaa vapautta päättää itse omista asioistaan. Siksi ymmärrän kritiikin.
Ehkäisy ei ole kunnossa, eikä tilannetta voi kutsua ehkäisyn pettämiseksi, jos ”naisella on jäänyt pilleri tai pari ottamatta”. Ja missä maailmassa ehkäisy on vain naisen vastuulla? Mites sitten, jos kumi menee rikki. Onko silloin sitten kyse siitä, että mies pakottaa naisen rooliin, johon nainen ei mahdollisesti halua, vain siksi, että miehellä on kumi mennyt rikki? Miehellä on vapaus päättää itse omista asioistaan, tässä se vapaus on vapaus päättää harrastaako seksiä vai ei sekä osallistuuko mahdollisen lapsen elämään vai ei.
Sama tilanne jos kumi menee rikki, tai vaikka unohtuu käytöstä kokonaan. Silloin on vastuullista yhdessä keskustella tilanteesta, haetaanko jälkiehkäisy vai otetaanko riski yllätysraskaudesta vai mitä tehdään.
Olen itse raskaana tällä hetkellä ja sen myötä olen ymmärtänyt enemmän sitä, mikä miehen asema tässä kaikessa on. Vaikka lapsi kasvaa minun kohdussa, on puolet hänestä toisesta ihmisestä. Ja mielestäni tällä toisella ihmisellä kuuluisi olla myös vapaus päättää siitä, haluaako hän olla lapsen elämässä olla vai ei. Se ei mene automaattisesti niin, että minun kohtuni, minä päätän, että sinä nyt alat isäksi tai et ala. Toki itsekin olin aiemmin sitä mieltä, että vastuu vanhemmuudesta kuuluu jakaa asianomaisten kesken, mutta ymmärrän nyt, että tämä on ollut melko kapeakatseinen näkökulma. Mikään ei ole mustavalkoista.
Ei kai tuossa ollutkaan kyse elämässä mukana olemisesta, vaan elatusmaksun maksamisesta? Käsitin itse näin.
No eihän kyse ollut tuossa kun elatusmaksuista, totta kai isä sitten päättää onko lapsen elämässä vai ei. Samoin kuin äiti.
Valitettavasti Suomen laki määrittää tämän asian. Eli lain mukaan lapsella on oikeus elatukseen ja isyys selvitetään aina valtion toimesta. Sen takia en itse ymmärrä kritiikkiä. Itse olen toiminut lain määrittelemällä tavalla. Jos kaikki jättäisi isyyden tunnustamatta tälläisissä tapauksissa, tulisi se yhteiskunnalle todella kalliksi tai sitten kelan elatustuesta tulisi luopua. Laki ei valitettavasti salli vapautta vanhemmuudesta.
Ja nainen jätti pillarin tai kaksi ottamatta, on muitakin ehkäisyjä. Kapseli, rengas, kierukka, kondomi. Kaikissa sama juttu, eikä edes tarvitse ”muistaa” tai unohtaa. Ehkäisy on molempien vastuulla.
Omassa tapauksessani koen toimineeni oikein ja olen antanut vapautta. Isä on saanut vapauden valita onko arjessa mukana ja vapauden valita millaisen elatusmaksun haluaa maksaa. Vapaammaksi tuskin voi mennä.
Lapsen äiti voi myös vastustaa isyyden selvittämistä, eli ei tuo aivan lain määrittämä asia ole. Itse en haluaisi, että lapsella olisi isä, joka ei isäksi olisi halunnut, en edes taloudellisten seikkojen vuoksi. Tämä kuvio voi tulla lapselle todella vaikeaksi asiaksi ymmärtää vanhempana.
Joo äiti voi vastustaa ja sillon kela maksaa elatustukea. Toki ei sitäkään varmaan pakko ole ottaa vastaan. Mutta aika moni varmasti ottaa ja aika kalliiksi tulisi yhteiskunnalle. Mutta itsekkin sanoit, ettei asiat ole mustavalkoisia. Niin ei tämäkään ja itse omaan tämän mielipiteen ja se perustuu lapseen etuun ja oikeuteen. Esim periä vanhempansa ja saada heiltä elatusta.
Tätä en aivan ymmärtänyt. Onhan lapsen etu että isä hoitaa elatusmaksut, vaikkei muuten olisi elämässä. Lapsella on tarpeita jotka tietysti vanhemmat maksaa eikä veronmaksajat. Lapselle isättömyys on tragedia, mutta ei sitä vielä kurjemmaksi tarvitse tehdä. Miehen vastuu aikuisena ihmisenä hoitaa osuutensa.
Olen samoilla linjoilla tuosta alkoholinkäytöstä, itse käytän todella vähän alkoholia mutta en näe pahaa esim. Ravintolassa ottaa 12cl valkoviiniä ruuan kanssa vaikka lapseni olisikin mukana. Jollain tapaa en halua tehdä asiasta tabua, vaan ihan luonnollisen asian josta huomaa että myös aikuisilla lasillisen nauttiminen on ok ja luonnollista ilman että tarvii örveltää. Mutta ehdottomasti pitää olla kunnossa aina kun lapset paikalla!
Joo samaa mieltä, en myöskään ajattele, että aihe pitäisi piilottaa lapsilta. Varmasti he oppivat kotoa myös järkevää alkoholin käyttöä.
Oma epäsuosittu mielipiteeni on se, että kotona olevien vanhempien tulisi hoitaa lapsensa itse. Tämähän on nykyään kovin harvinaista ja esikoisen viemisestä päiväkotiin on tullut ihan normi homma silloinkin, vaikka äiti tai isä olisi nuoremman sisaruksen kanssa kotona.
Tämä mielipide on niin tulenarka, ettei sitä saa ääneen edes sanoa.
Heti ollaan vastapuolelta heittämässä palloa vanhempien jaksamisesta, isomman lapsen virikkeiden ja kavereiden tarpeesta ja vaikka mistä. Mielestäni näitä kohtia voisi ratkoa toisinkin.
”Sosiaalisin perustein” Päivähoidossa on kuitenkin vain pienen pieni osa lapsista.
Ehkä riippuu lapsesta ja iästä? Oma melkein 4v kaipasi todella paljon päiväkotiin nyt keväällä kun oltiin kotona koronan takia. Se onni ja riemu kun pääsi takaisin oli niin liikuttavaa. En voisi kuvitellakaan ottavani tuon ikäistä kotiin viettämään aikaa vastasyntyneen kanssa.
Meillä tämä, paitsi ei pikkusisarusta. Mutta kun kevään olin etätöissä ja lapsi kotona niin jokainen aamu alkoi 3,5 vuotiaan kysymyksellä että pääseekö tänään päiväkotiin?
Joka puolella Suomea ei seurakunnan, kunnan tai minkään muunkaan tahon päivätoimintaa tai muutakaan toimintaa ole! (ei siis korona-aikaan olisi auttanut, mutta muuten joku taisi mainita nämä)
Saa tämän mielipiteen ääneen sanoa, mutta ei ehkä kannata ihmetellä, että tulee ns. vastapalloa.
Itsellä on 4-vuotias esikoinen ja kuukauden ikäinen vauva. Kyllä koko perhe voi paremmin, kun esikoinen käy hakemassa virikkeitä ja viettämässä leikkiaikaa vertaistensa kanssa. Pienen vauvan kanssa oleminen ei ole lomailua, ja esimerkiksi yösyöttöjen keskellä on helpompaa, että myös kotona oleva vanhempi voi päivällä levätä – voidakseen olla sitten parempi vanhempi esikoisen palatessa päiväkodista.
Taisi muuten tässä kommentoijalla olla myös hukassa, mitä tarkoitetaan ”sosiaalisin perustein” varhaiskasvatuksessa olemisella. Sillä asialla kun ei ole mitään tekemistä virikkeiden ja kavereiden, vaan sosioekonomisen aseman kanssa. Ja niitä lapsia ei muuten ole ihan ”pienenpieni osa”. Onneksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta luovuttiin. Ei tarvitse niitä sosiaalisia perusteita enää senkään vertaa miettiä.
Virikkeet kuuluvat kanalaan…
Ihan tyhjin eväin en mielipidettäni lasten kotihoidosta tosin ole muodostanut.
Olen omani hoitanut kotona, koska se tuntui minusta oikealta. Yösyöttöineen kaikkineen.
Toki seurakunnan päiväkerho on auttanut kerran tai kahdesti viikossa.
Varhaiskasvatuksen ammattilaisen silmin katson asiaa myös. Siinä, missä kiihkeästi olemme pitäneet kiinni vanhempien (/ naisten) oikeudesta käydä töissä tasa-arvoisesti, olemme huomaamatta tulleet tallanneeksi lasten oikeuksia.
Moi,
Minunkin mielestäni on todella perhekohtainen asia. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tulisi mielestäni todellakin ohjata enemmän resursseja. Nykyään eletään siinä mielessä poikkeuksellisessa tilanteessa että monet äidit ja isät ovat melko yksin eikä yhteisöä tai isoa perhettä ole samalla tavalla ympärillä kuin ennen. Työssäkäynti on monelle taloudellinen pakko ja kyllä se että äiti/isä on pitkään lapsen kanssa kotona saattaa vaikuttaa hänen taloudelliseen itsenäisyyteensä tässä hetkessä ja tulevaisuudessa esimerkiksi eläkekertymän pienenemisen myötä. Olisi kiinnostavaa tietää perustuuko kommentti :”Varhaiskasvatuksen ammattilaisen silmin katson asiaa myös. Siinä, missä kiihkeästi olemme pitäneet kiinni vanhempien (/ naisten) oikeudesta käydä töissä tasa-arvoisesti, olemme huomaamatta tulleet tallanneeksi lasten oikeuksia.” johonkin tutkimukseen?
Jos sinä olet jaksanut isomman lapsen ja vastasyntyneen kanssa kotona niin hieno juttu! Kaikki eivät siihen pysty, osan esikoinen ihan oikeasti kaipaa ystäviä (eikä pihoilla ole koska kaikki ovat päiväkodeissa) ja jollakin voi olla takana vaikka niin paha synnytyksen jälkeinen masennus, että hyvä kun voi vauvasta huolehtia.
Se mikä luonnistuu sinulta ja myös sopii sinun lapsillesi, ei välttämättä ole paras ratkaisu kaikille.
Käsittääkseni kuitenkin suurin osa niistä, joiden esikoinen on hoidossa pitävät hieman lyhyempää päivää tai osa-aikaista viikkoa. Tietysti, kuten kaikista asioista, aina löytyy niitä, jotka tekevät sen ääripään mukaan. Mutta taisi Apusenkin kommentti pari vuotta sitten ”lomailevista vanhemmista, joiden lapsi on hoidossa” olla uutisankka.
Apunen sanoikin juuri sen mitä haluaisin tästä sanoa.
Lähipiirissäni on 2 perhettä, jotka tekevät juurikin niin, että lomailevat ja lapsi hoidossa. Toinen näistä perheistä tänä vuonna jo 2 kk:n ajan. Eivät ole päihde-ym.tapauksia.Se siitä uutisankasta. Tuskin ovat Suomen 2 ainoaa perhettä jotka näin toimivat.
Varmasti täällä kommentoivat henkilöt, jotka pitävät 20h viikossa, eivät näin tee,en sitä väitä.
Apunen puhui lohjalaisista perheistä, johon Lohjan kaupunki vastasi että tämä ei pidä paikkansa.
Tietysti aina on perheitä, jotka syystä tai toisesta tekevät näin. Mutta jos sinä tunnet nämä perheet, miksi puhut heistä täällä etkä ota asiaa heidän kanssaan esiin? Esimerkiksi kysymällä onko kaikki ok ja voisitko auttaa? Aina voi ja pitää tehdä lastensuojeluilmoitus jos epäilee, että lasta kaltoinkohdellaan kotona.
Se että muutamaa perhettä käytetään jonain aseena sitä vastaan, että 90% perheistä tekee ratkaisut lasten ja koko perheen hyvinvoinnin näkökulmasta ei mielestäni aja mitään positiivista.
Ymmärrän, tämä on aika vaikea aihe. Toki varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Eli ihan jokaisen lapsen oikeus. Mutta resurssit ovat todella huonot laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutukseen. Ja se on se ongelma tässä omasta mielestäni.
Ja mielestäni myös lapsen ikä ja tarpeet vaikuttaa. Kuten myös perheen voimavarat ja tukiverkostot.
Itsekin olen kyllä tuntenut surua lapsista, jotka ovat varhaiskasvatuksessa aamusta iltaan eivätkä omaa juuri lyhyempiä päiviä tai lomaa ja kotona on vauva. Mutta aina ei tiedä perheen tilannetta.
Tässä keskustelussa unohdetaan kovin usein se, että Suomessa on kaupunkeja, joissa kodin läheltä saatu päiväkotipaikka on sellainen lottovoitto, josta ei uskalla luopua kun sellaisen on kerran saanut. Jos vanhemman lapsen ottaa pois päivähoidosta ei kaupungilla ole velvollisuutta a) tarjota uudelleen paikkaa samasta päiväkodista, b) sijoittaa sisaruksia samaan päiväkotiin.
Oma esikoiseni on yksityisessä päiväkodissa, koska tarjottu kunnallinen olisi jo sijainniltaan ollut suuri haaste, joten vaikka hänen päiväkotipäivää lyhennämme, maksamme edelleen saman kuin kokopäivähoidosta. Mutta koska yhdenkin lapsen saaminen tähänkään päiväkotiin ei ollut itsestäänselvyys emme todellakaan uskalla irtisanoa paikkaa ja lähteä uudelleen kokeilemaan onnea paikkahaussa.
Tärkeä pointti! Toki hoidonkeskeytyksessä lapsi saa palata samaan päiväkotiin, eli paikkaa ei tarvitse antaa pois kokonaan. Mutta noinhan se on tosiaan! Ja minusta esim se 20h on ideaali yli 3v lapselle tai mikä perheelle on toimiva, mutta mielestäni se tosiaan on lapsen oikeus ja rahaa vain pitäisi ohjata resursseihin enemmän.
Tosiaan, kaupunki sanoo että lapsi pyritään sijoittamaan samaan päiväkotiin, jos se on henkilökunnan ja lasten määrän puolesta mahdollista. Mutta ainakin tällä alueella päiväkodit ovat niin täynnä ettei tämä läheskään aina toteudu. Ehkä jossain isommissakin kaupungeissa hoitopaikkatakuu oikeasti toimii. Yksityisellä puolella vastaavaa järjestelyä ei ole tullut vastaan, ehkä joku toimia tällaisenkin mahdollistaa.
Toivottavasti jonain päivänä varhaiskasvatuskin saa on kaikki tarvittavat resurssit!
Mulla on sama epäsuosittu mielipide kuin ensimmäisellä kommentoijalla lastenhoidosta. Nytkin ystäväni vei 2v esikoisen hoitoon kokopäiväisesti kun vauva ja vanhemmat jatkaa elokuun lomailua(samoin tekivät toukokuussa). Olen aivan varma, että 2v saisi nyt kotona enemmän aikaa,syliä ja huomiota kuin hoidossa. Tunnen perheen,siksi voin sanoa näin.
Kieltämättä aihe tosiaan on aika vaikea! Itsekin tiedän miten tiukoilla varhaiskasvatuksessa ollaan. Monesti perheet ei vain tiedä ja juskus on ollut päiviä kun olen miettinyt etten todellakaan veisi, ainakaan pientä lasta. Mutta isompi varmasti saa jo enemmän erityisesti jos on osapäivää tai muutaman päivän viikossa.
Juuri näin kuten Iida sanoi!
Mielestäni ystäväsi on tehny hyvän ja oikean päätöksen. Kaksivuotias saa laadukasta varhaiskasvatusta ja kavereiden kanssa puuhailua ja erityisesti vauva saa vanhempiensa jakamatonta huomiota. Tällöin vanhemmilla on myös enemmän jaksamista leikkiä isomman lapsen kanssa päiväkotipäivän jälkeen. Sekä vauvan että leikki-ikäisen kannalta oikea päätös. Monen lapsen perheessä on mielestäni tärkeää, että vanhemmat mahdollisuuksien mukaan viettävät myös kahdenkeskistä aikaa kaikkien lapsien kanssa, ettei lapsien aina tarvi taistella vanhempien huomioista.
Höpö höpö. Kaksivuotias ei tarvitse ”laadukasta varhaiskasvatusta” yhtään mihinkään. Kavereiden päällekään harva tuon ikäinen ymmärtää. Tämä mantra on vanhempien keino keventää omatuntoa siitä, että on vienyt esikoisen päiväkotiin pois jaloista. 4-5v. hyötyy ryhmässä toimimisesta ja kavereiden seurasta, mutta alle 3-vuotiaiden kohdalla varhaiskasvatus on sanahelinää aivan kuten Jari Sinkkonen on todennut. Eikä kotihoito yhdenkään alle 3-vuotiaan tulevaisuutta pilaa. Päivähoidon tilanne mm. Uudellamaalla on niin surkea, että omaa pientäni en sinne vie jollei ole aivan pakko. Lisäksi harmittaa, että useat vanhemmat eivät edes anna mahdollisuutta esikoisen kotihoidolle vaikka perheessä on vauva, automaattisesti vaan isompi jatkaa päiväkodissa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että on ihanaa kun voi elää lasten kanssa ilman tiukkoja aikatauluja ja tehdä vapaasti yhteisiä juttuja, tarjota lapsille rauhallista arkea. Sisarusten suhde kehittyy tiiviimmäksi, kun esikoinen ei koe tulevansa dumpatuksi päiväkotiin. Lapsethan kuitenkin tietävät, että vanhempi on vauvan kanssa kotona. Tästä jos jostain aiheutuu mustasukkaisuutta. Pikkulapsiaika on kuitenkin niin lyhyt hetki elämässä, kyllä sinne päiväkotiin ehtii.
Isyysasiasta niin samaa mieltä! Sellaista aikaa, että on mahdollista käyttää toimivaa ehkäisyä tai tehdä suht turvallinen abortti, on oikeasti eletty ihmiskunnan historiassa vasta muutamien kymmenien vuosien ajan – sitä ennen on ollut aina kaikille selvää, että yhdynnästä voi seurata raskaus. On aivan ihmeellinen tämä nykyajatus, että voisi huolettomasti yhtyä kehen tahansa ja sitten suuttua, jos siitä seuraa raskaus. Mikään – siis ei mikään – ehkäisykeino ei ole sataprosenttinen. Ehkäisypillerien teho katoaa, jos sattuu oksentamaan, kondomi voi puhjeta jne.
No kyllä! Musta on tosi ihme, että toinen voi suuttua ja perääntyä ja sitten syy vieritetään naiselle.
Tosi hyvä postaus!!
Kiitos!
Mä olen samaa mieltä kaikesta, mutta etenkin tuo alkoholi! En ymmärrä, miksi lasten seurassa pitää ottaa. Yksi lasi viiniä ruuan kanssa ei varmasti maailmaa kaada eikä lapsi mene siitä rikki, mutta olisi ihan kauheaa jos lapsi olisi sellaisessa tilanteessa, että kukaan paikalla oleva aikuinen ei ole selvä tai esim. ajokunnossa. Muistan itse lapsuudesta, että minua humalaiset pelottivat ja ahdistivat.
Minua myös ärsyttää välillä se, kun alkoholin käyttöä perustellaan sillä että ”opetetaan lapselle kohtuullista alkoholin käyttöä”. Miksei voida suoraan sanoa, että haluan nyt juoda tämän viinin tai oluen, vaikka lapseni on läsnä? Samalla logiikalla pitäisi varmaan opettaa lapsille myös kohtuullista tupakointia, jos oikeasti joku ajattelee että ilman kohtuukäytön näkymistä kotona lapsesta tulee suurkuluttaja. Kohtuukäytön näyttämisessä ei ole mitään väärää, mutta usein sillä ei ole mitään tekemistä minkään opettamisen kanssa. Vähän sama asia on se, miten suomalaisten suusta kuuluu aina että ”meillä juodaan viiniä vain ruuan kanssa!”, mutta oikeasti tutkimusten mukaan alle 10% Suomessa myydystä viinistä juodaan ruuan kanssa. Tekopyhyys ärsyttää.
Rant over, kommentista ehkä huomaa että aihe kiinnostaa 😀
Samaa mieltä ettei missään kaatokännissä saa olla lapsen läsnäollessa, mutta kohtuukäytössä ei ole mtn pahaa. Päinvastoin hyvää. Suomessa on ihan tarpeeksi alko ongelmia (ja muitakin päihdeongelmia), ja juominen on humalahakuista. Muissa Euroopan maissa alko ongelmat eivät ole yhtä massiivisia – ja alko ei ole mörkö eikä juominen humalahakuista. Siihen pitää pyrkiä ja se onkin jo ollut pidempään uusi suunta ainakin nuorilla aikuisilla ? Viiniä kohtuullisesti ja sivistyneesti. Ryyppäminen on siitä kaukana!
Ja eihän se ole realistista että vanhemmat eivät koskaan halua ottaa sauna juomaa yms. Ei se ole elämää. Kun on kohtuus ja tolkku mukana saa elämän nautinnoista nauttia! Omille lapsille opetan myös sen. Kukaan ole yli-ihminen, joka ei haluaisi herkutella välillä sekä siemailla viiniä. Toki heitäkin on ketkä ei, mutta suurin osa ei ole niitä 😀
Niin, mähän en sanonutkaan että kohtuukäytössä olisi mitään vika eikä alkoholista minustakaan tarvitse tehdä mörköä. 🙂
Mutta minusta vain on tekopyhää hokea sitä ”kohtuukäytön opettamista” koko ajan. Tuolla logiikalla absolutistien pitäisi alkaa juoda, jotta voivat opettaa lapsilleen kohtuukäyttöä. Kohtuukäytössä ei ole mitään vikaa, mutta väitän että aika harva vanhempi käyttää alkoholia kotioloissa koska haluaa ”opettaa” lapselleen jotain. Ehkä olen yksin mielipiteeni kanssa, mutta kyllä mua huvittaa kun kuulen jonkun vanhemman sanovan että juuh, meillä on tätä viiniä ruuan kanssa siksi että meidän pikku-Petteri oppisi alkoholin kohtuukäyttäjäksi. Vanhemmat käyttää alkoholia ruuan kanssa tai vaikka saunan jälkeen siksi, koska haluavat. Ja se on ihan fine, eikä sitä tarvitse mitenkään kaunistella.
Tästä pääseekin aika suoraan siihen, että alkoholismi on sairaus, eikä sitä voi välttää sillä että ”opettaa” lastaan käyttämään alkoholia kohtuudella.
Alkoholisti ei tarvitse olla, että on ongelmia alkon kanssa. Meillä on Suomi täynnä työssä käyviä tavallisia ihmisiä joilla on tuo ongelma. Se aiheuttaa valtavasti yhteiskunnassa kustannuksia, kärsimystä ja sairauksia. Ehdottomasti kulttuurin muutos mikä on jo asian suhteen tapahtunut (ei kaatokännejä, viini) ehkäisee tuota ongelmaa osaltaan.
Ja ei tarvitse päteä että niin aiheuttaa ylipaino yms myöskin, totta kai! Nyt oli puhe tästä.
Niitä työssäkäyviä ongelmakäyttäjiä kutsutaan myös alkoholisteiksi. Tai vaihtoehtoisesti suurkuluttajiksi, josta ei ole pitkä matka alkoholismiin. Miten toi viini liittyi mininkään? Viinilläkin voi rellestää ja sitäkin voi käyttää liikaa. Ei viinillä läträys tee kenestäkään parempaa ihmistä. Tai alkoholismista vähemmän vakavaa ”jos juo vaan viiniä”.
En kyllä edes ymmärrä miten sun kommentti liittyi mitenkään aikaisempaan. En edelleenkään ole sanonut etteikö kohtuukäyttö lapsien edessä olisi ok. Onhan se ja jopa toivottavaa. Pointti tuntuu menevän monella ohi ja lujaa.
Isyyteen ”pakottamisen” kritisoijat unohtavat että kyse ei ole miehen oikeuksista vaan lapsen oikeudesta vähintään elatukseen ja oman perimänsä tuntemiseen. Kummasti monet ajattelevat että jos isä ei halua olla tekemisissä oman lapsensa kanssa olkoon hänellä siihen oikeus mutta jos äiti toimisi samoin ja hylkäisi lapsensa, olisi hän kamala ihminen. Abortti ei kuitenkaan ole mikään aivan mustavalkoinen asia.
Muistakin asioista olen samaa mieltä.
Ja muuten, meillä on esikoinen 20 h viikossa päiväkodissa kun olen itse vauvan kansa kotona, näin ovat kaikki perheessä (myös se 3,5 vuotias) onnellisempia.
En ota perheesi tilanteeseen kantaa koska en tunne teitä. Mutta tuo peruste ”ollaan kaikki onnellisempia ” on usein muualtakin kuultu ja ehkä särähtää korvaan niillä,jotka pohtivat tätä subjektiivista päivähoito-oikeutta. Olisiko yhteiskunnan tehtävä hoitaa monilla muillakin alueilla ihmisten onnellisuutta? Onko jo liian luksusta kun olemme tottuneet,että meille taataan peruspalveluiden lisäksi jo muutenkin etuoikeutettuun elämäämme tällaisia palveluita? Missä raja tulee? Ovatko lapsemme aikanaan tyytymättömiä tähän tasoon ja vaativat hoitovapaalle lastenhoidon lisäksi siivoojan ja kokin? Ja yhteiskunta maksaa koska haluamme olla onnellisia? Joku voi ajatella että liioittelen mutta ajatelkaapa äitejämme tai isoäitejämme: heille nykypäivän normi vauvavapaasta ilman vanhempia lapsia olisi ollut utopiaa.
Joo joo,ajat on eri ja kasvatus erilaista,mutta ehkä joku tajuaa pointin.
Tuo ystäväni josta aiemman kommentin kirjoitin puhuu juuri tästä onnellisuudesta,kuinka on unelmien täyttymys saada perhe,päivääkään ei vaihtaisi pois jne, mutta ei ole päivääkään edes kokeillut viettää kahden lapsensa kanssa. Minusta on falskia ja ristiriitaista tuollainen,mutta todennäköisesti hän on juuri tämän onnellisuusajattelun uhri: aivopesty luulemaan ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin laittaa esikoinen hoitoon ,koska ilman sitä ”ei vaan voisi pärjätä”.
Nykypäivänä tiedetään, että äidin hyvinvointi heijastuu lapsiin. On masennusta, jaksamisongelmia yms. On paras että näissä lapsi voi käydä osa-aikaisesti hoidossa. Kustannukset siitä että äiti/isä ei jaksa ja lapsen kotiolot ovat sen mukaiset ovat paljon isommat kuin pk hoidon kustannukset. Sillä ennaltaehkäistään vakavia ongelmia.
Miksi niitä lapsia pitää tehdä useampia jos jos yhden kanssa on jaksamisongelmia?
Jaa a, seksi on kivaa ja halutaan lapsia?
Kyllä se niin on, että sairaalatkin on turhia.
Kuvitelkaa isoisiämme ja -äitejämme, jotka ihan hyvin pärjäsivät aikanaan kaikenlaisten vaivojen kanssa. Nykyajan ihmiset ovat niin hermoheikkoja, että pieniinkin asioihin otetaan buranaa. Ei tajuta, että elämä on arvokas lahja kaikkine kipuineen. Toisinaan pikkulapset kuolevat ja ja äidit ja isät, sodissa ja ”lentäviin keuhkotauteihin”, paras apu siihen on lepo omassa sängyssä ja vieressä veisaava läheinen. Että miksi kaikkien pikku vaivojen kanssa lääkäriin mennään, ei menty ennenkään.
Eli siis kysyn vaan, onko yhteiskunnan tehtävä hoitaa tällä tavalla ihmisten onnellisuutta, terveys ei takaa onnellisuutta nimittäin. Olemme aivopestyjä luulemaan, että se olisi meidän perusoikeus eikä olisi muuta vaihtoehtoa kuin lääkärissä käynti.
(trolollooo, on syytä tuomitsematta miettiä, että aika moni muukin juttu on toisella tavalla. Ja aika moni niistä entisajan lapsista juoksi yksin ulkona yksivuotiaasta lähtien isosisarusten kanssa ja lapsikuolleisuus on ollut sen mukaista. Ei vanhemmilla ole ollut aikaa niitä hoitaa jatkuvasti, niiden on pitänyt tehdä töitä aamusta iltaan ja hoitaa vaikka lehmiä. On syytä tarkastella realiteetteja. Lapsilla on tarhassa aika paljon kivempaa kun oli ennen vanhaan, kun viisivuotiaiden piti hoitaa yksivuotiaita.)
Ihana kuulla, että jaat myös nämä ajatukset! Ja todellakin lapsella on oikeus elatukseen, vaikka isä ei muuten muuhun osallistu.
Ja onhan se näin, että lapsella on oikeus varhaiskavatukseen. Ja minusta toi 20h ihan loistava! Siinä saa riittävästi kavereita ja suunniteltua pedagogista toimintaa, mutta myös aikaa kotona.
Varhaiskasvatuksessa moni asia on muuttunut ja kyse ei ole tarhasta tai hoidosta, vaan tavoitteellisesta kasvatuksesta, jossa kouluttautuneet ammattilaiset havainnoivat lasta, ohjaavat ja tukevat hänen kasvua. Se vähentää myös oppimisen eroja koulussa. Antaa samanarvoiset lähtökohdat jokaiselle. Ja ihan varmasti vauvan kanssa lepo on tarpeen.
Jokainen tekee oman perheen näköisiä valintoja.
Just tää!!!
Varhaiskasvatusta ei ole ylempänä olevassa kommentissa ollenkaan ymmärretty. Se ei ole vain lasten säilömistä (tarha) vaan tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa. Se on yhteiskunnallisesti tärkeää ja oiva paikka epätasa-arvoisten ja stereotyyppiseen rakenteiden rikkomiseen, tasa-arvoisen lapsuuden rakentamiseen kaikille riippumatta taustasta, oppimisvaikeuksien ym. tuen tarpeen varhaiseen huomaamiseen, on mahdollistamassa vanhempien tasa-arvoista työssäkäymistä ja urakehitystä, tutkitusti lisää nuoren kouluttautumista myöhemmässä elämässä ja tasaa näin ylisukupolvista huono-osaisuutta, ehkäisee syrjäytymistä, jne jne.
Olisin ennemmin huolissani niistä lapsista, jotka eivät kotona saa turvaa ja huolenpitoa. Ja myös niistä epätasa-arvoisista rakenteista yhteiskunnassa ja varhaiskasvatuksen surkeista resursseista. On ihan typerää syyllistämistä vedota joihinkin edellisiin sukupolviin tässä – harvemmin asiat paremmin olivat.
Esikoinen oli 2pv viikossa päiväkodissa 4-5 vuotiaana, kun olin äitiyslomalla. Neuvola suositteli päivähoidon jatkoa, ja lapsi ilmaisi siihen vankasti halunsa (kaverit+ leikit). Yhtäkään aikuista ei ollut samalla paikkakunnalla, mies oli toisella paikkakunnalla ja itse hädin tuskin selvisin siitä talvesta hengissä. Anoppi kuoli juuei äitiysloman alussa ja kaikkea muutakin tragediaa riitti. Luojalle kiitos päiväkodista! Ja on muuten ollut kysyntää niille vaka- ajan ryhmätaidoille, kun tänä vuonna 11 täyttävä esikoinen käy koulua 30(!) oppilaan luokassa. Summa summarum: hoitopaikka pelasti yhden äidin ja kahden lapsen ankean talven. Ja takasi myös sen, että olin työkykyinen veronmaksaja, kun oli pakko palata sorvin ääreen. Luksus oli noista vuosista kaukana.
Itse kun olen elänyt aina ilman autoa, en ymmärrä tuota että aina pitää olla ajokunnossa. JOS nyt sattuisi tulemaan joku hätä niin on sitten taksit, ambulanssit sun muut… jos asia on kiireisempi niin en tiedä olisinko silloinkaan ajokunnossa kun olisin niin hysteerinen ja hädissään. Minä kunnioitan kuitenkin jos joku ei halua juoda mutta samalla toivon ettei minua katsota pahalla vaikka juonkin oluen lapsen ollessa samassa ruokapöydässä. Siitäkin saa nimittäin pahoja katseita. Humalaan en juo koskaan enkä kärsi krapulaa.
Tottakai isossa hädässä pääsee taksilla tai ambulanssilla. Mutta suuressa osassa Suomea auto on aika välttämätön etäisyyksien takia. Tämä ajokunto asia on varmasti sellainen, joka itselläni tulee omasta lapsuudesta. Meille perheessä aina sanottiin, ettei ole mitään asiaa miksi ei voisi vanhemmille yöllä soittaa. Ja he painottivat tulevansa aina hakemaan ennemmin kuin menemään kaverin kyytiin, päihtyneen kyytiin tms. Ja itse haluan ehdottomasti olla tässä asiassa kuten vanhempani. Kyllä ymmärrän lasin huomisen samassa ruokapöydässä, en anna pahoja katseita, teen niin itsekin joskus esim. valmistujaisjuhlat, juhlapyhä tms. Mutta päihtymistä en itse pidä sopivana lasten kanssa. Siksi näen tärkeänä, että aina olisi joku selvässä tilassa ihan lapsen turvallisuuden takia.
Just samoin mietin asiasta! Mulla ei ole ajokorttia ja ajattelen jopa, että tulevaisuudessa jos lapselleni jtn sattuisi niin en antaisi miehen lähteä viemään hädän keskellä liikenteeseen. Siinä voisi mennä kaahailuksi ja myös sattua sivullisille. Oman lapsen hätä on voi aiheuttaa shokkitilan, stressireaktio yms. Ehdottomasti soitan 112 ja tiedän että sieltä tullaan heti auttamaan! Ystäväni on ampparikuski ja sanoi, että suurin osa on juurikin ”turhia” käyntejä, jossa sitten rauhoitellaan potilasta eikä tarvitse viedä sairaalaan.
Oli kenen lapsi kyseessä vain niin soitan erittäin herkästi apua, se on kaikkien etu. Siinä en ala arpoa sattuuko nyt tarpeeksi tms. Lapsi ei edes osaa kertoa välttämättä kivun astetta kunnolla.
Tärkein asia tuo ettei liikenteeseen kun on hätätilanne, maalikon ei kannata sitä riskiä ottaa.
Tottakai jokainen toimii itsensä parhaiten tuntien.
Ja todellisessa hädässä ehdottomasti tärkeä soittaa hätkeskukseen ja saada apua.
Lähinnä on paljon tilanteita, joissa ei taksi tai ambulanssi auta, jonka vuoksi itse ajattelen omalla tavallani. Ainakin omassa perheessa teinien kanssa on sattunut kaikea, esim ollut päihtyneenä paikassa x ja pitänyt hakea, ja sattuu edelleen vaikka kaikki olemme nuoria aikuisia. Itsekin olen saanut esim omasta äidistä öisinkin apua vauvavuonna, kun hätäkeskuksesta sitä ei voitu antaa ja niinä kertoina kun käskettiin tulla sairaalaan kysyttiin pääsenkö itse. Eli itse arvostan sitä, että omat vanhemmat ovat aina öisinkin olleet siinä kunnossa, että ovat rientäneet apuun sellaisiin tilanteisiin, joissa ei ambulanssia saa. Tiettysti ei aina kaikkeen voi varautua eikä niinkään voi elää. Mutta siksipä koenkin oman alkoholisuhtautumisen olevan ”epäsuosittu mielipide”.
Jos on sitä mieltä, että seksin harrastamisesta (ja ehkäisyn pettämisestä) miehen on aina kannettava vastuu kaikissa tilanteissa vaikkei lasta haluaisikaan,mielestäni tällaista vaativan naisen tulisi hyväksyä seuraava asia; sinkkuna hän ei koskaan harrasta seksiä, sillä aina on mahdollista, että ehkäisy pettää. Nainen ymmärtää, että hän voi harrastaa seksiä vain vakaassa parisuhteessa, jossa lasta toivotaan ja etsii itselleen kumppanin, joka odottaa seksin suhteen siihen saakka, kun seurustelu on jo vakavaa ja lapsi toiveissa. Tällaisen naisen tulee myös ymmärtää, että vuonna 2020 tällaisen parisuhteen löytäminen on melko kiven alla ja voipi olla, että miehet kaikkoaa ympäriltä. Itse en tiedä yhtäkään suhdetta, jossa ensimmäinen seksikerta on ollut ilman ehkäisyä lapsihaave mielessä.
Tuo kaikki pätee kyllä ihan samalla tavalla sinkkumiehiin. Eli housut pysyy jalassa sinkkunakin, jos ei halua kantaa vastuuta puhjenneista kondomeista. En halua veronmaksajana ottaa kontolleni elareiden maksua Kelan kautta.
Kyllä sä veronmaksajana haluat niitä lapsia ja tulevia lääkäreitä ja veronmaksajia. Eikä ne miehet ilman seksiä ala elämään.
Toki haluan. En vain halua maksaa jonkun vastuuttoman miehen puolesta. Mies maksakoon itse lapsensa kulut, ei pitäisi olla ongelmaa.
Se on ihan pientä vielä, kun vertaa miten maksat esim murhaajien ja raiskaajien lusimiset täyshoitola-vankiloissamme ja heidän uhrien kärsimykset jne.
Liittyy tähän miten?
Veroihin ja veronmaksajiin.
<3!
Tuo eka lausehan on aivan hassu. Kyllähän sinkkuna tuokin nainen voi harrastaa seksiä, jos miehelle on OK kantaa vastuunsa lapsesta ehkäisyn mahdollisesti pettäessä. 🙂
Sulla on tässä looginen virhe. Tuossa tapauksessahan nimen omaan sen MIEHEN ei pitäisi harrastaa seksiä jos ei mahdollisen vahingon sattuessa ole valmis kantamaan vastuutaan. Nainenhan kyllä tuossa kantaa vähintäänkin oman osansa vastuusta ryhtymällä ainoaksi vanhemmaksi.
Elatus on LAPSELLE kuuluva oikeus.
Kyllä, näin ollen kaikkien sinkkujen tulisi pidättäytyä yhdynnästä ja sen tulisi kuulua vain parisuhteeseen. Eiköhän kaikki tiedosti, että raskauteen on aina mahdollisuus ja silti sinkut harrastavat seksiä. Eli sekä ja mies ja nainen ottaa joka kerta tietoisen riskin.
Oon samaa mieltä monesta näistä mielipiteistä mutta tuo isyysasia on se mitä en ymmärrrä.
Naisella tosiaan on mahdollisuus tehdä abortti vaikka mies haluaisikin lapsen, mutta miehen on tultava isäksi vasten tahtoaan. Seksi on jokaisen oikeus ja minusta sitä pitäisi saada harrastaa ilman pelkoa siitä että tulee tahtomattaan isäksi. MUTTA lapsella on myös oikeus isään. Tämä on todella ristiriitainen asia mun mielestä kyllä…
Toinen on tuo juominen. Saatan itse juoda sen lasin viiniä ja siiderin illalla mutta jos olen lapsen kanssa kaksin niin en sen enempää jotta varmasti on mahdollisuus ajaa autoa. Ja toki kyllä lähes aina taksilla ainakin pääsee. Mutta edes pikku humala ei ole musta ok lapsen seurassa.
Itse olen isätön, isä ainoastaan maksoi pakolliset elatusmaksut äidilleni kun olin lapsi eikä muuten osallistunut. Ja voin sanoa, että kyllä me tarvittiin se raha, yh-äidin pitää ajatella lastaan tässä asiassa, eikä ajatella noin että ”pakottaa” isän johonkin isän rooliin. Ihan kummallinen ajatus kun eihän sen isän tarvitse lapselle oikeasti isänä olla.
Seksi on jokaisen oikeus? Ei se kyllä ihan niin onneksi ole. Kaikilla on oikeus kieltäytyä seksistä. Miten käy sellaisen ihmisen oikeudelle, jonka kanssa kaikki kieltäytyvät puuhailemasta?
Miehen kannattaa sitten kertoa aina ennen seksiä naiselle, ettei tule kantamaan vastuuta mahdollisista kondomin puhkeamisista. Kaikki naiset toivottavasti sanovat heipat tällaiselle miehelle heti kättelyssä.
Itse sanoin nykyiselle aviomiehelleni ennen ekaa seksikertaa, etten halua vielä lapsia ja aborttia en kuitenkaan tekisi vahingon sattuessa. Mietti hetken, sanoi kantavansa myös vastuun tarvittaessa. Luotin häneen ja hyvin on mennyt. Nyt on sitten lapsikin suunnitellusti saatuna.
Katumus pillerit on olemassa…
Minua hämmentää mikä luotto ihmisillä on ”katumuspillereihin”. Mielummin käyttäisi termiä jälkiehkäisypilleri, ja nämä eivät mitenkään estä jo raskautta mikäli munasolu on jo hedelmöittynyt. Ja joo, kokemusta on. Otin jälkiehkäisyn pari tuntia vahingon jälkeen ja raskaaksi pamahdin. Muutenkin isän vastuuta miettiessä tulisi miettiä myös lapsen oikeutta isään ja riittävään toimeentuloon. Jos on kypsä harrastamaan seksiä, on kypsä ymmärtämään, että 100% varmaa ehkäisymenetelmää ei ole ja raskauden mahdollisuus on aina olemassa. Kun sanotaan, että nainen sitten kantaa vastuun ja voi tehdä abortin jos haluaa, niin nainen myös kantaa yksin kaiken sen henkisen taakan, mitä abortin myötä usein tulee. Kerron tämän kaiken, koska olen ehkäisyneuvolan lääkäri ja tiedän jotain asiasta.
Minuakin hämmentää tämä jälkkäreiden tyrkytys. Tuntuu, että Äiti 74 ei edes tajua miten ne toimii. Jos naisella on käytössä muu ehkäisymenetelmä kuin kondomi, ei jälkkäreitä käytetä. Jos nainen syö pillereitä, hän ei hae seksin jälkeen jälkkäreitä, koska ei tietenkään oleta, että pillerit pettivät. Sama asia kapseleissa ja kierukassa. Jos joku näistä ehkäisymenetelmistä pettää, jälkkäreiden käyttäminen on myöhäistä siinä vaiheessa kun raskaus huomataan.
Katumispilleritkään eivät ole 100% varmoja, tiedän tapauksia, joissa näistä huolimatta on saatu vauva maailmaan.
Ymmärrätkö, kuinka raskas kokemus abortti voi olla fyysisesti ja psyykkisesti? Ei se ole kaikille vaihtoehto, ei sitä voi laskea sellaiseksi. Seksistä kieltäytyminen on todella paljon helpompaa kuin abortti.
Mikään ehkäisykeino ei ole 100% varma, joten ilman pelkoa ei siinä mielessä voi kyllä olla. Joka kerta pitää hyväksyä se, että vahinko voi sattua, eikä miehellä sen jälkeen ole juuri sanottavaa asiaan. Näin on biologia sen määrännyt, ei yksikään nainen tai mies, eli typerää heittää syytä naisen niskoille.
Kummallakin on toki vastuu, mutta kyllä sinä naisena osapuolena, joka voi raskaaksi tulla, on velvollinen estämään sen myös kaikin tavoin. On olemassa katumus pillerit myös, jos ehkäisy pettää. On se mun mielestä väärin tehdä toisesta pakolla vanhempi. Mieti omalle kohdalle, haluaisit abortin, ja jos isällä olisi oikeus kieltää se ja sinun olisi pakko tehdä lapsi, mitä et halua. Kyllä tässä kohtaa voi ja pitää pystyä asettumaan myös sen toisen asemaan. Sitä ei kyllä tässä postauksessa nää.
Kyllä sen sen toisen mielipiteellä pitää olla myös jotain väliä.
Mieheni ei halua lapsia, ei missään nimessä. Tekisin abortin, jos vahinko käy. En ala väkisin tekemään kenestäkään isää.
Mikä siinä on että niin moni kuvittelee, että se on vanhempana olemista jos ei ole lapsen elämässä? Nämä isät ketä ei halua sitä lasta tämän naisen kanssa voivat alusta pitäen kieltäytyä osallistumasta koko hommaan ja heitä ei siis pakoteta siihen. Se että he maksaa elatusmaksun kuukausittain, – mikä on tulojen mukaan laskettu kohtuulliseksi- ei missään nimessä tee hänestä lapselle isää, vaan ainoastaan elatuksesta oman osan maksajan. Se ei pilaa hänen elämää eikä pakota tai rankaise häntä isäksi.
Höps. Katumus pilleri pitää ottaa aika nopeasti seksin harrastamisen jälkeen. Jos tilanne on se, että raskaus alkaa ehkäisystä huolimatta, niin siinä kohtaa, kun asia huomataan, on jo myöhäistä. Abortti ja raskaus on molemmat naisen kehoon, ei miehen, vaikuttavia asioita. Suomessa meillä kaikilla on kehomme suhteen itsemääräämisoikeus. Halusi mies isäksi tai ei, hän ei voi polkea naisen itsemääräämisoikeutta tässä asiassa.
Jos naisella itsellään on hormonaalinen ehkäisy ja hän yrittää estää raskauden kaikin tavoin? Silloin ei myöskään tuli mieleen ”katumispilleri”. Huomaa, ettet itse ole ollut vastaavassa tilanteessa.
Tää ”mieti jos mies estäisi abortin ja pakottaisi äidiksi” on mielenkiintoinen argumentti siinä mielessä että joissain maissa näin ihan oikeasti voi tapahtua. Muistaakseni esim. Japanissa täytyy olla isän allekirjoitus paperissa ennen kuin abortin saa. Nainenhan voi tietty sitten synnyttää, antaa lapsen isälle kasvatettavaksi ja maksaa niitä elatusmaksuja itse.
Mua ehkä hieman tässä isyysasiassa ihmetyttää se, että käsittääkseni teillä oli ehkäisy käytössä ja ehkäisy petti. Eli mies oli vastuuntuntoinen jo seksin aikana ja silti hänen tuli hyväksyä se, että lapsi tulee ja vielä tunnustaa lapsi, vaikka ei sitä halunnut ja maksaa lapsen elatus, vaikka ei lasta halunnut ja teki tarvittavat asiat sen eteen, että lasta ei tulisi. Eli toisen sanoen hänen oikeutensa poljettiin maan tasalle ja niillä ei ollut merkitystä, eikä häntä tarvinut kuunnella. Lapsen alulle saamiseen tarvittiin kaksi, mutta sen jälkeen vain sinun näkökulmallasi oli ja on merkitystä. Aikamoista. Näin ulkopuolisen silmin ehkä hieman hämmästyttää se, että et ymmärrä saamaasi kritiikkiä etkä osaa itseäsi kyseenalaistaa edes, kun ystävät asiasta huomauttavat. Se, että tulee äidiksi, ei tarkoita sitä, että on joka asiassa oikeassa. Sitä on ikävä myöntää, mutta niin se vain on. 🙂
Vahinkoja sattuu ja niistä pitää kantaa vastuu.
No kai se mies nyt tiesi, ettei mikään ehkäisy ole satavarmaa? Mies ja nainen ottavat molemmat riskin ehkäisystä huolimatta.
Ainut 100% varma ehkäisy on olla harrastamatta seksiä. Kumi puhjeta tai pillerit/kierukka pettää. Tämä on ihan yleistä tietoa. Joten seksin harrastaminen = riski lapsen alkuun saattamisesta. Ihan käsittämätöntä, että vastuu yritetään sälyttää pelkästään toisen osapuolen kannettavaksi.
Kuulostaa siltä, että olit kärpäsenä katossa sillä hetkellä. Itsellänikin oli ehkäisy käytössä, eli vastuuntuntoisesti olen koko elämäni pyrkinyt olemaan raskautumatta. On myös miehiä, jotka saattavat ottaa kondomin kesken yhdyntää pois, eli aina ne naiset ei ole pahiksia, jotka ”huijaavat” jotenkin itsensä raskaaksi. Naiset rakastavat selvästi puolustaa miehiä ja pitää toisia naisia aina petollisina, jotka haluavat tahallaan tulla raskaaksi käyttämällä miestä hyväkseen.
Jotenkin siis ajattelin automaattisesti, että kondomi on ollut käytössä, koska et ollut vakituisessa parisuhteessa ja varmasti olet itseäsi suojannut taudeilta.
Jos mies on niin pässi, että ottaa kondomin kesken pois tai käyttää sitä vain lopussa hetken, silloin voi todellakin katsoa itseään peiliin.
Mun ehkä turhan kärkäs kommentti tuli siitä, että tuntuu nykyään siltä, että miehiä saa haukkua, alistaa ja miehet ovat aina väärässä, ilman mitään oikeuksia. Seksiä kun kuitenkin yhdessä harrastetaan, niin ajattelen kyllä niin, että silloin pitää molemmilla osapuolilla olla oikeus tulla kuulluksi ja molemmat huomioida, kun raskaus ei ole molemmille yhtä iloinen asia.
Rakas Omppuliomppu. Sterilisaatio on keksitty. Jos mies ei aidosti koskaan halua isäksi, niin tuo on ainoa 100% varma keino. Jos harrastaa seksiä, on ehkäisy molempien vastuulla, ei pelkästään naisen. Kaikki muut ehkäisymenetelmät voi pettää ja täten riski on aina olemassa, kun harrastaa seksiä.
Ja tämä: ”Se, että tulee äidiksi, ei tarkoita sitä, että on joka asiassa oikeassa. Sitä on ikävä myöntää, mutta niin se vain on.”
Ikävä myöntää, mutta noin ei puhuta kenellekään. Ei Iida sanonut missään kohtaa, että olisi näistä asioista oikeassa. Nämä ovat Iidan mielipiteitä, ei asioita liittyen siihen onko joku oikeassa tai väärässä.
Hmmm.. jos Iida kirjoittaa näin avoimesti omasta elämästään ja mielipiteistään ja täällä on avoin kommentointi, niin onko se tarkoitettu vain heille, jotka ovat asiassa samaa mieltä?
Ja eikö miehellä todellakaan ole oikeutta tulla kuulluksi sen jälkeen, kun nainen on raskaana? Että mitäs harrastit seksiä? Eikös se nainenkin ollut mukana, todennäköisesti nauttikin siitä? Mun koko pointti on siinä, että seksiä on harrastettu yhdessä, kahdestaan (olettaisin, että kahdestaan), niin päätöksenteossakin oltaisiin kahdestaan ja huomioidaan molempien mielipiteet, ei vain toisen.
Niin ja edes sterilisaatio ei ole 100% varma ehkäisykeino. Tiedän tapauksia, joissa raskaaksi on tultu toisen sterilisaatiosta huolimatta.
Jos mies ei halua isäksi kannattaa käydä pistämässä piuhat poikki tai lopettaa naisen kanssa sekstailu. Seksiin kuuluu riski raskaudesta ja raskaus tapahtuu vain naisen kehossa. Oma keho oma päätös. Se että siittäjä ei halua lasta ei muuta sitä tosiasiaa että on siittänyt naisen ja nainen on synnyttänyt lapsen eli miehestä tuli isä. Halusi tai ei. Tämä on ihan biologiaa eikä mielipide kysymys. Valitettavasti siinä kohtaa kun siitos on tapahtunut ei miehen mielipiteellä ole yhtä painavaa arvoa kuin naisen. Naisessa lapsi kasvaa ja hän voi päättää keskeyttääkö raskauden vai ei. Tätä kannattaa miettiä siinä kohtaa kun seksiin ryhtyy..jos isäksi joutuminen on kauheinta maailmassa niin kannattaa käydä kirurgisessa operaatiossa, sterilisaatiossa.Sillä tavalla mies voi päättää mutta valitettavasti ei muuten.
Etkö sä olekaan mukana Sinkkuäidille sulhanen -ohjelmassa? Ei ollut sua enää mainittu Iltalehden jutussa…
En valitettavasti ole mukana siinä, viidetsä äidistä kolme valikoitui mukaan itse kuvauksiin 🙂
Mielestäni on epäreilua pakottaa isäksi. Naistakaan ei voida pakottaa keskeyttämään raskautta (erittäin hyvä niin). Mitä siitä kostuu, että isyys tunustetaan? Kosto? Isätön lapsi saa kuitenkin kaiken yhteiskunnan tuen. En tiedä onko enää, mutta jossain vaiheessa oli niin, että äiti sai myös päättää, ettei isyyttä tunnusteta, vaikka isä olisi niin halunnut. Väärin sekin. Olen itse tälläisen kuvion lapsi ja tiedän muitakin. Isäkseni on merkitty täysin väärä mies, koska äitini oli avioliitossa syntyessäni. Isäkseni siis on PAKOTETTU mies, jolla ei ole minuun mitään sidettä. En myöskään tiedä oikeaa isääni. Tuo mies joutui kuitenkin maksamaan elatusapuja loppuun saakka, koska hänet oli isäkseni merkattu.
Ehkä näistä asioista pitäisi keskustella ennen petipuuhia. Yhdessä päättää mitä tehdään, jos vahinko käy. Jos minun nykyisen miehen kanssa käy vahinko ja hän on edelleen sitä mieltä, ettei lapsen elämään osallistua, niin suon sen hänelle. Ja jos hän haluaa mukana olla, on hänellä yhtäläinen oikeus tavata lastaan kuin minullakin, eikä vain viikonloppuisin. Laki on naisen puolella näissä asioissa edelleen, vaikka isällä olisi elämäntilanne huomattavasti paremmalla mallilla. Mikä tekee äidistä isää tärkeämmän? oma epäsuosittu mielipiteeni on, ettei äiti ole isää yhtään tärkeämpi tai arvokkaampi ja lähihuoltajuus kuuluu sille, jolla on paremmat lähtökohdat toteuttaa tätä.
Onneksi nykyään isä voi vaatia isyyden tunnustamista ja silloin äidin on suostuttava. Isän osalta tilanne on parentunut siis paljon.
Olen pahoillani sinun tapauksestasi. Nämäkin on tietysti tapauskohtaisia ja tietysti tuollainen tilanne kuulostaa väärältä, jos ei ole edes biologinen isä, joka on isäksi joutunut avioliiton kautta. Mutta laissa on toki paljon epäkohtia tässä asiassa.
Näissä tilanteissa pitäisi enemmän miettiä lapsen oikeitta kumpaankin vanhempaan kun isän oikeitta kieltäytyä isäksi tulosta. Olisi ehkä kannattanut sitten miettiä ennen seksin harrastamista onko valmis kantamaan seuraukset, ei pitäisi kuitenkaan tulla yllätyksenä tämä..
Höpö höpö jos oisit todella isätön yh äidin lapsi et noin sanoisi. Elatusapu on minimi mitä isä voi tuossa tilanteessa tehdä. Lapsen elämä on arvokas ja isyys on myös todella tärkeää, jos ei siihen pysty niin ainakin tukee rahallisesti.
Musta on hassua sanoa, että ”mies on huolehtinut ehkäisystä”, jos naisella on kierukka/pillerit käytössä. Ei mies sillon ole omalta osaltaan ehkäisystä huolehtinut vaan nainen ja silti nainen saa kurat niskaan, jos ehkäisy pettää. Mies voi huolehtia ehkäisystä käyttämällä kumia (Joo, tuplaehkäsykin voi pettää, mutta pienempi todennäkösyys) tai edes laittamalla naiselle päivittäin muistutusviestin ehkäisypilleristä, mikäli se on käytössä,jolloin pillereiden unohtamisen riski pienenee. Mutta harvoin miehet näitä ehkäisyasioita niin tarkasti miettii tai päivittäin ajattelee, ennen ku vahinko käy.
Kiitos taas asiallisesta ja perustelevasta kirjoituksestasi. Olen kaikista kohdista kanssasi samaa mieltä. Vastuu, hyvät käytöstavat, lapsen tarpeiden ensimmäiseksi laittaminen, muiden huomioiminen ja arvostus. Sinusta huomaa kaikinpuolin että olet saanut tasapainoisen ja välittävän kasvatuksen ja nyt itse ollessasi äiti, annat samaa hyvää omalle lapsellesi.Sinulla on arvot kohdallaan ja rohkeus olla oma itsesi, arvostan sinua suuresti.
Voi kiitos todella paljon ihanista sanoistasi <3
Siis mikä ihmeen ajatuksenjuoksu täällä osalla näillä kommentoijilla on, että mies on jotenkin pakotettu isäksi ja kantanut vastuunsa vaikka olisi käyttänyt kumia? Eikö kondomin käytön haluaminen ole molemmin puolin oikeus ei pelkästään raskauden vaan myös tautien takia? Vai onko mies jotenkin jalo ja parempi tässä asetelmassa, kun hän ”uhrautuu” olemaan se osapuoli, joka kumia fyysisesti käyttää? Ei kondomin käyttö ole mikään vastuuvapautustoimi, jolla mies ostaa itsensä vapaaksi seksin jälkiseurauksista.
Jos taas kyse on siitä, että ei halua lapsia jonkun tietyn ihmisen kanssa niin silloin kannattaa sekä miesten ja naisten ajatella asiaa etukäteen ja valita seksikumppaninsa huolella. Aivan yhtä lailla nainen ottaa riskin tulla äidiksi kuin mies tulla isäksi siinä kohtaa, kun vain kumia käytetään ehkäisyyn. Se on tasa-arvoinen päätös, jonka seuraukset molemmat joutuu hyväksymään pidettiin lapsi tai ei.
Tietoinen toisen harhaanjohtaminen ehkäisyn suhteen on asia erikseen, mutta siitä ei mielestäni tässä puhuttu.
Samaa mieltä! Ulkoistavat vastuun täysin naiselle. Sekin loukkaa että vahinkolapsen voi noin vain jättää – kuinka moni syntyy kuitenkin ei-suunnitellusti! Pitäisi rohkaista osallistumaan lapsen elämään edes etäisänä.. Ei se ole ihanne että seksisuhteesta syntyy lapsi, mutta kun on olemassa sellainen asia kun vastuu.
En juuri pidä lapsista. Kiljuvat, sotkevat ja muuten häiriköivät lapset ärsyttävät. Mutta mitä sitten? Kyllä niillä lapsilla ja niiden vanhemmilla on ihan yhtä suuri oikeus olla siellä ravintolassa tai kahvilassa kuin muillakin. En ymmärrä miten ihmiset voi ajatella että lapset eivät saa näkyä tai kuulua missään. Miten ne lapset sitten oppii käyttäytymään ravintolassa, jos siellä ei koskaan käydä? Aina voi olla menemättä sinne ravintolaan jos ne lapset niin häiritsee.
Just näin. Ja kun joku sanoo ettei ”pidä lapsista” niin en minäkään pidä kaikista aikuisista. Ja yhtä lailla aikuiset voivat pitää kovaa ääntä kahvilassa/ravintolassa ja käyttäytyä häiritsevästi.
Ei ollu kyllä mitään fiksua sanottavaa. Sananvapaus toki, mut ei ihan blogin arvoisia huomioita, sori vaan.
Sori vaan mutta omasi ei ollut korrekti nimenomaan aiheeseen josta saa keskustella.
Pakko myöntää että tämä isyys/elatus -keskustelu on kyllä mielenkiintoista luettavaa. Surullista on huomata luettaessa että harva ajattelee päätöksentekoa isän/miehen kannalta eettisesti, tällä tarkoitan juuri sitä että isä kieltäytyy eikä halua lasta, mutta tämä kaikki yliviivataan sillä että äiti sanoo tahtovansa lapsen.
Jos järjestelmä olisi täysin tasa-arvoinen jossa isän mielipide lapsen pitämisestä olisi täysin samanarvoinen kuin äidin, täten hän voisi kieltää abortin vasten äidin tahtoa ja saada tältä myös elatustukea lapsen kasvattamiseen. Tällaista järjestelmää pidettäisiin todennäköisesti naistenoikeuksia polkevana, ja itse olisin tästä samaa mieltä, mutta se olisi tasa-arvoinen. En kuitenkaan tiedä, enkä halua tietää, kuinka tämä järjestelmä käsittelisi tilanteita joissa äiti haluaa lapsen ja isä ei. Tällä esimerkillä haluan siis vain korostaa sitä, kuinka tilanne olisi yhtäkkiä epäoikeudenmukainen jos vanhemmat olisivat päätöksenteossa toisinpäin.
On hyvä että on olemassa lainsäädäntö joka toiminnallaan pyrkivät takaamaan lapselle elatuksen ja täten paremman aseman kasvaa ja kehittyä. Vaikka tässä järjelmässä on mahdollisesti ongelmia oikeudeudellisuuden kannalta, on se kuitenkin houmattavasti parempi, kuin että kyseistä lainsäädäntöä ei olisi ollenkaan.
En ota tässä siis kantaa ollenkaan ehkäisyyn, sen käyttämiseen tai käyttämättä jättämiseen. Ehkäisy on edelleen molempien velvollisuus ja sen pettäessä on myös aikuisten ihmisten kannettava vastuu. Tämä ei ole myöskään kritisointia kenenkään tekemiä päätöksiä kohtaan. Ainoa asia mihin otan itse kantaa, ja mistä olisi yleisemmin hyvä keskustella, on tuo miehen mielipiteen sivuuttamiseen etiikan kannalta.
Tuo nyt on ihan turhaa saivartelua. Tasa-arvon kannalta myös sekin on väärin, että nainen joutuu kantamaan lapsen mahassaan; pitäisikö lääkäreiden keksiä ratkaisu jolla mies voisi myös raskautua.
On asioita joissa mies on vahvemmalla kuin nainen, ja vastaavasti toisinpäin. Tässä keskustelussa juurikin huomaa, miten suurin osa on viattoman lapsen puolella! Miten olet tulkinnut sen toisin?
Viittaat lakipykäliin, mutta ilmeisesti unohdat, että meillä on myös erittäin tiukka lastensuojelulaki. Se suojelee ja puolustaa lasta kaikissa olosuhteissa.
Se kuka tulee raskaaksi ei ollut missään vaiheessa keskeistä tai relevanttia kommenttini kannalta. En myöskään ole ollut missään vaiheessa viatonta lasta vastaan, joten haluaisitko myös avata tuota ”Miten olet tulkinnut asian toisin?” -kysymystäsi. Oma viittaukseni siitä kuinka tämä lainsäädäntö on joissain tapauksissa epäoikeudenmukainen ei koske kyseistä tilannetta; Pahoittelen jos ymmärsit väärin. Ja edelleen olen sitä mieltä että on hyvä että elatusvastuu on kirjattuna lakiin, sillä jos sitä ei olisi, se tuottaisi hyvin paljon uusia ongelmia ja hankalia tilanteita.
Haluaisin myöskin tietää mitä haet viimeisellä viittauksella lastensuojelulakiin? Lapsen asemaa on turvattu monissa eri lakipykälissä ja hyvä niin, tämäkään ei kuitenkaan ole oleellinen alkuperäisen kirjoitukseni idean kannalta. ”Ainoa asia mihin otan itse kantaa, ja mistä olisi yleisemmin hyvä keskustella, on tuo miehen mielipiteen sivuuttamiseen etiikan kannalta.”
Sulla on siis mielen päällä se, että onko lapsella oikeus syntyä huolimatta siitä, että isä ei halua ainakaan siinä hetkessä isäksi? Puhut abortista ja naisen oikeudesta tehdä se päätös. Mitä epäselvää siinä on? Mikä ongelma? Juridisesti ja eettisesti aborttiin pitää olla mahd ja se näin Suomessa on. Mies päättää sitten alkaako isäksi vai jatkaako elämää ilman lasta ja naista. Myös äiti saa tehdä sen päätöksen ja jättää lapsensa. Ja meidän lastensuojelaki edellyttää että lapsella oltava taloudellisesti riittävä elintaso, elatusmaksu on siksi. Se ei ole surullista eikä kenenkään oikeuksien polkemista kuten dramaattisesti sanoit.
Lapsen oikeus syntyä ei ole ollut missään vaiheessa idean kannalta keskipisteenä tai myöskään kyseenalaistettu. Jos otamme erilliseksi keskusteluksi lapsen oikeuden syntyä; Miksi lapsella ei olisi siis siinä tilanteessa oikeutta syntyä että isä haluaa hänet, mutta äiti ei halua ainakaan siinä hetkessä äidiksi? Tämänkaltainen puhe siirtyy jo reilusti ”Pro-Life” -aatteen suuntaan, mitä itse en kannata, mutta samalla myös sivuaa samaa alkuperäistä pointtia toisen päätöksenvallan arvosta/arvottomuudesta.
Ja jos alamme tarkentamaan lakiteknisiä asioita, lastensuojelulaki ei ota kantaa elatukseen tai elatustukiin. Tämä asia on säädetty erikseen ”laki lapsen elatuksesta”. Lastensuojelulain tarkoitus on taata lapselle oikeus turvalliseen monipuoliseen elinympäristöön, sekä tarvittaessa erityiseen suojeluun. Tämä siis lukemani perusteella. En halua alkaa väittelemään lapsen elatuksesta, koska se on täysin erillinen asia, mikä ei ole ollut missään vaiheessa alkuperäisen idean kannalta merkityksellistä.
Nyt et ihan tiedä mistä puhut. Oikeus monipuoliseen ympäristöön, turvalliseen elämään, mutta ilman muuta myös riittävään elintasoon! Jo ihan jos katsotaan vaikkapa aikuisen ihmisen, vangin oikeuksia niin se on ruoka ja perus elintaso. Sama on sairaaloissa potilaiden. On päivänselvää, että laki määrää myös lapselle oikeuden monipuoliseen ruokaan, virikkeelliseen ympäristöön ja harrastuksiin.
Ja koska lapsi on täysin riippuvainen häntä hoitavista ihmisistä niin silloin se vastuu on vanhemmilla. Lapsen elatuksen katsot kohtuuttomaksi tämän isälle hoitaa, mutta niin ei katso muut ja laki on sekä lapsen, että äidin puolella.
Hyvä lähtökohta on että ei usko kaikkea mitä internetistä lukee, joten suosittelen kyllä käymään lukemassa myös itse asiasta vaikka Finlex:istä. Pointtini oli että lapsella on lain mukaan oikeus riittävään elatukseen, mutta kyseisestä asiasta ei säädetä lastensuojelulaissa. Jos haluaa käyttää lakikirjaa argumenttinsa tukena, on hyvä käyttää esimerkkinä sellaista kohtaa jossa kyseistä asiaa käsitellään.
Suosittelen myöskin lukemaan aiemmat kommentit uudelleen. Et selkeästi halua keskustella asiasta minkä toin esille ensimmäisessä kommentissani. Valitettavasti alkaa vaikuttaa siltä että olet tulkinnut kirjoitukseni tarkoituksella väärin ja syytät minua sellaisista asioista joita en ole missään vaiheessa sanonut.
Ymmärrän, mitä Bilomo haet ajatuksellasi. Pääsisimme täysin tasa-arvoiseen tilanteeseen, jos lapsi kasvaisi keinokohdussa, joka ei sijaitsisi kenenkään ihmisen sisällä. Silloin päätöksenteossa ”raskauden” jatkumisesta ei tarvitsisi ottaa huomioon kenenkään eli nykytilassa naisen oikeutta keholliseen itsemäärämisoikeuteen.
Nykytilassa alkion (siinä vaiheessa se ei mielestäni ole lapsi, jolla on yhtään mitään oikeuksia) kasvun jatkamisen päätös on käytännössä yksin naisen. Tilanne on epäreilu miesten kannalta, mutta sille ei vain voi mitään. Tämä epäreiluus on vain otettava huomioon siinä vaiheessa, kun suunnittelee harrastavana seksiä.
Mielenkiintoista muuten, että teoriatasoista eettistä keskustelua kutsutaan saivarteluksi ?
Kiitokset tästä Annepa, tämä oli juuri se asia mitä itse hain kommentillani. Kuten myös sanoit, tämä tilanne on miehen kannalta epäreilu, mitä mielestäni ihmisten olisi hyvä ajatella ja noteerata. Tätä itse hain tällä ehkä hieman provosoivalla kommentoinnilla.
Itse lopetan asian kommentoimisen tähän ja toivotan kaikkea hyvää jokaiselle nimimerkistä riippumatta.
Voihan isäkin vaatia lapsen huoltajuutta ja siltä naiselta elatusmaksuja
Valitettavasti isä on huoltajuuskiistassa aina altavastaajana. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optulan) raportissa vain 27% lapsista määrätään asumaan isän luokse, eli siis niistä tapauksista joissa isä haluaa lapsten huoltajuuden.Tilastokeskuksen perhetilastoista käy myös ilmi että vuonna 2019 vain 18,2% yksinhuoltajaperheistä oli ”isä+lapsia” -perheitä. Tilastot eivät tietenkään estä ketään hakemasta huoltajuutta, mutta isät ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa kyseisessä tilanteessa.
Itse en miksi pitää väkisin tunnustaa isyys ja vaatia elatusrahat kun on kela.. Jos mies ei ole alunperinkään lasta halunnut ja sen ilmaissut ja sinä kuitenkin olet päättänyt sivuuttaa toisen tahdonja samalla muuttanut hänen elämänsä kokonaan ilman että hän voi tehdä mitään. Toki naisella on ”oikeus” omaan vartaloonsa ja voi tehdä mitä haluaa. Sääliksi käy näitä miehiä joilla ei mitään päätös valtaa asiaan ja väkisin kiskotaan elatus rahat ja pakotetaan isäksi.
Jos mies ei missään tapauksessa halua lapsia niin on aina mahdollista pidättäytyä seksistä, tai jos tämä ei onnistu niin kannattaisi huolehtia edes omalta osaltaan ehkäisystä käyttämällä kondomia. Miksi veronmaksajien pitää maksaa siitä että mies ei halua kantaa vastuuta tekemisistään? Sitäpaitsi tässä on ennen kaikkea kyse lapsen oikeudesta isään.
Tämä asia on vaikea näin 2 lapsen isänä, olen ollut lastemme kanssa kotona enemmän kuin heidän äitinsä ja tekisin heidän vuokseen mitä vain, enkä hetkeäkään miettinyt haluaisinko olla lasteni isä.
Olen myös feministi ja äärimmäisen tasa-arvon kannattaja näen isyyteen pakottamisessa suuren vääryyden.
Ymmärrän ja tiedän kuinka raskaus vaikuttaa naisen kehoon, mutta on on mielestäni todella väärin, että mieheltä riistetään tasa-arvoinen oikeus valita isäksi tuleminen.
Naisella on oikeus ja mahdollisuus tehdä abortti tai jopa antaa lapsi adoptoitavaksi jos hän niin haluaa, eikä isän mielipiteellä asiaan ole mitään merkitystä, en sano että olisit tehnyt mitään väärää, mutta näen tässä suuren epäkohdan tasa-arvossa.
Jokaisen tulisi saada päättää haluaako tulla isäksi tai äidiksi ja milloin asia on ajankohtainen.
Nämä putket poikki kommentit taas on huonoa trollausta, se ettei ole vaikka 19 vuotiaana valmis saamaan lapsia ei tarkoita sitä ettei haluaisi lapsia myöhemmin.
Kokemuksesta myös tiedän, ettei kyseiseen operaatioon pääseminen ole avioliitossa edes mahdollista ilman puolison suostumusta, näin ollen sen tarvitsi olla yhteinen päätös olla hankkimatta lisää lapsia, joten minulla ei ollut silloinkaan tasa-arvoista oikeutta päättää yksin mahdollisista lisä lapsistani vaan tulimme vaimoni kanssa yhdessä tähän tulokseen.
Ihan vaan tässä nousee molempien kommenteissa kysymys: missä lapsen oikeus? Siinä vaiheessa kun mies ja nainen makaa ymmärtäen molemmat että lapsi saattaa saada alkunsa ,on täysin turha enää kummankaan aikuisen kakoilla.
Miksi sikiö pitäisi poistaa jos äiti ei siihen kykene eikä inhimillisyyttään halua? Miksi lapsella ei olisi oikeutta molempiin vanhempiin koska molempia siinä on tarvittu tehdessä raskauden näin sattuessa tapahtumaan.
Mitä lapselle sanotaan kun hän on 3,5,10-vuotias ja kysyy vanhempansa perään?
Kylmästikö ,että isäsi oli feministi kuten äitisikin ja molempien mielipiteiden takia sinä olet isätön?
Taivas.Ei ole ihme että maailma on täynnä isättömiä lapsia.
Minua ei kiinnosta mikään muu mielipide ja ajatus kuin lapsen.
Hän siitä kärsii,hän sen kantaa,halusi tai ei.
Mielestäni lapsi häviää enemmän jos hänellä on isäksi pakotettu henkilö joka ei lasta ole halunnut.
Ajattelen asiaa tasa-arvon kannalta enkä syntymättömän lapsen oikeuksien kannalta, tottakai lapselle on parempi jos hänellä on kaksi vanhempaa olivat he sitten yhdessä tai eronneita.
Pointti nyt vain on siinä että naisella on mahdollisuus tehdä abortti vaikka mies haluaisikin lapsen pitää, mutta toisinpäin se ei ole mahdollista ja se aiheuttaa eriarvoisuutta joka maailmasta täytyisi kitkeä pois.
Miksi toisen ihmisen mielipide siihen saadaanko lapsi vai ei on eriarvoinen kuin toisen?
Kokemuksesi siitä, että putkien katkaisuun tarvisi puolison luvan on mielenkiintoinen, sellainen ei nimittäin ole laillista. Sinua on lääkärissä trollattu, kannattaa selvittää asia. Jos lääkäri ei suostu lainmukaiseen toimintaan, hänestä kannattaa tehdä valitus ja vaihtaa lääkäriä.
Minun mielestäni teit täysin oikein.
Onko biologisella isällä oikeus kieltää lapselta puolet suvusta, ja tieto omasta historiasta vain oman mukavuutensa vuoksi?
Niinpä. Ketään ei kuitenkaan voida lainkaan nojalla pakottaa vanhemmaksi, eli olemaan lapsen elämässä mukana, joten siihen nähden tämä poru isän oikeuksista on mielestäni ylimitoitettua. Kyllä jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus tuntea biologinen alkuperänsä jos se vaan on mitenkään mahdollista.
Hieno kirjoitus! Olen erityisesti alkoholista ja isyydestä samaa mieltä. Aivan ehdottomasti miehen on kannettava vastuunsa! Siis olettaen, että häntä ei olla jollain ihmeen keinolla pakotettu seksiin… Mutta jos seksi on tapahtunut yhteisymmärryksessä, niin todellakin jos nainen tulee raskaaksi, on miehen kannettava vastuunsa! Pitää ymmärtää, että mikään ehkäisy ei ole täydellinen, ja aina on mahdollisuus että seksistä seuraa raskaus. Olet tehnyt aivan oikein! Toivon niin kovasti, että vielä jossain vaiheessa lapsi saisi edes tutustua isänsä sukuun jos ei muuta. Onneksi tarjoat hänelle hyvän ja rakastavan perheen. Ja niin kovasti toivon myös, että vielä jossain vaiheessa löydät rakastavan puolison, joka voisi olla omalla tavallaan isä myös Eemille. Sen te olisitte molemmat ansainneet <3