Home » Kuka minä olen?

Kuka minä olen?

by Iida Åfeldt

Kuka sinä olet? Kerro jotain itsestäsi.

No. Tuota. Hmmm öööö.

Olen Iida. Olen pian 28-vuotias. Olen varhaiskasvatuksen opettaja, yrittäjä, sisällöntuottaja, bloggaaja, äiti, sinkku ja yksinhuoltaja. Siinä varmaan ne tärkeimmät.

Vai kertoisinko, että olen viisilapsisen perheen esikoinen? Minulla on kaksi pikkusiskoa ja kaksi pikkuveljeä. Meidät on suurimmaksi osaksi kasvattanut meidän äiti, sillä isä kuoli itsemurhaan ollessaan vakavasti sairas. Me olemme tiivis yksikkö ja perhe tarkoittaa minulle kaikkea. Sieltä saan voimani.

Vai kertoisinko, että halusin näyttelijäksi? Opiskelin Kallion ilmaisutaidon lukiossa, johon olin halunnut koko ylä-asteen. Loppuen lopuksi koin, etten päässyt loistamaan siellä, sillä kaikki olivat hyviä ja halusivat samoja asioita. Minua harmitti, etten jäänyt kotipaikkakuntani lukioon.

Vai kertoisinko, että minusta tuli varhaiskasvatuksen opettaja, kun en kahden kerran jälkeen päässyt luokanopettajan koulutukseen? Halusin luokanopettajaksi ja kahden vuoden hakemisen jälkeen päätin hakea varhaiskasvatuksen opettajaksi, sillä sinne oli helpompi sisäänpääsy ja pääsin sisään. Opettajuuteen minut oli innostanut lukion opo ammatinvalintatuokiollaan. Hän kysyi minulta: ”oletko ajatellut, että sinusta voisi tulla opettaja?” vastasin, että en ollut ajatellut. Kuitenkin päätin tutustua pääsykoe materiaaliin ja ihastuin lukemaani.

Vai kertoisinko, että seurustelin italialaisen miehen kanssa ja pitkät ajat Italiassa pakottivat minut opettelemaan kielen? Muuten olisin joutunut olla hiljaa ja se ei ollut vaihtoehto. Erosimme yli neljä vuotta sitten ja siitä lähtien olen ollut sinkku. Siitä lähtien olen joutunut tarkistamaan italian kielen sanojen oikeinkirjoitusta google kääntäjästä.

Vai kertoisinko, että olen selannut miehiä Tinderissä jo neljä vuotta? Ilahdun suunnattomasti, jos näen jonkun tutun naaman, jonkun jonka olen nähnyt Tinderissä silloin neljä vuotta sitten. Ilahdun siitä, että me molemmat olemme siellä edelleen. En ole yksin swaippailemassa oikealle ja vasemmalle neljättä vuotta ja toivomassa, että voisin lopettaa.

Vai kertoisinko, että olen itkenyt silmät päästäni menettäessäni ihastukseni? Itkemiseltä oli vaikea hengittää, happi ei meinannut kulkea. Parkumista. Rintaa puristi. Ajattelin, etten koskaan nouse, mutta nousin. Vaikka silloin tuntui, ettei mikään ollut koskaan sattunut niin.

Vai kertoisinko, että minulla on upeita ystäviä? Monesta mutkasta elämää, osa ala-asteelta ja osa viime vuosilta. Osan kanssa nähdään harvoin, mutta nähdessä tuntuu ettei aikaa olisi kulunut yhtään. Osan kanssa ollaan yhteydessä viikottain. Iso ystäväjoukko on kuitenkin suuri rikkaus elämässäni ja olen heistä kiitollinen.

Vai kertoisinko, että tulin äidiksi ihan yllättäen? Sinkkuna ja ehkäisystä huolimatta? Minulla oli kaksi vaihtoehtoa isäksi, sillä olin harrastanut lyhyen ajan sisään seksiä heidän molempien kanssa. Tämä aiheutti sen, että sain likaisen naisen maineen ja kohubloggaajan tittelin. Että sellainen mediakuva.

Vai kertoisinko, että lapseni synnytti minut? Rakastan olla äiti!  Lapseni ansioista olen kasvanut, oppinut ja ymmärtänyt. Pidän siitä mitä olen nyt. Tälläiseksi ihmiseksi halusin aina tullakin, mutten osannut. Lapseni teki minusta minut, kokonaisen.

Vai kertoisinko, että minulla on tubulaariset rinnat? Rintojani on operoitu kolmesti lisäämällä niihin rasvaa. Rinnoistani tehtiin saman kokoiset ja korjattiin epäsymmetriaa.

Vai kertoisinko, että aloitin blogini vuonna 2015? Se keräsi lukijoita pikkuhiljaa tuli suosituksi muutaman vuoden sisään. Lukijat ovat olleet koko ajan kasvussa ja tällä hetkellä se on yksi suosituin perheblogi. Siitä tuli enemmän ja vähemmän työni 2,5 vuotta sitten ja nyt se on kokopäivätyö. Vaikka kuinka sanotaan blogien olevan kuoleva media, luvut osoittavat muuta.

Vai kertoisinko, että minulla on dyslexia? Se todettiin vasta lukiossa, sillä olin aina saanut kiitettäviä arvosanoja koulusta. Kukaan ei ajatellut, että minulla olisi vaikeuksia oppimisessa 9,5 keskiarvolla.

Vai kertoisinko, että jäin juuri yrittäjäksi? Koin, ettei minulla ollut vaihtoehtoja, sillä varhaiskasvatuksessa ei saa työn vaativuutta vastaavaa palkkaa. Niinpä minun oli äänestettävä jaloillani ja vaihdettava alaa ihan kunnolla. Yrittäjänä saan päättää työajoistani eikä minun tarvitse olla kiinni 8-16 arjessa. Minulla on enemmän vapautta ja aikaa. Toki minulla on myös enemmän epävarmuutta ja vaikeutta erottaa työtä vapaa-ajasta.

Miksi minä en vain kerro, että olen onnellinen omassa elämässäni, rakastava ja empaattinen? Suljen syleilyyn ja suukotan, puhallan, jos sattuu ja autan ylös. Olen iloinen, rempseä ja hymyilen paljon. Osaan nauraa itselleni, elämän ei kuulu olla liian vakavaa, vaan aina on aikaa hassuttelulle. Olen päättäväinen ja haluan saada asioita aikaan. On minua sanottu jääräpäiseksi, kovapäiseksi ja ärsyttäväksikin. Olen aikaansaava aina kun sille päälle satun. Omaan mielipiteitä, joita myös muutan mielelläni, jos koen siihen olevan syytä, en ole ehdoton ja tulen aina vastaan. Teen virheitä, mokaan, mutta pyydän aina anteeksi. Vihastun ja ärsyynnyn, mutta myös lepyn. Raivostun ja korotan ääntäni. Olen suorapuheinen ja välillä sanon pahasti. Olen liian usein myöhässä. Kun saan jotain päähäni, haluan sen heti, en vain saa sitä pois mielestäni ennen kuin olen sen toteuttanut.

Rakastan mekkoja, rakastan vaaleanpunaista ja rakastan sushia. Unelmissani voisin vain ommella ompelukoneella, neuloa, piirtää, maalata ja kirjoittaa välittämättä siitä onko rahaa vuokraan. Käytän vain valkoisia tai mustia sukkia. Katson aina salkkarit. Teen todella hyvää mustikkapiirakkaa ja makaronilaatikkoa. Tykkään tehdä ruokaa ja tykkään silittää vaatteita. Lakanoiden vaihdon voisin jättää jonkun muun hoidettavaksi. Keräilen mekkoja ja lastenkirjoja. Jätän keltuaisen syömättä. Olen todella hyvä nukkumaan ja voikin nukkua missä vain. Uskon horoskooppeihin, olen ilmetty skorpioini.

Haluan elää oman näköistä, itselleni mielekästä elämää. Haluan voida hyvin ja huolehtia itsestäni, jotta voin antaa myös muille. Haluan tehdä jotain merkittävää isona. Haluan kehittyä ammatillisesti ja päästä jatko-opintoihin. Haluan kohdella toisia kuten toivon itseäni kohdeltavan.

Sellainen minä kai olen. Kaiken tähänastisen summa.

-Iida

JOS HALUAT LUKEA MINUSTA LISÄÄ, NIIN LUE:

Minun tarina

Kuka tätä blogia kirjoittaa?

Millainen olen? -perhe ja ystävät vastaavat

Ajatteleeko hän minua koskaan?

Millaista on olla yksinhuoltaja?

Rintojen kehityshäiriö

Itsemurha läheisen silmin

Työni varhaiskasvatuksessa on päättynyt

KUVAT: Leena Warén

14 kommenttia

Essi168 11.10.2020 - 17:21

Kävitkö Kallion loppuun vai vaihdoitko lopulta kotipaikkakuntasi lukioon? 🙂

Vastaa
iidaafel 11.10.2020 - 18:25

Kävin toki loppuun ja valmistuin sieltä 🙂

Vastaa
Katski 11.10.2020 - 22:13

Muistan törmänneeni lehdissä noihin”kohujuttuihin” ja lukeneeni ne, mutta blogisi pariin löysin vasta kesällä ja tykästyin heti. Olen nyt ahminut jokaisen uuden postauksen ja lueskellut ilolla myös vanhoja kirjoituksiasi. Pidän tavastasi kirjoittaa, nautin kauniista kuvistasi ja koen myös blogin yleisen tunnelman (jos satunnaisia ilkeilijöitä ei lasketa) miellyttävänä. Eniten haluan kuitenkin antaa kiitosta rohkeudestasi ja uskalluksestasi kirjoittaa ja kertoa vaikeistakin asioista hyvin rehellisesti ja avoimesti. Olen varsinkin nuorempana ollut monissa asioissa taipuvainen hyvin jyrkkään ja mustavalkoiseen ajatteluun, joten on ollut mahtavaa huomata, että blogitekstisi ovat toisinaan jopa herättäneet kyseenalaistamaan omia ajatuksia ja tuoneet vähän uutta perspektiiviä!

Olette poikasi kanssa todella hurmaava kaksikko. Monesti huomaan ihan hymyileväni teidän kuville ja varsinkin Eemin super söpölle hymylle, hih. ?

Vastaa
iidaafel 11.10.2020 - 22:53

Kiitos todella paljon! Aivan ihana kuulla tälläistä palautetta! Iloa syksyysi❤️

Vastaa
minnis 12.10.2020 - 08:06

Ihana, avoin ja valoisa postaus!

Minna

Vastaa
iidaafel 12.10.2020 - 12:37

Kiitos Minna! <3

Vastaa
Toinen Nimetön 12.10.2020 - 20:15

Sun uus tukka on aivan ihana, sopii tosi hyvin! Ja niiin kauniin värinenkin…

Vastaa
iidaafel 12.10.2020 - 20:24

Kiitos kovasti!

Vastaa
Kirjaintoilija 12.10.2020 - 21:50

”Keräilen lastenkirjoja”
Niin minäkin!
Olisi muuten kiinnostavaa lukea postaus kokoelmastasi – vaikka sen helmistä, ja mietteitäsi lastenkirjoista.
Olet toki tehnyt postauksia Yksittäisistä kirjoista, ja ne ovat olleet kivoja. Myös tällaisesta kokoelmapostauksesta ainakin minä olisin innoissani!

Vastaa
iidaafel 13.10.2020 - 00:13

Hei kiitos ideasta!

Vastaa
Johannes Suni 13.10.2020 - 09:03 Vastaa
iidaafel 13.10.2020 - 11:34

Kiitos??

Vastaa
Liina* 17.10.2020 - 06:52

Todella kiva postaus! Nykyään suurin osa blogeista on liian kaupallisia, eikä niitä jaksa seurata. Tässä varmasti yksi syy, miksi tietyillä bloggaajilla riittää lukijoita. Mukavaa loppuvuotta!

Vastaa
iidaafel 17.10.2020 - 12:22

Kiitos kovasti, tosi kiva kuulla ❤️

Vastaa

kommentoi postausta