Koronavirus on kaikkien huulilla ja varmasti se on myös puheenaihe, jolta lapsetkaan eivät välty. Koronavirus koskee lapsiakin. Lapsi kuulee vanhempien puhuvan, näkee ja kuulee uutisia koronasta, osaa lukea iltapäivälehtien otsikot kaupan kassalla, kuulee jotain kaverilta pihalla, päiväkodissa tai koulussa. Lapsi saattaa kummastella ja kysellä. Miten koronasta tulisi siis puhua lapsille?
Lapselle puhuttaessa tulee huomioida lapsen ikä ja kehitysvaihe. Isomman lapsen kanssa voi keskustella jo hyvinkin laajasti, mutta pienemmän lapsen kanssa taas ei. Pieni lapsi ei pysty samalla tavalla ymmärtämään tai käsittämään isoja kokonaisuuksia, syitä ja seurauksia. Pieni lapsi elää vahvasti hetkessä ja pystyy käsittelemään vain omaa elinpiiriä koskevia asioita.
Tärkeää onkin kertoa lapselle konkreettisia asioita siitä miten korona hänen elämäänsä vaikuttaa. Lapsen elämässä tämä tarkoittaa hyvää ja huolellista käsienpesua, usein toistuvaa käsienpesua, hyvää käsien kuivausta pesun jälkeen, aivastamista tai yskimistä oikein, kasvojen koskettelun välttelyä, fyysistä etäisyyttä ja kotona sairastamista flunssan yllättäessä. Lapselle tämä voi myös tarkoittaa harrustuksesta pois jäämistä, koulusta/päiväkodista kotiin jäämistä, matkan peruuntumista ja riskiryhmään kuuluvien tapaamisen välttämistä, kuten iäkkäiden isovanhempien. Lapselle ei ole oleellista kertoa ennakkoon esimerkiksi karanteenista, jos se ei ole hänen elämäänsä sillä hetkellä vaikuttava asia. Etukäteen on turha huolestuttaa.
Lapselle voi kertoa, että nyt on kovasti tauteja liikkeellä. Sen vuoksi on tärkeää pitää itsemme ja läheiset terveinä. Taudit leviävät helposti kontaktissa muiden kanssa ja siksi nyt on tärkeää jäädä kotiin tai välttää menoja. Kukaan ei halua, että me tai muut tulemme kipeiksi. Vaikkei itse oltaisi kipeitä, kannetaan bakteereja kuitenkin ja voidaan sairastuttaa joku muu. Kun asiaa perustelee lapselle, hän usein sen hyväksyy ja ymmärtää. Lapselle on tärkeää saada perustelu ja vastaus mielessä olleeseen asiaan.
Lapselle ei kannata kertoa enempää, kuin se mitä hän pystyy käsittelemään ja ymmärtämään. Hyvä neuvo on vastata lapsen kysymyksiin kysymys kerrallaan ja sitä mukaan kuin lapsella kysyttävää ilmenee. Liikaa tietoa ei kannatta antaa, vaan olla vastauksissa selkeä sekä pitää ne lyhyinä. Vastata vain siihen, mitä kysytään. Turha ja liiallinen tieto voi alkaa huolestuttaa lasta ihan turhaan. Vaikka kyseessä on vakava asia, aikuisten tehtävänä on rauhoitella lasta ja viestittää lapselle, ettei hänellä ole hätää. Aikuiset pyrkivät siihen, että lapsen arki jatkuu mahdollisimman normaalina, vaikka kanssakäymiseen ja hygieniaan kiinnitetäänkin nyt tarkasti huomiota.
Lapset ovat varmasti erilaisia, joku ei pahemmin koronasta kysele ja lapsen elämä kulkee kuten ennenkin. Joku taas saattaa olla hyvin kiinnostunut aiheesta ja kyselevän paljon. Korona voi tulla leikkeihin ja esiintyä piirrustuksissa. Häntä kiinnostaa mitä tarkoittaa epidemia, mitä pandemia, miksi ihminen sairastuu, miten sairastumista ehkäistään ja mitä karanteeni tarkoittaa. Silloin on syytä etsiä yhdessä vastauksia lapsen kysymyksiin ja samalla osoittaa, ettei lapsella ole syytä huoleen, vaikka tutkittaisiin ilmiötä ja sen termejä. Isomman lapsen kanssa voi puhua laajasti ja oikeita nimiä käyttäen. Joku taas voi alkaa pelätä koronaan sairastumista, läheisen kuolemaa, joku pesee käsiään hysteerisesti, jotta taudilta vältyttäisiin. Pelko ja huoli voivat haitata lapsen normaalia elämää. Silloin on todella oleellista rauhoitella lasta, välttää esimerkiksi uutisia aiheesta lapsen läsnäollessa ja pyrkiä pitämään lapsen elämä mahdollisimman normaalina mitä se vain näissä olosuhteissa voi olla. Lapsen ajatuksia voi ohjata pois koronasta yhteisten tekemisten ja leikkien avulla.
Tärkeää on käsitellä aihetta lasta kuunnellen. Lapselta voi kysellä, että haluuako hän puhua aiheesta, onko hän kuullut siitä tai huolestuttaako se häntä. Mitä lapsi asiasta ajattelee? Jollekin riittää vähempi tieto, joku kaipaa enemmän selvittelyä. Aikuinen huolehtii lapsesta, eikä lapsi jää koskaan yksin. Aikuinen turvaa, että lapsen arki toimii mahdollisimman normaalisti. Lapsi voi aina kertoa aikuiselle, jos häntä huolettaa tai pelottaa.
Onneksi lapset ovat taitavia elämään hetkessä! Lapselle luontainen toiminta, leikki ja liikkuminen, ei pysähdy, vaikka muu maailma pysähtyisi.
-Iida
PS. Tässä on todella kiva video siitä, miten voi konkreettisesti osoittaa käsienpesun merkitystä lapselle veden, pippurin ja saippuan avulla!
KUVA // Pixabay Alexandra_Koch
5 kommenttia
Just tänään mietin tätä. Sitä miten tärkeää on kertoa lapsille tästäkin asiasta, mutta ei missään nimessä pelotella.
2009 kun sikainfluenssa tuli, niin työskentelin lastenhoitajana ja kuulin kun eräs äiti 4-vuotiaalleen selitti miten rokote nyt pitää ottaa, ettei tule sikainfluenssaa, siihen kun voi kuolla. Äiti selitti miten kauppakeskuksesta oli ambulanssilla just joku sairastunut haettu ja oikein alleviivasi taudin vaarallisuutta. Itse seurasin kauhulla vierestä, mutten uskaltanut silloin nuorena puuttua 20 vuotta vanhemman puheeseen. Noh… Myöhemmin lapsi puhui tästä pöpöstä ja miten voi joutua taivaaseen jne. Siinä kohtaa puutuin peliin ja totesin, että kuule mussukka, sulla on nyt se rokote ja kaikki menee varmasti hyvin, ei huolehdita liikoja. Halusin ehdottomasti ottaa pieneltä ihmiseltä kauhukuvat pois. Se äiti saakeli säikäytti mutkin!
Omille lapsille tästä tämän hetken viruksesta on puhuttu. Muistutettu käsien pesusta ja sanottu, että jotkut voivat joutua sairaalahoitoon, mutta meillä on hyvät lääkärit. On puhuttu harrastusten tauolla olemisesta ja kerrottu, että nyt tavataan vaan vähän ihmisiä, ettei virus kauheasti leviäisi. Pelottelua on ehdottomasti haluttu välttää. Siitä ei hyödy ketään. Ei edes aikuiset.
https://naissanelioissa.wordpress.com/
Oon ihan samaa mieltä, lapsille on tärkeää kertoa, sillä tämä vaikuttaa myös heidän elämäänsä. Mutta samalla on tärkeää säilyttää rauha ja levollisuus, ei ole syytä paniikkiin <3
Lapsen maailmassa korona on virus muiden joukossa. Ja niinhän se oikeasti onkin. Eihän se leviämiseltään eroa influenssasta, norosta tai monesta muusta viruksesta.
Pesemme kädet, jotta ne olisivat puhtaat.
Nyt, kun on tauteja liikkeellä, emme mene hoploppiin jne.Haluamme pysyä terveenä ja siksi olemme nyt erityisen tarkkoja.
Lapsen vastuulle en koskaan laittaisi kovin painokkaasti ajatusta, että hän voi olla taudin tartuttaja. Toki selvästi kipeälle lapselle sanotaan, tietenkin, ettei kaveri voi tulla meille, ettei hänkin sairastu. Mutta on todella ahdistava ajatus, jossa emme mene (oireettomia) isomamman luokse, ettei me vaan tartutettua häneen mitään tautia. Oireettoman lapsen ei koskaan kuuluisi joutua pelkäämään, että hänestä voi tarttua jotain näkymätöntä ja pahaa jollekin toiselle.
Ihan totta, lapselle tämä tauti muiden joukossa ja tavallaan aina toimitaan samoin flunssakautena ja muutenkin!
Omat on innostuneet siitä Thl:n ohjeesta, että kun huuhtoo käsiä saa laulaa itselleen hiljaa paljon onnea vaan ?!
Heille oon kertonut myös, että on tälläinen uusi tauti ja siksi että lääkärit ehtii levätä eikä vaan hoitaa ja hoitaa kipeitä meidän täytyy nyt olla erityisen huolellisia käsipesuissa ja enemmän vaan kotona koko perhe kuin yleensä. Konkretia on lapsille tärkeää, eli vaan ne jutut jotka koskee heitä.