Nyt eletään kyllä kevään parasta aikaa. Toukokuussa kevät on kauneimmillaan. Okei, tänään on harmaata ja sataa, mutta noin yleisesti. Toukokuu on ihana! Monesti säät ovat parempia kuin kesällä (jos viime kesää ei lasketa). Aurinkoiset kevätpäivät tuntuvat niin lämpimiltä. Keväällä +12 lämmittää sielua myöten ja kesällä se tuntuu todella kylmältä, ja takkia on vedettävä alhaalta ylös asti kiinni. Keväällä taas mennään takki auki, ryhdikkäänä, koska on niin lämmin!

Tässä kevään aikana olen ajatellut, että tämä kevät on elämäni kevät.Ja se huipentuu nyt toukokuussa. Tämä on vauvavuoden ensimmäinen kevät. Vauvan ensimmäinen kevät. Meidän ensimmäinen. Elämäni kevään tästä tekee se, ettei kevät koskaan ole tuntunut yhtä hyvältä. Se ei koskaan ole tuntunut näin valoisalta ja näin energisoivalta kuin vauvan kanssa vietetyn syksyn jälkeen. Tuntuu, etten vain ole herännyt henkiin, vaan olen aivan eri ihminen, kuin yhtenäkään keväänä tätä ennen. Miten yksi vauva ja yksi syksy voivatkaan opettaa?

Ja tässä keväässä on vielä yksi erityinen piirre. Pääsen todella olemaan läsnä keväässä, pääsen ulos kevääseen ja pääsen näkemään kevään etenemisen. Siis apua miten monta kevättä olen viettänyt koulussa tai töissä, bussissa tai kuntosalilla. Sisällä. Valo on ollut ikkunasta katseltu väläys. Ja nyt saan olla ja nauttia tästä keväästä vapaammin kuin koskaan ennen. Ehkä ensimmäisen ja viimeisen kerran. Ainakin tällä tavoin ja ainakin Eemin kanssa kaksin. Melko todennäköisesti tulen viettämään hyvin monet keväät töissä tämän kevään jälkeen. Vaikka kesällä onkin vapaata ja lomaa, ei se ole sama asia, silloin kaikki muutkin on lomalla. 

Tämän kevään tulee varmasti aina muistamaan. Elämäni kevät!

Ja mitä ihanaa onkaan tulossa! Ostin kierrätyskeskuksesta pyörän ja pian pääsemme Eemin kanssa ajelemaan. Toukokuussa osallistumme myös lattaritunneille, joissa vauva on mukana ja äiti pääsee tanssimaan! Ihanaa iloista tekemistä.

-Iida

KUVAT/ Tiia Nyholm