En tiedä tarkkaan, mutta minusta tuntuu, että nykyään leikkiminen lopetetaan aikaisin. Lapset leikkivät vähemmän ja heistä tulee teinejä aiemmin. Leikkiminen on noloa. Yhdessäolo ja kaverit ovat somessa. Nykyään se on outoa, että minä leikin Barbeilla ja Bratzeillä ainakin 7. luokkalaisena. Ja säästin niitä vielä pitkään, ennen kuin luovuin niistä. Nuketkin oli mukana kauan ja vaunuja työnnettiin ylpeänä pitkin kyliä. Ulkona leikittiin vaikka ja mitä ja pitkään, hippaa, kirkkistä, purkkista… nyt hengataan ostarilla, en usko kenenkään ehdottavan leikkimistä ajanviettoon, vaan kyllä sinne Snapchattiin otetaan selfietä. Ehkä leikki on vain muuttanut muotoaan ja itse vain muutun hitaasti omalta ajatusmaailmalta. Onhan se kuvien ottaminen nuorille leikkiä.

Leikkimistä ei kuitenkaan voita mikään. Leikki on kaikkein mahtavin oppimisen ja olemisen muoto lapsille. Sen takia aikuisten on hyvä tukea lasten leikkiä ja kannustaa leikkimään. Se ei onnistu, jos vanhemmat myyvät lelut kirppikselle, kun lapsi täyttää 6-vuotta. Eikä se onnistu silloinkaan, jos vanhemmat sanovat lapsen lelutoiveisiin, että ”et sinä tarvitse enää uusia leluja, kun olet jo niin iso”. Lapsille pitää antaa aikaa, tilaa ja välineitä. Lapsi kyllä keksii leikkiin sisältöä, mutta jos leikki pitää heti alkuunsa lopettaa ja siivota, ei se kannattele pitkään. Lapselle pitää antaa lupa käyttää leikkiin keittiön kattilaa ja äidin huivia, se rikastuttaa leikkiä. Sallivuus on todella tärkeä leikin edistäjä.

Usein sanotaan, että leikki on lasten työtä ja kyllä. Leikki ei todellakaan ole ”vain leikkiä”, vaan todella vakavaa hommaa. Ihan kuin aikuiselle työn teko. Työllä on merkitystä ja se vaikuttaa elämään suuresti. Leikki on lapselle luonnollista ja sen kautta lapsi näkee maailmaa ja prosessoi sitä. Leikki on sallivaa, eikä kukaan voi leikkiä väärin, eli jokainen voi olla hyvä ja onnistua leikissä. Leikissä ei ole epävarmuutta epäonnistumisesta. Leikissä kaikki on mahdollista, siis ihan oikeasti! Leikkiä voi yksin, kaksi ja ryhmässä. Leikissä lapsi oppii mm. seuraavia asioita:

• uusi taitoja
• uusia tietoja
• sosiaalisia taitoja
• kognitiivisia taitoja
• sääntöjä
• empatiaa
• itsesäätelyä
• oman vuoron odottamista
• toisen asemaan asettumista
• neuvottelutaitoja
• ongelmanratkaisutaitoja
• itseluottamusta
• hyviä tapoja
• toisten kuuntelemista
• luovuutta
• uteliaisuutta
• erimielisyyksien ratkomista
• onnistumisen kokemuksia

On luonnollista, että leikillä on vaiheensa ja lapsen leikki kehittyy iän myötä. Yksinleikistä, rinnakkainleikkiin ja sieltä yhteisleikkiin. Roolileikistä sääntöleikkiin. Vaikka leikin kultakausi osuukin lapsuuteen, ei leikkiä ja leikinomaisuutta tulisi lopettaa, vaan käyttää leikin ominaisuuksia myös muussa elämässä. Jopa meidän aikuisten. Filosofian tohtori ja tutkija Frank Martela on todennut että “Mitä enemmän työstä pystyy tekemään leikin kaltaisen, sitä parempia tuloksia ihminen saa aikaan”. Kun työ on innostavaa ja leikin kaltaista on se ihmiselle mielekkäämpää ja ajaa tätä kautta kokonaisvaltaisesti parempiin tuloksiin.

Asioita leikistä tulisi säilyttää läpi elämän. Milloin siitä tulee noloa? Milloin ei enää osakkaan leikkiä? Onko se juuri silloin, kun alkaa kasvaa aikuiseksi? Nolostuttaa, häpeää, tuntuu epävarmalta. Mitä minusta ajatellaan? Osaksi tämä leikin lopettaminen ja aikuisuuteen kasvaminen on myös vaiheensa. Mutta olisi ihana, jos jotakin leikin lumoa voisi ottaa mukaansa myös aikuisuuteen. Joten ruokitaan me aikuiset leikkiä!

-Iida

*Kuvien lelut saatu PlanToysilta. PlanToys on vastuullinen merkki. Lelut valmistetaan kumipuusta. Tuotteet ovat ekologisia, opettavaisia ja kestäviä. Saan ilokseni toimia PlanToys brändilähettiläänä, merkki edustaa omia arvojani ja ajatusmaailmaani. Lisää voit lukea täältä.