Siis minusta on aivan käsittämättömän hienoa olla nainen. Toki ei ole miehenä olemisesta kokemusta, mutta mänteistä miehistä kyllä.
Minä viihdyn naisena vain todella hyvin. Pidän itseäni aika perinteisenä naisena. Satun pitämään ihan luonnostaan monista asioista, jotka monesti ajatellaan naisille kuuluviksi. Tykkään laittaa ruokaa ja tykkään silittää kauluspaidat. Siivous tuo minulle henkisen mielenrauhan ja vapauttaa stressistä. Tosin olen huomannut, etten tykkää laittaa ruokaa ja silittää, jos ne ovat oletuksena tai pakko. Tykkään tehdä niitä silloin, kun toinen ei oleta. Eli taidan olla myös hankala nainen. Pakonalaisena ryhtyy vain vastarintaan.
Pidän itseäni naisellisena naisena. Haluan korostaa naisellisuutta ja nautin siitä. Luoja miten nautin mekoista ja korkokengistä sekä huulipunista! Rakastan vaaleanpunaista ja rakastan kukkia. Jos minun pitäisi kertoa itsestäni kuvin, näyttäisin juuri nämä postauksen kuvat. Ne on oikeasti jo vanhoja ja esiintynet blogissa aiemmin tässä postauksessa. Mutta nämä kuvat kertovat minun sielunmaisemani, tuollainen minä olen ja tuollaisena minä näen itseni.
Minä olen sellainen nainen, joka haluaa tarvita miestä. Olen se nainen, joka haluaa miehen ja lapsia ja puutarhan yrttitarhoineen. Nykypäivänä tämän sanominen ääneen ei ole niin hienoa. Se on tavanomaista ja vähän tylsää. Nykyään ei saisi tarvita toista, vaan naisen pitäisi olla itsenäinen ja osata kaikki itse, tehdä mies tarpeettomaksi. Nyt voi kuinka ihanaa minusta on, kun joku muu ruuvaa hyllyt seinään ja laittaa lamput kattoon, vaikka osaisin sen ihan hyvin itse. Eikä ole väliä mitä nuo asiat on, mutta on vain ihanaa, että toinen hoitaa jotain ja toinen jotain. Ja sitten saa vähän kehua, että olipa nyt hyvin porattu tai olipa ihanaa mustikkapiirakkaa. Kyse ei ole siitä, että olisi huonompi tai toisen alapuolella, vaan siitä että tehtävät jaetaan ja molemmat hoitavat asioita omien mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaan.
Suuri syy sille, että minusta on ihanaa olla nainen, on siinä, että olen syntynyt Suomeen, joka on kuitenkin yksi tasa-arvoisimmista maista maailmassa. Jossain muualla naisena oleminen ei tuota iloa.Yhteiskunta ei aina anna tilaa olla nainen itselleen hyväksi kokemalla tavalla.Tasa-arvo ei todellakaan toteudu suuressa osaa maailmaa edes sillä tasolla mitä Suomessa, vaikka se ei todellakaan Suomessakaan toteudu. Minä pidän itseäni arvoiltani perinteisenä naisena, mutta en kuitenkaan ole toiminut perinteisen kaavan mukaan. Sen myötä olen huomannut, että mieheltä ja naiselta hyväksytään hyvin eri asioita. Siinä missä miestä ihaillaan, saatetaankin naista moittia. Se ei ollutkaan ok saada lasta yksin, ei ollutkaan sopivaa kertoa harrastaneensa seksiä tai kertoa nauttivansa siitä. Näiden lisäksi miehet ovat edelleen isommin edustettuina johtotehtävissä ja miesvaltaisten alojen palkkaus on parempi kuin naisten. Miehet sijoittavat rahaa ja heillä on paljon enemmän taloudellista pääomaa kuin naisilla. Edelleen tietyt ammatit, harrastukset ja kotityöt ovat miehille ja tietyt naisille.
Tänään vietetään Naistenpäivää ja minulle se kertoo esiäitien suuresta työstä naisten aseman eteen. Minulle tämä päivä on muistutus siitä, että meidän pitää jatkaa heidän aloittamaansa työtä tänään ja huomenna. Se on velvollisuus, ja aivan jokaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa omalta osaltaan. Ja tasa-arvo ei tarkoita sitä, ettei saisi olla mies ja nainen, ettei saisi olla sukupuolta, ettei saisi tarvita toista rinnalleen. Minä nautin siitä, että saan olla naisellinen nainen, mutta silti haluan tasa-arvoa. Haluan ravistella yhteiskunnan normeja ja osoittaa, että on niin monta tapaa olla nainen, kun on naisia. Ja jokainen on oikea tapa ja jokainen ansaitsee samanlaista kohtelua. Jokainen on hyväksyttävä tapa olla nainen.
-Iida
LUE MYÖS NÄMÄ NAISEUTEEN LIITTYVÄT POSTAUKSET
KUVAT / Tiia Nyholm
6 kommenttia
Super kauniit kuvat ja sinä <3
Kiitos sinä <3
Musta on myös aivan ihanaa, että mun EI TARVITSE perehtyä itse kaikkeen ja olla expertti kaikessa, vaan juurikin avopuolison kanssa arjen tehtävät jakautuu hyvin luonnollisesti vähän niiden molempien kiinnostuksenkohteiden ja osaamisen mukaan. Mä en tajua teknisistä jutuista mitään eikä kiinnostusta ole yleensä perehtyä, jos ei tarvi. En koe luontevaksi porakoneeseen, moottorisahaan tai sirkkeliin tarttua tai lähteä autoa huoltamaan. Toiselle se ei ole ongelma ja häneltä luonnistuu tällaiset niin näppärästi. En usko, että kumpikaan meistä tykkää siivota, mutta minä meillä yleensä imuroin ja se on ihan okei. Ruokaa laitetaan yhdessä tai vuorotellen. Meillä on molemmilla ne omat bravuuriruuat, jotka hoidetaan. Minä laitan ja järjestän kotia ja hoidan sen viihtyvyyttä, keksin päivän ruuan ja laadin kauppalistat ja toinen siitä on aina hyvin huojentunut, sillä hänellä harvemmin on näihin ideoita tai kykyä tarttua ja tietyissä asioissa päätöksenteko on hänelle haastavaa, kuten jos mietitään minkälainen taulu valitaan. Minä löydän meille näissä tapauksissa ne sopivat ja juurikin meidän MOLEMPIEN NÄKÖISET ratkaisut, joihin hänkin on tyytyväinen. Naisena mulla on usein myös se parempi tatsi tunne-elämän asioihin ja ymmärtämiseen ja näissä voin toista tarvittaessa jeesailla. Myös itseilmaisuni on vahvempaa ja tarvittaessa autan häntäkin löytämään sanat. Mun mielestä näin on tosi hyvä ja just tää on ihanaa parisuhteessa, kun molemmat tekee sen, minkä parhaiten osaa eikä tarvi osata kaikkea tai jaksaa kaikkea itse. Toivon sydämestäni Iida, että elämääsi pian ilmantuu tämä ansaitsemasi elämäsi mies, jonka kanssa pääsee vähän arjen kuormaa jakamaan. Se on hyvin selvää, että sulla olisi suhteeseen hurjan paljon annettavaa <3
Ihana kommentti Tanja! Ja kuulostaa aivan ihanalta, just sellaiselta kun tässä tekstissä tarkotin ja josta pidän itse. Työt jaetaan kiinnostusten mukaan, vaikka voisi opetella jotain, niin ihana, jos toinen jo osaa ja haluaa tehdä. Ihanaa, että kummatkin auttavat toisiaan tavallaan <3
Sulle sopii niin hyvin juuri tuon vaaleanpunainen <3!
Kiitos, niin mustakin <3