1.
Rakastan Ikea kalusteiden kasaamista ja samaten pikkulegojen rakentamista. Minun mielestäni Ikealla on aivan parhaat ohjeet, selkeät ja helppo noudattaa. Ikean huonekalujen kokoaminen on kuin palapelin tekoa, kivaa ja rentouttavaa puuhaa, jossa kaikki muu unohtuu kuin juuri se kyseessä oleva homma. Omasta mielestäni olen kasaushommissa aikas hyvä. Toinen mitä tykkään tehdä on pikkulegojen kasaaminen. Näissä molemmissa on jotain ihanaa! Samaa aikaa aina mietin, että miten upeaa, että joku näitä tuotteita keksii!
2.
Tykkään mansikoista, mutten mansikkajäätelöstä. Sama pätee melko moneen muuhun asiaan. Tykkään banaaneista, mutten banaanikarkeista tai banaanijäätelöstä. Tykkään kahvista, mutten kahvisuklaasta. Ylipäätään esanssiset ja teolliset maut eivät ole mieleen. Usein hedelmiä ja marjoja vastaavat tuotteet ovat juuri tälläisiä. Mansikka- ja päärynäjäätelöt ja mehut kierrän kyllä kaukaa.
3.
En käytä hajuvettä. Ja omistankin ainoastaan yhden hajuvesipullon. Olen työskennellyt lasten- ja nuorten parissa lukioikäisestä asti. Myöhemmin valmistuin varhaiskasvatuksen opettajaksi ja työskentelin päiväkodissa. Työssäni on aina ollut selvää, ettei voimakkaita hajusteita käytetä. En osaa nykyäänkään käyttää hajuvettä arjessa, vaan se on enemmänkin luksustuote. Lähipiirissä on astmaatikkoja ja hajusteherkkiä ihmisiä, jonka takia myös tulee vältettyä tuoksuja.
4.
Kuvat raskaustesteistä ja ovulaatitesteistä on mielestäni ”ällöjä”. Moni julkaisee someen kuvia ovis- ja raskaustesteistä. Itse en ole tätä koskaan tehnyt, sillä mielestäni kyseiset testit on vähän ällöjä. Olenhan kastanut ne omassa pissassani. Jotenkin niiden julkaisu olisi itselle outoa.
5.
Pikkumies ja tarhatäti ovat inhokkisanoja. Tosi usein kuulee pienistä pojista puhuttavan miehinä tai pikkumiehinä ja jostain syystä se särähtää aina omaan korvaan. Tytöistä vastaavaa ei kuule samalla tapaa käytettävän. Itse tykkään puhua lapsestani lapsena. Tarhatäti ja tarha ovat myös sellaisia sanoja, joita en itse käytä. Varhaiskasvatuksen henkilökunta ja varhaiskasvatus ovat paljon enemmän ja nuo sanat eivät mielestäni kuvaa henkilökuntaa tai varhaiskasvatuksen toimintaa. Muutenkin vältän tädittelyä ja pyrin käyttämään muita sanoja, kuten ohikulkija, pyöräilijä, kävelijä, ihminen, terveydenhoitaja, myyjä.
6.
Keräilen postikortteja, astioita ja villalankoja. Olen keräillyt kaikenlaista lapsesta saakka. Joskus keräilin kauniita kiviä, postimerkkejä, ulkomaalaisia rahoja, tarroja ja pokemon-kortteja. Nykyään keräilen postikortteja. Ostan kauniita postikortteja aina kun näen sellaisia. Korttikokoelmassani on aina ihania kortteja, joista valita sopiva tilanteeseen kuin tilanteeseen. Siellä on myös paljon kortteja, joita en raaski lähettää. Postikorttien lisäksi keräilen astioita, pääasiassa Marimekkoa ja vanhoja Arabian astioita. Eripariset astiat sopivat tosi hyvin yhteen, kun niitä yhdistää sama värimaailma. Lisäksi minulta löytyy aivan valtavasti villalankoja. Ne vievät useamman hyllyn kodin säilytystilasta. Kauniit värit ovat kyllä iso heikkous!
7.
Ryppyiset vaatteet, apua! Silitän vaatteeni, sillä vaate näyttää paremmalta silitettynä, tuntuu paremmalta iholla ja saa siten likaa hylkivän pinnan. Saan aina pienen ”järkytyskohtauksen”, kun näen todella ryppyisiä vaatteita ihmisten päällä. Erityisesti huomaan tälläiset juhlissa tai somessa kaupallisten yhteistyö mainosten kohdalla. Näissä oikein skannailen ryppyjä ja katson muiden vaatteita sillä silmällä, että onko vaate silitetty vai ei. Toinen minua järkyttävä asia on hiustenleikkuu kotisaksilla, kuten kuuluisilla fiskarseilla, mutta tähän varmasti vaikuttaa kampaaja-äitini.
8.
Minulla ei ole Spotify Premiumia. Välillä tuntuu, että olen maailman ainoa, joka ei juurikaan kuuntele musiikkia. Minulla ei ole edes langattomia nappikuulokkeita. Omistan sentään jotkut puhelimen mukana tulleet langalliset kuulokkeet. Viime vuonna kuuntelin Spotifyta 1818 minuuttia. En kuluta myöskään muita suoratoistopalveluita.
9.
En tykkää, jos kalenteri on täynnä moneksi viikoksi etukäteen. Oikeastaan ahdistun siitä, jos kahden viikon päästä tiistaina on menoa klo 17.00. Tai kuukauden neljästä viikonlopusta kolmelle on jo sovittu jotakin. Stressaannun täydestä kalenterista. Tykkään pitää kalenterissa sopivasti väljyyttä ja sopia tekemisiä ja näkemisiä spontaanisti. Se jotenkin toimii omassa arjessa parhaiten. Kun tulen lapsen kanssa päiväkodista kotiin, ei aina jaksa tehdä yhtään mitään. Välillä taas on kiva syödä iltapalaa ystävien kanssa. Tiedän, että monella arki on aikataulutettua ja näkemiset on sovittava etukäteen. Tiedän, että olen se inhottava ihminen, joka sanoo, että sovitaan lähemmin.
10.
Tykkään kaikesta ruoasta, eikä minulla ole erityistä inhokkiruokaa. Toki on asioita, joista en pidä erityisesti tai osta/valmista niitä itse, mutta pystyn kyllä syödä. Lapsena tykkäsin kaikista kuoluruoista, eikä mikään ollut sellainen, jota en olisi syönyt. Yksi sellainen, jota en kotioloissa syö, on kananmunan keltuainen. Suosikkiruokaa on taas perunamuussi eri lisukkeiden kanssa.
11.
Minähän en trumpettihousuja käytä. Muistan kyseiset housut lapsuudestani. Liki koko ala-asteen minulla oli leveälahkeiset housut tai hamehousut! Ne oli sellaiset trumpettihousut, joissa oli lyhyt hame kiinnitettynä housujen päällä. Kapealahkeiset housut ns. pillifarkut tulivat muotiin, kun olin yläasteella, kuten legginssitkin. Housuhameen korvasi lengginssit hameen tai shortsien parina. Muistan ajatelleeni, että minä on ikinä tuollaisia pillifarkkuja päälleni laita ja niinpä vain mieli muuttui. Nykyään ajattelen, etten todellakaan voisi käyttää trumpettihousuja! Yhdet tälläiset ovat nyt eksyneet kaappiini. Ovathan ne jälleen tulleet muotiin ja kyllä ne aikas kivoilta näyttääkin!
12.
Pyykkihuolto on ihokki kotityö. En tiedä mikä niissä pyykeissä onkin niin vaikeaa! Niitä kasaantuu aina aivan liikaa. Saan likaiset vaatteet pesukoneeseen, mutta en aina konetta päälle. Likaiset vaatteet voivat töröttää koneessa ja tai kone toimii pyykkikorinani, jonne lisäilen vaatteita sitä mukaan, kun niitä likaantuu. Seuraava haaste on ripustaminen. Olen joskus pessyt samat pyykit kahteen kertaan vain sen takia, etten ole jaksanut ripustaa niitä ajoissa. Onneksi kuivaavapesukone auttaa jossain määrin, vaikkei kaikkia materiaaleja voikkaan laittaa kuivauksen läpi. Sitten on vaatteiden viikkaus ja paikoilleen laittaminen. Siinä käy usein niin, että kuivat vaatteet jää päiviksi pyykkitelineelle roikkumaan. Viikatut vaatepinot saattavat nekin lohua ennen kuin päätyvät paikoilleen.
LUE MYÖS
30 kysymystä ja vastausta minusta
KUVAT Noora Lilja