Home » Päiväkoti Q&A osa 2

Päiväkoti Q&A osa 2

by Iida Åfeldt

Miten päiväkotiin haetaan? Milloin ja mistä?

Tämä on varmasti kuntakohtaista. Pääsääntöisesti varhaiskasvatukseen haetaan vähintään 4 kk ennen hoidon tarvetta tai heti kun tarve on tiedossa. Haku tapahtuu verkossa, mutta varmasti jossain paperilomakekin on käytössä tai hyväksyttävä. Google osaa varmasti vastata tähän kysymykseen parhaiten oman asuinpaikan kohdalla. Aina voi myös soittaa tai laittaa sähköpostia alueen varhaiskasvatoimeen tai läheiseen päiväkotiin kysyäkseen apua. Mahdollisesti neuvolassakin osataan auttaa. Helsingin hakemisesta löydät lisää täältä.

Mitä pitää tietää, kun alottaa päivähoidon?

Aloitusta ennen on aloituskeskustelu, joka käydään varhaiskasvattajan kanssa. Siinä saa oleellista tietoa ja voi kysyä asioista, joista on epävarma tai haluaa saada tietoa. Aloitukseen on hyvä varata aikaa, mennä muutamana päivänä lapsen kanssa yhdessä ja ensimmäisinä viikkoina järjestellä lyhyempää päivää mahdollisuuksien mukaan.

Ennen aloitusta on syytä nimetä lapsen varusteet, jotka päiväkotiin kulkeutuvat. Lisäksi on hyvä katsoa varusteet kuntoon ennen aloitusta, lapsella tulee olla mukana varavaatteita, sään mukaiset ulkovaatteet ja kuravaatteet. Usein myös vaippoja, jos lapsi ei ole päiväkuiva.

Myös päivähoitomaksuun tarvittavat liitteet on syytä katsoa kuntoon. Helsingissä ne on toimitettava postitse kahden viikon kuluessa aloituksesta. Yksityisessä hoidossa oleva lapsi saa Kelalta tukea tulojen mukaan ellei käytössä ole palveluseteli. Kelaan on toimitettava liitteet ja haettava tarvittavat tuet. Kunnallisessa päivähoidossa päivähoitomaksu määräytyy tulojen mukaan, joten tulotiedot on toimitettava ellei sitoudu maksamaan täyttä maksua. Maksuun vaikuttavat myös hoitopäivän pituus ja vapaapäivien määrä.

Aiheista olen kirjoittanut lisää seuraavissa postauksissa:

Pehmeä aloitus

Huomio nämä aloituksessa

Muista nimikoida

Mitä varusteita päiväkodissa tarvitsee?

Lapsi, Leikkiä, Tutkimus, Väri, Oppia, Tietoa, LuovuusMitä taitoja lasten tulisi osata ennen päiväkodin aloitusta?

Ajattelen, että lapsi ei tarvitse mitään taitoja tullessaan päiväkotiin, vaan on tervetullut juuri sellaisenaan ja sen hetkisillä taidoilla. Päivähoidossa sitten oppii ja usein pienet omaksuvat uusia taitoja todella nopeasti. Lapsen ikä on myös asiaan vaikuttava tekijä. Tottakai, jos lapsi osaa jo kävellä, helpottaa se suuresti päiväkodissa toimimista, mutta sen myös usein oppii nopeasti, kun uusi ympäristö motivoi. Jos jotenkin haluaa valmistua aloitukseen, niin aterinten käyttöä voi harjoitella ja nokkamukista juomista sekä totuttaa lasta karkeampaan ruokaan. Isomman lapsen kanssa aloitukseen voi valmistua harjoittelemalla pukemista, riisumista ja tossujen laittamista itse.

Onko jotain josta tunnistaa pienen lapsen valmiuden aloittaa päivähoito?

Vaikea kysymys! Uskon, että lapset sopeutuvat aloituikseen, kun se tulee vastaan ja saavat valmiuksia matkan varrella. Lapset ovat kovin erilaisia. Osa on herkkä ärsykkeille ja suurille ryhmille, jolloin perhepäivähoito voi toimia paremmin. Toiset eivät stressaannu virikkeistä ja ympäristön menosta. Ehkä lapsi, joka on temperamentiltaan ulospäinsuuntautunut, aktiivinen menijä ja selvästi kiinnostunut toisista lapsista ja hakeutuu toisten lasten seuraan, voi sopeutua nopeammin. Mutta aina sitäkään ei voi etukäteen tietää.

Onko lapsen vaikeampi sopeutua päiväkotiin, jos on ollut kotona kolme vuotta?

Kuten edellä mainitsin, uskon lapsen sopeutuvan iästä riippumatta. Isompi lapsi voi hyvin olla käynyt kerhoissa ja saanut muunlaisia hoitokokemuksia tai sosiaalisia kokemuksia harratuksista. Isomman kanssa aloituksesta ja sen tuomista tunteista voi keskustella ja isompi ehkä ymmärtää, että hänet haetaan päiväkodista ja hän on siellä vanhempien työpäivän ajan. Isompi lapsi myös nauttii vertaisista ja osaa jo yhteisleikkiä, jolloin kavereilla on suurempi merkitys kuin alle 3-vuotiaalla alottajalla. Isomman lapsen sopeutumista saattaa hyvin helpottaa uudet kaverit ja mukavat tekemiset, joista sen ikäinen saa jo paljon irti!

Pieni ja arka lapsi aloittaa päiväkodin, onko vinkkejä?

Pienen lapsen kohdalla suosittelen käyttämään aikaa aloitukseen ja olemaan lapsen mukana tutustumassa päiväkotiin. Pikku hiljaa jättää lasta yksin ja aina pidentää yksin oltavaa aikaa. Tärkeää on myös olla positiivinen ja kannustaa lasta, hyvin se lopulta menee! Itku, suru ja ikävä on tunteita ja niistäkin voi lapsen kanssa puhua. On luonnollista, että tärkeitä ihmisiä tulee ikävä, se kertoo rakkaudesta ja kiintymyksestä.

Tässä lisää:

Miksi pehmeä aloitus on niin tärkeä?

Mikä on sinun omasta mielestä paras ikä aloittaa päiväkoti?

Tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni, mutta noin 2-3-vuotiaana olisi ihanteellista aloittaa. Toki asiaan vaikuttaa moni asia, eikä kaikki halua tai voi olla lapsen kanssa kotona niin pitkään. Joskus varhaiskasvatuksen pariin tuleminen aiemmin on tukitoimi, eli aloitusikä on hyvin perhe- ja lapsikohtaista.

Tässä olin kirjoittanut aiheesta enemmän: Minkä ikäisenä aloittaa?

Mikä on lapsen kannalta optimaalinen päivän pituus?

Itse ajattelen optimaalisen päivän olevan 6-8 tuntia. Aina se ei ole mahdollista toteuttaa ja on paljon perheitä, joissa vanhemmat tekevät vuorotyötä ja hoitoajat saattavat olla pitkiä. Mutta tuossa ajassa mielestäni ehtii saada tarpeeksi irti varhaiskasvatuksesta ja jää myös aikaa levätä ja rauhoittua kotona sekä puuhata yhdessä perheen kanssa jotain.

Miten vienti ja hakutilanteissa tulisi toimia?

Aamulla tuodessa lapsi, on hyvä tervehtiä ja vaihtaa muutama sana henkilökunnan kanssa. Lasta ei vain voi jättää päiväkotiin, vaan aina jonkun aikuisen täytyy rekisteröidä, että lapsi on saapunut. Lähtiessä kannattaa sanoa heipat selkeästi ja sitten lähteä. Liikaa ei kannata jäädä hyvästelemään, usein se pitkittää lapsen harmia ja ikävää. Oleellista on sanoa pienellekin lapselle selkeästi heipat, eikä vain hiippailla pois vaihvihkaa. Jos erotilanne on vaikea, on syytä pyytää henkilökunnalta apua eikä jäädä liian pitkäksi aikaa neuvottelemaan lapsen kanssa.

Hakiessa on tärkeää tulla taas sanomaan aikuiselle kuka lapsi on lähdössä. Mielestäni hakutilanne on todella erityinen ja silloin olisi suositeltavaa pitää puhelin poissa ja keskittyä lapsen kohtaamiseen. Joskus lapsi ei halua lähteä ja joskus kiukuttaa todella paljon. Näissä tilanteissa kannattaa olla johdonmukainen. Ne on tilanteita, joista ei voi neuvotella. Kun vanhempi tulee hakemaan, niin silloin lähdetään kotiin. Ei niin, että vanhempi päättääkin tulla tunnin päästä uudelleen hakemaan. Tarvittaessa on hyvä sopia henkilökunnan kanssa miten toimia.

Värikynät, Värityskirja, Väritys, Kirja, Värit, LapsetOnko sisätossut pakolliset?

Kyllä ne on ja syynä on lasten turvallisuus. Toki ihan pienellä lapsella voi olla jarrusukat, mutta jarrusukkaa ei suositella käytettäväksi ulkokenkien kanssa, joten tulisi olla myös jarruttomia sukkia ulkoiluun. Päiväkodissa voi vessassa olla märkää ja vettä lattialla, tossut ehkäisevät liukastumisen ja sukkien kastumisen. Ruokailussa voi lasi tippua ja mennä sirpaleiksi, tossut ehkäisevät sirujen päätymisen jalkapohjiin. Yleisesti lattiat on liukkaita ja ryhmässä useita lapsia, törmäyksiä sattuu ja tossut auttavat minimoimaan vahinkoja.

Vinkkejä tarvikkeista, mistä pihistää, mihin panostaa?

Tässä on kirjoittanut tarvittavista tarvikkeista: Mitä varusteita päiväkodissa tarvitsee?

Itse panostaisin ulkovaatteisiin, sillä päivän aikana ulkoillaan usein kahdesti ja säällä kuin säällä. Lapsen on mukava olla, kun hänellä on säähän sopivat varusteet. Sen sijaan sisävaatteista voi hyvin pihistää. Päiväkodissa vaatteet ovat kovalla kulutuksella ja usein likaantuvat päivän touhuissa. Eli suosisin käytettyjä vaatteita. Päiväkodissa reppu ei ole lapsella mikään välttämättömyys, eli siinäkin on yksi kohta pihistää. Tavaroiden kuljetukseen kelpaa mikä vaan kassi. Yksi pihistyksen paikka löytyy varusteiden nimeämisessä. Vaikka erilaiset nimikointitarrat ovat helppo ja nopea tapa nimetä, ne maksavat. Edullisemmaksi tulee kirjoittaa lapsen nimi kynällä vaatteen pesulappuun.

Miten pienten ryhmissä ehditään antaa syliä, huomioita, vahtimaan?

Mielestäni hyvin, jos lasten määrä ja henkilökunnan määrä kohtaavat, eikä työskennellä vajaalla henkilökunnalla. Kiireettömyys on tärkeää ja se edellyttää usein riittävän ajan varaamista toiminnalle ja siirtymiin. Järkevää on toimia muutama lapsi kerrallaan tai pienryhmissä, jolloin pystyy syventymään jokaiseen lapseen ja huomioimaan heidät paremmin. Jokaisen lapsen kohtaamiseen ja huomioimiseen on aikaa. Uskon, että henkilökunta tekee parhaansa ja pyrkii antamaan syliä niin paljon kuin mahdollista juuri aloittavalle. Usein leikit kuitenkin vie mukanaan ja vertaisten seura on kiinnostavampaa. Lapset ovat myös erilaisia ja osa ei päiväkodissa niin syliä kaipaa, mutta tankkaa sitä sitten kotona.

Saako lapsen viedä hoitoon, jos äidillä on vapaapäivä ja asioita hoidettavana? Tukiverkkoja ei ole lähellä.

Tottakai. Toki hoitosuhde vaikuttaa asiaan. Mutta kyllä lapsen voi viedä päiväkotiin, jos vanhempi sairastaa itse kotona tai jos omasta töistä vapaalla, vuosilomalla tai palkattomalla. Eri asia on sitten hoitosuhteeseen kuuluvat säännölliset vapaapäivät.

Lapsi, Torni, Rakenneosat, Lohkot, Chumps, PäiväkodinMiten pienten ryhmässä ruokailut hoidetaan, istuuko aikuiset vieressä ja katsoo?

Tämä riippuu päiväkodin tiloista. Joskus lapset syövät omassa ryhmässään tai joskus ruokailut on keskitetty yhteiseen ruokalaan, jossa syödään yhdessä. Aikuiset istuvat lasten kanssa, auttavat ruokailussa, annostelevat, antavat lisää, valvovat ruokailua ja syövät myös itse samaa aikaa. Eli aikuiset eivät vain katso, vaan heillä on monta tehtävää samaa aikaan.

Mikäli ruokailu kiinnostaa lue postaukseni: Ruokakasvatus

Ajatuksia sokerittomuudesta päiväkodissa?

Sokeria on viime vuosina vähennetty huomattavasti päiväkotiruokailuissa. Sokeria sisältää usein kerran viikossa tarjottava jälkiruoka ja välipalalla toisinaan esiintyvät rahkat ja smoothiet. Niissä sokerin määrä on ravintosuositusten mukainen. Päiväkodissa tarjottava ruoka on tiukkaan määriteltyä. Meillä kotona sokeria ei esiinny lapsella, mutta ajattelen sattumien kuuluvan elämään ja suosin sallivaa suhtautumista kieltämisen sijaan. Tämän takia en itse halua rajata lapseni ruokailua sokerittomaksi päiväkodissa. Mutta uskon sen kyllä onnistuvan, jos se on vanhempien toive ja tiedän perheitä, jotka tuovat lapsille omia välipaloja tai tekevät ruokaa itse. On myös päiväkoteja, joissa ruoka valmistetaan paikan päällä alusta asti, esim. yksityisiä päiväkoteja, Montessoripäiväkoteja jne. Myös perhepäivähoitaja valmistaa lapsille tarjottavan ruoan kotonaan, jolloin tälläinen toive on helpompi huomioida.

Mitä olet mieltä päiväkotiruoan terveellisyydestä?

Aiemmin en syönyt itse laitosruokaa töissä. Nykyään näen asian toisin. Olisi aivan kamala tässä arjessa alkaa tehdä jotain eväitä itselle töihin tai lapselle omia ruokia päiväkotiin. Minusta päiväkodin ruoka on monipuolista kotiruokaa. Harvoinpa kotona on joka päivä erilainen salaatti ruoan kanssa. Toki ruoka on hyvin hiilihydraattipainotteista, mutta mielestäni se on hintaansa nähden hyvää ruokaa. Lisäksi päiväkotiruoka on koko ajan kehittynyt parempaan suuntaan ja alalla otetaan huomioon vanhempien toiveita ja uusimmat ravintosuositukset.

Mitä mieltä olet omahoitajuudesta isojen ja pienten ryhmissä?

Minä en ole koskaan omahoitajuutta käyttänyt. Osa tykkää siitä. Itse ajattelen, että lapset ovat kaikkien ja vastuu on kaikilla kasvattajilla. Toimin aina pienryhmissä, mutta usein teen niin, että aikuinen vaihtuu viikottain pienryhmissä. Sillä tavalla jokainen lapsi hyötyy jokaisen aikuisen erilaisista taidoista ja osaamisesta. Jokainen aikuinen myös oppii tuntemaan kaikki lapset hyvin.

Kädet, Ystävyys, Ystävät, Lapset, Hauskaa, OnnellisuusMiten päiväuninukuttamiset menee pienten ryhmissä?

Pienet nukkuvat samassa huoneessa. Alkuun tilassa on kaikki ryhmän aikuiset avustamssa nukahtamaan. Ehkä kuunnellaan rauhallista musiikkia, ehkä aikuinen lukee satua tai laulaa. Osa nukahtaa itse, osa tarvitsee apua. Osa on niin väsyneitä aamupäivän toimista, että nukahtaa välittömästi, osalla kestää pidempään. Nukutukset ainakin oman kokemuksen mukaan menevät todella hyvin ja päiväunien aikaan pystytään tauottamaan henkilökuntaa, sillä kaikkien nukahdettua riittää, että yksi valvoo. Sitä mukaan kun lapset heräilevät, he menevät yleensä vessan kautta pukemaan vaatteita ja leikkimään.

Miten pienet nukkuu ja missä? Vaippasillaan?

Päiväkodin tilat vaikuttavat tähän. Jossain on kaappisänkyjä, jossain päällekkäin pinottavia lattiasänkyjä, jossain patjoja. Sängyssä on lakanat, tyyny ja peitto. Joskus peittona on pelkkä lakana, joskus sisällä myös viltti. Pääasiassa lapset nukkuvat yhdessä samassa tilassa, jolloin valvonta on helpointa järjestää. Pienet saavat nukkua vaippasillaan tai osa tykkää jättää paidan päälle.

Miten lapset, jotka ovat tottuneet nukkumaan ulkona, oppivat nukkumaan sisällä?

Joitakin lapsia saattaa joutua nukuttamaan rattaissa sisällä alkuun. Mutta lähes poikkeuksetta pienet ovat päiväunien aikaan niin väsyneitä, että he nukahtavat sisälle sänkyyn asiaa sen enempää kyseenalaistamatta. Osa joskus jo lounaspöytään. He oppivat pian siihen, että päiväkodissa nukutaan sisällä, vaikka kotona nukuttaisiinkin ulkona. Osaa se alkuun itkettää, kun tilanne on uusi, mutta pian he sopeutuvat siihen.

Miten pitkään menee, että lapsi oppii nukkumaan kunnon päiväunet päiväkodilla?

Minun hoidettavana on ollut vain sellaisia pieniä, jotka ovat nukkuneet hyvin. Oikeastaan suurta osaa on pitänyt herätellä. Osa on alkuun herännyt ja nukahtanut takaisin. Osalla unet ovat pikkuhiljaa pidentyneet. Oman lapseni kohdalta voisin kysyä juuri tätä kysymystä ja vastaus olisi, että en tiedä kuinka kauan siihen menee. Eemi ei nuku kovin kauaa 20min-60min päiväkodilla. Toivon todella, että hän alkaisi pian nukkua enemmän kun kokee päiväkodin ympäristön turvallisena ja sopeutuu pieneen hälyyn.

Värikynät, Väritys, Lapsi, Väri, Lasten Väritys, KouluVoiko käydä niin, että lasta syrjitään henkilökunnan toimesta?

Haluan uskoa, että ei. Toki kaikki on aina mahdollista, mutta tälläistä havaittaessa tulisi ehdottomasti puuttua tilanteeseen. Kuka vaan vanhempi voi ottaa asian puheeksi. Tästä syystä on hyvä, että päiväkodissa on useita aikuisia töissä, vähän kuin valvomassa toisiaan. Toki lapset tulevat toimeen paremmin jonkun aikuisen kanssa ja jonkun ei ja toisin päin, mutta silti jokaista aikuista koskee sama varhaiskasvatuslaki. Jokainen pitää kohdata saman arvoisena ja yhtä tärkeänä.

Millainen on hyvä päiväkoti?

Lähtökohtaisesti haluaisin toivoa, että kaikki päiväkodit. Kaikkia koskee sama laki ja säädökset. Itselleni on tärkeää perheen vastaanottaminen. Siitä tulee hyvä mieli ja luottamus kasvattajiin kasvaa. Esimiehellä ja henkilökunnalla on suuri rooli siinä, miten vanhempi ja lapsi tulee kohdatuksi ja millainen mielikuva siitä jää. Hyvässä päiväkodissa esimies pitää alaistensa puolia ja alaiset toistensa puolia ja ovat tukena. Positiivisen yhteishengen kyllä aistii.

Miten potalla käymistä harjoitellaan päiväkodissa ja kuivaksi oppimista?

Lapset käyvät potalla tai pöntöllä säännöllisesti. Heitä kannustetaan istumaan hetki. Vessassa voidaan lorutella ja laulaa yhdessä. Lapset istuvat usein potalla mielellään ja katsovat toisistaan mallia. Lapsi voi sisätiloissa olla ilman vaippaa. Aikuisen tehtävä on ohjata alkuun riittävän usein potalle, sillä lapsi ei muista omaa hätäänsä leikin keskellä. Myös aamupäivän ulkoilussa lapsi voi hyvin olla ilman vaippaa, erityisesti kesäaikaan, kun ulkovaatteita on vähän. Ainoastaan talvella suositaan vaippaa ulkona, sillä talvihaalarin peseminen vahinkojen sattuessa on ikävää eikä ehdi kuivua iltapäiväksi. Iltapäivisin kuivaksi opettelevalle saatetaan laittaa vaippa, sillä henkilökunta vähenee ja lapsia lähtee kotiin. Silloin ei ole aina mahdollista käyttää lasta sisällä potalla.

KAIKKI KUVAT: Pixabay  ( 1.picjumbo_com, 2.platiumportfolio, 3.ponce_photography, 4. FeeLoona, 5.jarmoluk, 6. Free-Photos)

LUE MYÖS // Päiväkoti Q & A osa 1

10 kommenttia

Felda 31.1.2020 - 21:07

Mä oon itekin äiti ja vakaope ja tuli niin hyvä fiilis tästä postauksesta, paljon tärkeitä pointteja<3 olisin enemmän kuin iloinen jos saisin näin ajattelevan tiimikaverin tai kasvattajan omalle lapselleni 🙂

Vastaa
iidaafel 31.1.2020 - 22:27

Voi kiitos todella paljon! Ihana kuulla❤️

Vastaa
Nimetön 31.1.2020 - 23:06

Sokerittomuudesta muutama huomio: onnistuu ainakin pääpiirteittäin karsimalla kiisselit ym lapsen ruokailuista, mutta valitettavasti tilalle ei saa sokeritonta vaihtoehtoa, vaan sitten mennään pelkällä leivällä. En tiedä minkä verran ruuassa käytetyissä aineissa on sokeria, mutta lapset syöneet samaa suokaa muiden kanssa.

Päiväkotiin ei myöskään välttämättä saa tuoda lapselle omia välipaloja. Meidän kunnassa oli tiukka sääntö, että kotoa tuotua saa tarjota vain, jos siihen on resepti eli lääkkeet ym. Ja synttäreilläkin vain kaupan paketissa olevia avaamattomia tuotteita. En tiedä onko tässä kuntakohtaisia eroja ja yksityisellä voi ehkä pystyä paremmin neuvottelemaan. Mutta oman kokemuksen mukaan sokerittomat lapset on pärjänneet oikein hyvin ilman kiisseleitä ja hilloja, eivätkä ole olleet asiasta moksiskaan 🙂

Vastaa
iidaafel 31.1.2020 - 23:36

Joo en yhtään epäile, etteikö sokerittomat lapset pärjäisi!

Ainakin Helsingissä tiedän useita, jotka tekevät ruoan ja välipalan lapselle päiväkotiin. Tiukat säännöt koskevat tarjottavia koko ryhmälle, mutta omalle lapselle saa tuoda. Toki voi olla kunta ja päiväkotikohtaista. Ja voisin kuvitella, että yksityisessä onnistuisi paremmin. Muttei tosiaan mahdotonta ja aina kannattaa kysyä, jos sokerittomuudesta haaveilee!

Vastaa
Nimet. On 1.2.2020 - 14:34

Itse taas päiväkodin johtajana en valitettavasti voisi ottaa työssäni sitä riskiä, että joku lapsi toisi päiväkotiin omat ruuat ja niistä sairastuisi.
Elintarvikehygienia on laitoskeittiössä hyvin säädeltyä. Esimerkiksi omien välipalojen säilytys ja tarjoilu ovat vastuineen hyvin ongelmallisia, toisaalta taas en myöskään näe niihin mitään perustetta.
Erityisruokavaliot ovat asia erikseen, mutta ”musta tuntuu” -ruokavaliot eivät varhaiskasvatukseen tai kouluun mielestäni kuulu. Kukin syö sitten kotona miten parhaaksi näkee.

Päiväkodissa pitää valitettavasti tehdä yksilön kannalta kompromisseja isomman ryhmän eduksi. Aina ei voida toteuttaa esimerkiksi päivälevon tai juuri ruokailun suhteen sitä yksilöllisesti optimaalisinta vaihtoehtoa. Esimerkiksi aamupala tarjoillaan yleensä kello kahdeksan, eikä sitä valitettavasti ole enää tarjolla puoli yhdeksältä. Jokainen voi toki valita ja syödä aamupalan myös kotona, mutta ”isossa kuvassa” homma vain toimii niin. Yhden perheen kannalta aamupala seitsemältä olisi parempi, toiset söisivät mielummin vasta yhdeksältä. Suuren maitoskeittiön kannalta taas on tärkeää, että tiskit ovat ajoissa takaisin keittiössä, jotta päivän aikataulussa pysytään ja lounaskin saadaan ajallaan katettua pöytään.

Vastaa
iidaafel 1.2.2020 - 17:45

Ymmärrän kantasi todella hyvin ja olen samaa mieltä, että tavallaan ei ole väliä mitä lapsi syö päiväkodissa kun isoa kuvaa miettii ja koko loppu elämää. Ruoka kun on hyvää perusruokaa. Ja laitosruokaa koskaa säädökset ja määräykset ja niiden mukaan on vaan pakko toimia ja joustaa. Mutta kuten sanottu, tiedän perheitä jotka tekee ruoat. Eli ilmeisesti jossain toimitaan toisin.

Ja onhan se sokerittomuus mahdollista välttää ilman omia välipaloja ja ruokia kuten ekassa kommentissa mainittiin. Allergiat on toki asia erikseen. Ja toki olisi hyvä, että sokerin määrä tarkasteltaisiin säännöllisesti. En pidä sitä välttämättömänä monissakaan aterioissa, joita on tarjolla.

Vastaa
A.S. 1.2.2020 - 01:36

Luin mielenkiinnolla, vaikka aihe sinänsä ei kosketa itseäni millään tavalla, koska ei ole lapsia, eikä ole tarkoitus niitä edes hankkia 😀

Vastaa
iidaafel 1.2.2020 - 09:33

Kiva kuulla, että kiinnosti silti!

Vastaa
Anspa 2.2.2020 - 14:34

Oulussa ei ikävä kyllä ole päiväkodissa (ainakaan meidän) minkäänlaista aloituskeskustelua. Asenne oli että sinne vaan sekaan, piti olla johtajaan yhteydessä että saatiin edes yhtä päivää pidempi tutustuminen sovittua. Johtaja oli onneksi asian suhteen asiallinen. Mutta ei siellä tiedetä meidän lapsesta mitään, eikä ketään tunnu kiinnostavankaan mikään muu kuin se, että mitä se syö ja nukkuuhan vain yhdet päiväunet 😔

Vastaa
iidaafel 4.2.2020 - 21:29

Kuulostaa hirveän surulliselta ja mielestäni alotuskeskustelu kuuluu pitää, eli ei voi olla, ettei siellä tiedettäisi. Suosittelen antamaan palautetta alueen varhaiskasvatukseen.

Vastaa

kommentoi postausta